Hiljattain julkaistun tutkimuksen mukaan selitys saattaisi kuitenkin löytyä suuresta Uranusta kiertäneestä kuusta. Kuu olisi ensin voimistanut planeetan akselin heilumista ja lopulta kääntänyt sen kallelleen. Aikaa tähän olisi kulunut noin kaksi miljoonaa vuotta.

Teorian vaatimaa riittävän suurta kuuta ei silti tunneta. Planeettojen kuitenkin tiedetään aikoinaan liikkuneen melkoisesti aurinkokunnassa. Esimerkiksi Uranus ja Neptunus ovat saattaneet jopa vaihtaa paikkoja keskenään. Planeettojen lähiohitus olisi hyvinkin voinut heittää useita kuita joko törmäämään jättiläisplaneettoihin tai Aurinkoon.

Aiheesta julkaistu tutkimus (englanniksi)