Koska planeettajättiläisen tuottamat radioallot imeytyvät osittain ammoniakkiin, fyysikot pystyivät määrittämään, kuinka paljon ja kuinka syvällä kaasua esiintyy. Tutkimuksessa käytetyllä Very Large Array -teleskoopilla (VLA) nähtiin aina sata kilometriä planeetan ammoniakkiyhdisteistä koostuvien pilvien alapuolelle.

"Teimme Jupiterin kaasukehän ammoniakkikaasusta kolmiulotteisen kuvan, joka paljastaa kaasun pystysuuntaiset liikkeet", sanoo Imke de Pater, yksi tutkimukseen osallistuneista Berkeleyn yliopiston fyysikoista.

Kuvissa erottuu vaaleita vyömäisiä alueita planeetan päiväntasaajan pohjoispuolella. Näillä alueilla ammoniakin suhteen köyhtynyt kaasu laskeutuu alaspäin. Niiden välissä on puolestaan tummia alueita, joilla ammoniakkipitoinen kaasu nousee ylöspäin.

Berkeleyn yliopiston tiimi suuntaa VLA-teleskoopin uudestaan kohti Jupiteria sen jälkeen, kun Nasan Juno-luotain on saapunut kaasuplaneetan luo heinäkuussa. Tarkoitus on pönkittää luotaimen tutkimusohjelmaa havainnoilla ammoniakista samaan aikaan kun luotain mittaa veden määrää syvällä planeetan kaasukehässä.

Aiheesta lisää phys.org (englanniksi)