"Kartoitimme eri aineiden jakaumia pinnoilla, esimerkiksi rikkihappokuuraa. Sitä löytyy lähinnä Europan siltä puolelta, joka on Jupiteria ympäröivän kaasun pommittamana", selittää tutkimuksia johtanut Oliver King Leicesterin yliopistosta.

"Pystyimme havaitsemaan yksityiskohtia, jotka ovat alle 150 kilometrin kokoisia – 600 miljoonan kilometrin etäisyydellä maapallosta. Tähän mennessä näin hyvään erotuskykyyn on päästy vain kuita läheltä tutkivilla luotaimilla", hän jatkaa.

Oheisessa Ganymedeksen kuvassa erottuu sen keskellä vaaleana Tros-kraatteri ja siitä ylävasemmalle tumma Perinne Regio. Ganymedeksen navoilla puolestaan on vaaleampaa jääpintaa.

Ganymedes on aurinkokunnan suurin kuu, noin puolitoistakertainen Maan Kuuhun verrattuna. Europa on puolestaan hieman Kuuta pienempi.

Europa ja Ganymedes ovat kovan kiinnostuksen kohteina myös luotainprojekteissa. Nasa rakentaa parhaillaan Europa Clipper -luotainta (laukaisu 2024, perillä 2030) ja ESA Ganymedekseen keskittyvää JUICE-luotainta (laukaisu 2023, perillä 2031).

Aiheesta lisää University of Leicester (englanniksi)