Taiteilijan näkemys syntymässä olevasta planeettakunnasta. Kuva Nasa / FUSE /Lynette Cook

Isotoopit kertovat - läheinen supernova toimi aurinkokunnan syntykipinänä

Läheinen pienimassainen supernova saattoi aurinkokunnan synnyn alkuun ja jätti todisteena aineiden isotooppeja. Tuore tutkimus perustuu tietokonemallinnuksiin sekä meteoriittinäytteiden analyysiin.

Julkaisu aiheesta ilmestyi Nature Communications -julkaisussa.

"Aiemmin tälle mallille oli vain epätäydellistä todistusaineistoa", kertoo Alexander Heger Monashin yliopistosta.

"Supernovaräjähdyksen jättämien isotooppien sormenjälkien tunnistaminen auttoi ymmärtämään aurinkokunnan synnyn alkusysäyksen ja ne viittaavat täsmällisesti pienimassaiseen supernovaan."

Supernova-hypoteesin mukaan aurinkokunnan muodostanut kaasun ja pölyn pilvi koki supernovan aiheuttamasta aallosta häiriön, joka johti siihen, että pilvi alkoi tiivistyä paikallisesti ainekiekoksi, josta lopulta Aurinko ja planeetat syntyivät. Tämä tapahtui noin 4,6 miljardia vuotta sitten.

Lyhytikäisistä radioaktiivisista isotoopeista on saatu tietoa niiden hajoamistuotteina syntyneistä isotoopeista, joita löytyy yhä meteoriiteista. Analyysissa tutkittiin esimerkiksi beryllium-10, kalsium-41 ja palladium-107 -isotooppien esiintymistä meteoriiteissa.

Nykyään arvioidaan, että Linnunradassa tapahtuu noin kolme supernovaa vuosisadassa.

Supernova syntyy, kun Aurinkoa massiivisempi tähti tulee epästabiiliksi ja räjähtää. Tähden ydinosat puristuvat neutronitähdeksi tai mustaksi aukoksi ja suuri osa sen muusta massasta leviää kaasuna tähtienväliseen avaruuteen.

Aiheesta lisää Monash University (englanniksi)

Pysyvä linkki
Samankaltaisia uutisia
Ladataan...
Uusin numero
Uutisarkisto