Marsin talven aikana lämpötila voi laskea alle 120 pakkasasteen, jolloin hiilidioksidi härmistyy kaasusta kiinteäksi.

Sublimoituessaan takaisin kaasuksi hiilidioksidi liikuttaa pinta-aineksen jyväsiä saaden aikaan samantyyppisiä rapautumisvirtauksia kuin mitä maapallon vuoristoissakin näkyy.

"Hypoteesit hiilidioksidijään vaikutuksista ovat perustuneet lähinnä malleihin ja kiertolaisluotainten kuviin", kertoo Lonneke Roelofs Utrechtin yliopistosta, joka kollegoineen kykeni toistamaan ilmiön laboratoriossa maapallolla.  

"Kokeillamme Mars-kammiossa pystyimme simuloimaan prosessia Marsia vastaavissa olosuhteissa ja näkemään sen omin silminemme."

Havaintojen mukaan hiilidioksidijää saa aikaan pinta-aineksen kuljettumista uomissa jopa yhtä tehokkaasti kuin virtaava vesi kuljettaa pinta-ainesta maapallolla.

Roelofsin tutkimuksen esimerkkinä on MRO-luotaimen HiRISE-kameran kuva, jossa Marsin pinnalla erottuu gully-nimellä tunnettuja uomia.

On mahdollista, että hiilidioksidijään vaikutusta Marsin muokkaajana on aliarvioitu. Vastaavasti veden pääasiallinen vaikutus on voinut tapahtua kaukaisemmassa menneisyydessä. 

Myös veden osuus on ollut merkittävä. "Tiedämme varmuudella, että Marsin pinnalla on aikoinaan ollut vettä. Tämä tutkimus ei osoita vastakkaista", Roelofs toteaa.    

Tutkimuksessa hyödynnettiin yksityiskohtaisimpia kuvia punaisen planeetan pinnasta. Ne on saatu vuonna 2006 kiertoradalle saapuneen MRO-luotaimen HiRISE-kameralla. Parhaimmillaan kamera kykenee noin 30 senttimetrin erotustarkkuuteen Marsin pinnalla.

Aiheesta lisää Utrecht University (englanniksi)