Tulos perustuu Galileo-luotaimen havaintojen ja erilaisten selitysmallien vertailuun. Tutkimus aiheesta ilmestyy Icarus-julkaisun syys-lokakuun numerossa.

Nykyään arvioidaan, että Europan pinnanalaista sulaa valtamerta peittää todennäköisesti parikymmentä kilometriä paksu jääkerros.

"Yksi Europaan liittyvistä mysteereistä on sen pitkien ja suorien halkeamien muuttuminen ajan kuluessa", kertoo Alyssa Rhoden Nasan Goddardin avaruuslentokeskuksesta. "Kävi ilmi, että pieni akselikulman kallistus pystyy selittämään suuren osan havainnoista."

Europa on maapallon oman Kuun tapaan lukkiutunut kääntämään saman puolensa emoplaneettaansa kohti. Europan akselikulma on nykyään vain 0,1 astetta. Rataetäisyys kuitenkin vaihtelee hieman, minkä aiheuttamat vuorovesivoimien vaihtelut nostattavat kuun pinnalle noin 30 metrin korkuisen vuorovesiaallon.

Mikäli Europan pyörimisakselia kallistetaan noin asteen verran, siitä seuraavat ilmiöt selittävät havaitut jääpinnan halkeamissuunnat hyvällä tarkkuudella. Lisääntyneet vuorovesivoimat paitsi aiheuttaisivat halkeiluja, myös lisäisivät lämmön tuotantoa Europan sisuksissa.

Aiheesta lisää Nasa (englanniksi)