Ilmiötä kuvattiin keväällä 2022, kun ESAn Solar Orbiter kävi radallaan 49 miljoonan kilometrin etäisyydellä Auringosta. Tämä on noin kolmasosa maapallon etäisyydestä Auringosta.

Kyseessä ovat tähän asti tarkimmat näkymät koronasateeseen. Havaintojen analyysi esitellään tällä viikolla NAM 2023 -tiedekokouksessa.

"Mikäli ihmiset olisivat avaruusolentoja, jotka pystyisivät selviytymään Auringon pinnalla, näkisimme siellä jatkuvasti ihmeellisiä tähdenlentoja", vitsailee tutkimusta johtanut Patrick Antolin Northhumbrian yliopistosta.

Koronasade koostuu ympäristöään kylmemmän plasman paikallisista kokkareista. Ne voivat olla jopa 250 kilometrin läpimittaisia ja putoavat Auringon näkyvää pintaa kohden yli 100 kilometrin sekuntinopeudella.

Kyseessä olivat myös ensimmäiset havainnot koronasateen törmäyksistä Auringon pintaan. Törmäys synnyttää lyhytaikaisen kirkastumisen ja havainnoissa erottuu myös iskuaaltoja kaasussa törmäyspaikan yläpuolella.

Maapallolla tähdenlennot syntyvät, kun avaruuden pienkappaleet, meteoroidit, osuvat ilmakehään. Kuumentaessaan ilmakehää hehkuvaksi ne aiheuttavat lyhytkestoisia tähdenlentoja eli meteoreja. Pieni osa tähdenlentoja aiheuttavista kappaleista selviää maanpinnalle asti, jolloin niitä kutsutaan meteoriiteiksi.

Aiheesta lisää Royal Astronomical Society (englanniksi)