Deimos-kuun ulkonäössä näkyvät jäljet asteroiditörmäyksestä
Pitkulaisella Deimos-kuulla on etelänapansa seudulla kuoppamainen alue. Hera-luotaimen havainnot ja Bernin yliopiston simulaatiotutkimus viittaavat sen syntyneen asteroiditörmäyksessä.
“Simulaatiomme osoittaa, että yksittäinen törmäys pystyi muotoilemaan ratkaisevasti Deimoksen nykyistä maisemaa”, kertoo tutkimukseen osallistunut Martin Jutzi Bernin yliopistosta.
Tutkijaryhmä teki sata simulaatiota Deimoksen painauman synnystä asteroidi-iskussa. Kolarin parametreja vaihdeltiin törmääjän koon, nopeuden, törmäyskulman sekä Deimoksen sisärakenteen osalta.
Deimos on Marsin kahdesta kuusta ulompi ja pienempi. Se on suurimmalta halkaisijaltaan 16,1 kilometriä ja keskihalkaisijaltaan 12,5 kilometriä. Se kiertää Marsia noin 23 500 kilometrin etäisyydellä.
Nature Astronomy -lehdessä julkaistujen tulosten mukaan todennäköisin törmääjä oli noin 320 metrin kokoinen asteroidi, joka törmäsi Deimokseen suunnilleen 45 asteen kulmassa kahdeksan kilometrin sekuntinopeudella.
Kolari selittää, miksi koko kuun pintaa peittää Phobos-kuuta sileämmältä näyttävä pölykerros. Arvioiden mukaan Deimoksen sisus on rakenteeltaan huokoinen, mikä vaimensi törmäyksen vaikutuksia.
ESAn Hera-luotain laukaistiin matkaan lokakuussa 2024. Se on matkalla kohti Didymos-asteroidia ja ohitti Marsin maaliskuussa 2025. Hera saapuu Didymoksen kiertoradalle marraskuussa 2026.
Aiheesta lisää University of Bern (englanniksi)
Liity jäseneksi, saat Tähdet ja avaruus -lehden jäsenetuna
Liity jäseneksi
