Curiosityn SAM-laitteiston analyysituloksiin perustuvan tutkimuksen julkistus ajoitettiin samaan aikaan tutkimuksen ilmestymiseen Science-lehdessä.

"Tutkimme 3,5 miljardia vuotta vanhoja kiviä ja löydämme sieltä orgaanisia molekyylejä", tiivistää Jen Eigenbrode Nasan Goddardin avaruuslentokeskuksesta.

"Näytteemme kuitenkin vain ulottuvat 5 senttimetrin syvyyteen ja ovat alttiina monenlaisille hajottaville tekijöille, kuten säteilylle", Eigenbrode toteaa. 

Mielenkiintoisiin havaittuihin molekyyleihin kuuluvat tiofeeni, bentseeni ja propaani. Molekyylien alkuperää ei toistaiseksi pystytä varmistamaan. On mahdollista, että ne ovat peräisin kemiallisista prosesseista ilman elämää. Toinen mahdollinen lähde on mikrobitoiminta.

Osa löydetyistä molekyyleistä voi olla pienempiä jäänteitä alkujaan vieläkin monimutkaisemmista suuremmista orgaanisista molekyyleistä.

Mikäli päästäisiin tutkimaan kivien sisustaa syvemmälle, olisi mahdollisten elämän merkkien löytyminen vielä todennäköisempää. Curiosityn pora ei kuitenkaan yllä kiviin syvemmälle kuin viiteen senttimetriin. 

Toinen julkaistu tutkimustulos liittyy metaanin määrään Marsissa. Curiosityn laitteisto on havainnut siinä suuria vuodenaikaan liittyviä vaihteluita.

Kaasua tulee todennäköisesti syvältä maan alta halkeamia pitkin tasaista tahtia. Pintakerroksen olosuhteet kuitenkin vaihtelevat vuodenajan mukaan ja siksi metaania vapautuu kaasukehään eri nopeudella eri aikoina.

Metaanin lähteestä ei ole saatu aiempaa parempaa tietoa. Se voi olla eloperäistä tai lähtöisin meteoriiteista tai kivien muodostumisprosesseista. Mikäli kaasun pitoisuus olisi suurempi, voitaisiin siitä mitata hiili-13-isotoopin osuutta, joka saattaisi paljastaa tarkempaa tietoa lähteen tyypistä.

Curiosity-mönkijää ei suunniteltu varsinaisesti etsimään elämää Marsista. Sen päätehtävä on tutkia Marsin muinaisia olosuhteita ja arvioida, olivatko planeetan olosuhteet sopivat elämälle.

Aiheesta lisää Nasa (englanniksi)