Kun aurinkokunnan ensimmäiset kiinteät kappaleet alkoivat muodostua, tarjolla oli kahdenlaista materiaalia: lämmössä syntyneitä millimetrin kokoisia hiekanjyviä sekä hienojakoista kylmää pölyä, joka oli täynnä vesijäätä ja orgaanisia molekyylejä.

Rautameteoriitteja analysoimalla tutkijat onnistuivat nyt osoittamaan, että varhaisimmissa planeetta-alkioissa oli hyvin vähän kylmässä syntynyttä pölyä. Näin ollen materiaalin on täytynyt muodostua kuumissa olosuhteissa. 

”Kaikkialla esiintyvät pienet kivihelmet ovat perusosasia, joista planeetat lopulta koostuivat”, kertoo Damanveer Grewal Yalen yliopistosta. 

”Ja nyt tiedämme, että niitä valikoitui ja päätyi ensimmäiseen kiinteiden kappaleiden sukupolveen ihan alusta alkaen.”

Kylmässä syntynyt pöly oli kevyempää, joten se todennäköisesti ajautui kauemmas Auringosta ja muodosti myöhemmässä vaiheessa kasautuneita kappaleita, kuten komeettoja.

Aiheesta lisää Yalen yliopisto (englanniksi)