Aurinko saattaa himmetä vuosisadan puolivälissä – tutkijat selvittivät kuinka paljon

Keskustähtemme voi olla vaipumassa niin sanottuun suureen minimiin. Tutkijoiden mukaan Auringon säteilyn väheneminen ei kuitenkaan riitä pysäyttämään ilmastonmuutosta.

Suuri minimi on satunnaisesti esiintyvä ilmiö, jonka aikana Auringon säteily jää pysyvästi pienemmälle tasolle kuin tavanomaisten 11 vuoden jaksojen minimeissä.

Tällainen ilmiö koettiin 1600-luvun puolivälissä. Maunderin minimiksi nimetyn jakson aikana Euroopassa oli niin kylmää, että Ruotsin armeija pystyi vuonna 1658 marssimaan Tanskaan jäätynyttä merta pitkin.

Auringonpilkkujen väheneminen on viimeaikaisissa Auringon sykleissä muistuttanut aiempien suurten minimien alkusoittoa. Yhtenevyys on saanut tutkijat epäilemään, että uusi suuri minimi on tuloillaan.

Säteilyn vähenemisen määrästä on nyt esitetty ensimmäistä kertaa arvio. Pohjana olivat International Ultraviolet Explorer -satelliin lähes 20 vuoden aikana tekemät säteilymittaukset Auringon kaltaisista tähdistä.

Tulosten mukaan seuraavassa suuressa minimissä Auringon ultraviolettisäteily pienenee seitsemän prosenttia 11 vuoden jakson minimistä. Ultraviolettisäteilyn heikkeneminen saa aikaan Maan ilmakehässä tapahtumien sarjan, jonka seurauksena planeettamme keskimäärin viilenee.

Tutkimusta johtaneen Kalifornian yliopiston Dan Lubinin mukaan jäähtyminen on varsin maltillista. Se saattaa vain hidastaa meneillään olevaa maapallon lämpenemistrendiä, ei pysäyttää sitä. Suuren minimin jäähdyttävä vaikutus on vain murto-osa lisääntyneen hiilidioksidin lämmittävästä vaikutuksesta.

Aiheesta lisää Kalifornian yliopisto San Diego (englanniksi)