"Monet evoluutiobiologit pitävät mantereita merkityksettöminä maapallon varhaisessa historiassa. Niitä on pidetty autioina elämästä ensimmäisten kasvien ilmaantumiseen asti noin 0,4 miljardia vuotta sitten", selittää Ferran Garcia-Pichel Arizonan valtionyliopistosta. "Siksi kaikki mallit alkuaineiden sykleistä ovat perustuneet vuorovaikutukseen meren ja kaasukehän välillä."

Viime aikoina on kuitenkin saatu todisteita, etteivät mantereet olleetkaan elottomia alueita.

Nykyajan kuivien autiomaiden mikrobeja muistuttavia elämänmuotoja saattoi esiintyä paljon aiemmin kuin perinteiset mallit olettavat. Tällaisia eliöitä esiintyi todennäköisesti jo paljon ennen hapen vapautumisen alkamista maapallon kaasukehään noin 2,45 miljardia vuotta sitten.

Mannerten mikrobien mahdollistama typpisykli on erittäin tärkeä, koska suurin osa elämänmuodoista ei pysty hyödyntämään kaasukehän typpeä suoraan käyttöönsä. Valosta energiansa saavat mikrobit sitoivat varhaisesta ilmakehästä typpeä. Ne tallettivat sitä maaperään esimerkiksi nitraatteina ja ammoniakkina.

Arvokasta typpeä kulkeutui myös meriin, joissa kehittyi samaan aikaan monimutkaisempaa elämää. 

Kuivan maan varhaisista mikrobeista tiedetään hyvin vähän. Yksi syistä liittyy siihen, että niiden fossiilit eivät ole säilyneet maakerroksissa yhtä hyvin kuin samaan aikaan merenpohjaan kasaantuneet fossiilit.

Aiheesta lisää ASU (englanniksi)