Neutronitähtien ympärille on ensimmäistä kertaa soviteltu elämänvyöhykettä. Tulosten mukaan vyöhyke voi olla yhtä laaja kuin Maa–Aurinko-etäisyys.

Esimerkkinä tutkimusryhmä mallinsi meistä 2 300 valovuoden päässä sijaitsevaa pulsaria PSR B1257+12, joka nimettiin viime vuonna Lichiksi. Siltä tunnetaan vuosina 1992 ja 1994 löytyneet kolme planeettaa, joista kaksi on supermaapalloja. Lich oli ensimmäinen kohde, jolta löytyi eksoplaneettoja. 

"Laskelmiemme mukaan lämpötila planeetoilla saattaa olla sopiva nestemäisen veden esiintymiselle niiden pinnalla", kuvailee Alessandro Patruno Leidenin yliopistosta. "Emme kuitenkaan vielä tiedä, onko näillä kahdella supermaapallolla oikeanlainen, tarpeeksi paksu kaasukehä."

Elämälle soveltuvan planeetan täytyisi olla karkeasti 1–10 kertaa Maan massainen. Sitä pienempi planeetta menettäisi kaasukehänsä liian nopeasti.

Kaasukehän pitäisi olla erittäin paksu, jotta pulsarista tulevien röntgensäteiden energia muuttuisi lämmöksi sen sijaan, että se irrottaisi kaasumolekyylejä pakenemaan avaruuteen. Pulsarin plasmapurkauksilta suojaava magneettikenttä parantaisi kaasukehän pysyvyyttä pitkällä aikavälillä.

Pulsarit ovat radiosäteilyä lähettäviä, nopeasti pyöriviä neutronitähtiä. Linnunradassa on arviolta miljardi neutronitähteä ja 200 000 pulsaria. Toistaiseksi 3 000 pulsarilta on etsitty merkkejä eksoplaneetoista, mutta vain viisi planeettaa on löydetty.

Tutkimus ilmestyi tänään Astronomy & Astrophysics -julkaisussa ja se on myös luettavissa verkossa.

Aiheesta lisää Astronomie.nl (englanniksi)