Kairaus Chicxulub-kraatterista kertoo muinaisesta maanalaisesta ekosysteemistä

Dinosaurusten valtakauden päättäneen törmäyksen paikalta on tehty erikoinen löytö. Kraatterin maanalainen hydroterminen ympäristö soveltui tuoreeltaan mikrobitason elämälle.

180 kilometrin kokoinen Chicxulub-kraatteri Jukatanin niemimaalla on nykyään parhaiten säilynyt suuri törmäysjälki maapallolla. Tämän vuoksi sitä on tutkittu paljon.

Tutkimusta johtanut David Kring päätyi jo aiemmin tänä vuonna mielenkiintoiseen päätelmään. Ryhmän tulosten mukaan kraatterin syntymisen jälkeen sen pinnan alla oli vähintään satojen tuhansien jos ei miljoonienkin vuosien ajan lämpimän veden ympäristö.

Nyt hänen johtamansa ryhmä näyttää, että elämää esiintyi tässä ympäristössä. Tulokset perustuvat 15 tonnin näytteeseen, joka on saatu 1,3 kilometrin syvyydestä. Näytteestä löytyy 10 mikrometrin kokoisia pyriittipalloja, jotka kertovat muinaisesta mikrobien ekosysteemistä.

Tutkimustulos antaa aihetta pohtia törmäyskraatterien roolia mikrobitason elämän turvapaikkoina muuallakin kuin maapallolla. Myös Marsissa sijaitsevat suuret törmäyskraatterit ovat kiinnostavia alueita elämän merkkien etsinnän kannalta.

Kring miettii myös yleisellä tasolla, voisivatko kraatterien maanalaiset lämpöympäristöt toimia elämän turvapaikkoina silloin, kun valtavan kokoluokan asteroiditörmäys höyrystää valtameret ja tekee planeetan pinnasta pitkäksi aikaa elinkelvottoman.

Aiheesta lisää USRA (englanniksi)