"Me Maan asukkaat saamme nauttia mantereiden ja merien tasapainosta planeetallamme. On houkuttelevaa ajatella, että toinen maapallo olisi juuri kuten omamme", toteaa Tilman Spohn Bernin Kansainvälisestä avaruustieteiden instituutista.

"Mallimme tulokset viittaavat silti, ettei tämä ole todennäköistä."

Maapallon sinisyys johtuu valtameristä, jotka peittävät suurimman osan planeettamme pinnasta. Valtameristä muodostuu kuitenkin vain hyvin ohut kerros maapallon pinnalle.

Spohnin ja hänen kollegoidensa kehittämä tietokonesimulaatio ennustaa, että maapallon kaksosilla on 80 prosentin todennäköisyys kehittyä pääasiassa kuivan maan peittämiksi planeetoiksi ja 20 prosentin todennäköisyys kehittyä suurimmaksi osaksi merien peittämiksi maailmoiksi.

Vain noin joka sadas lopputulos johti maapallon kaltaiseen veden ja mantereiden jakaumaan.

"Kaikki mallinnetut planeetat voivat olla elinkelpoisia, mutta niiden eläimistö ja kasvisto saattavat olla melko erilaisia", Spohn kertoo.

Vaikkei merien määrä vaikuta erityisen vahvasti planeetan keskilämpötilaan, vähäisten merien maailmat olisivat kuivempia ja karumpia ympäristöjä. Viileät aavikot täyttäisivät suurten maamassojen keskiosat, jotka muistuttaisivat maapalloa jääkauden aikana.

Jos planeetalla puolestaan olisi maata alle kymmenen prosenttia pinta-alastaan, ilmasto olisi todennäköisemmin kostea ja lämmin muistuttaen dinosaurusten ajan tropiikkia.