Yli kaksi miljardia vuotta sitten Marsissa näyttää virranneen vettä. Jos planeetalle silloin kehittyi elämää, seurannut pitkä kuiva ajanjakso on tuottanut sille merkittävän haasteen, mutta kuinka merkittävän?

Kysymykseen voidaan saada perspektiiviä altistamalla karaistuneita mikrobeja koviin oloihin.

Uudessa tutkimuksessa säteilytettiin Deinococcus radians -bakteerin kuivia itiöasteita gammasäteillä ja protoneilla. Tällä jäljiteltiin oloja Marsin pinnalla, joka on planeetan ohuen kaasukehän takia huonosti suojattu avaruudesta tulevalta säteilyltä.

Siinä missä D. radians menehtyi muutamassa tunnissa ollessaan täysin alttiina suoraan pinnalla, vain kymmenen senttimerin syvyydessä bakteerin selviytymisaika nousi jo 1,5 miljoonaan vuoteen. Jos mikrobi pesi kymmenen metrin syvyydessä, aika piteni mittavaan 280 miljoonaan vuoteen.

Tämä ei silti vielä riitä 2–2,5 miljardiin vuoteen, joka on kulunut siitä, kun Marsissa uskotaan virranneen vettä. Tutkijat kuitenkin huomauttavat, että ajoittaisten asteroiditörmäysten aiheuttama lämpö saattaisi virvoittaa bakteerit lisääntymään uudelleen ja näin pitää yllä elinkelpoisia populaatioita jopa tähän päivään saakka.

Vaikkei virkoamaan kykeneviä mikrobeja enää olisikaan, niiden makromolekyylit ja virukset selviäisivät paljon pidempään, sanoo Michael Daly USU-instituutista. "Tämä vahvistaa mahdollisuutta, että jos elämä koskaan kehittyi Marsissa, se tulee paljastumaan tulevaisuuden lennoilla."

Aiheesta lisää Northwestern-yliopisto (englanniksi)