Mikäli kiviplaneetan kaasukehän hiilidioksidipitoisuus on pienempi kuin sen naapuriplaneetoilla, tämä voisi olla vinkki nestemäisestä vedestä tai jopa elämästä.

"Oletamme, että planeetat syntyvät samoissa olosuhteissa ja mikäli näemme yksittäisen planeetan, jolla hiiltä on paljon vähemmän, sen on täytynyt mennä jonnekin", kertoo Amaury Triaud Birminghamin yliopistosta.

"Ainoa prosessi, joka voi poistaa paljon hiiltä kaasukehästä on vahva vesisykli valtameriluokan mittakaavassa."

Maapallolla valtameret ovat satojen miljoonien vuosien kuluessa ottaneet vastaan valtavat määrät hiilidioksidia ja se on päätynyt merenpohjaan muodostuneisiin kivikerroksiin. Tämän hiilidioksidimäärän arvioidaan olevan lähes yhtä suuri kuin Venuksen kaasukehässä on nykyään.

Prosessi on jättänyt Maan kaasukehän huomattavasti köyhemmäksi hiilidioksidista naapuriplaneettoihin verrattuna.

Hiilidioksidipitoisuuden eroavuus naapureihin nähden ei toki ole varma signaali planeetan elämän mahdollisuuksista. Sen sijaan kiinnostavien kaasukehien tarkempaan analyysiin kansainvälinen tutkijaryhmä suosittaa otsonin etsimistä.

Maapallolla kasvit ja osa mikrobeista osallistuvat hiilidioksidin poistamiseen, joskaan eivät läheskään yhtä suuressa mittakaavassa kuin valtameret. Kuitenkin näiden elämänmuotojen vapauttama happi ilmakehässä muodostaa auringonvalon avustuksella otsonia, joka on helpompi erottaa eksoplaneetan spektrihavainnoista kuin tavalliset happimolekyylit.

Aiheesta lisää MIT (englanniksi)