Linnunrataa muistuttava Messier 100 -galaksi kuvattuna La Sillan observatorion 1,5-metrisellä tanskalaisteleskoopilla. Kuva ESO / IDA / R. Gendler / J.-E. Ovaldsen / C. C. Thöne / C. Féron

Galaksien vetyvarannot pysyvät yllättävän vakaina vuosimiljardeja

Kaasupilvien vety vaikuttaa säilyneen lähes muuttumattomana Linnunradan syntyä seuranneiden vuosimiljardien aikana. Australialaistutkimuksessa vertailtiin Linnunrataa nuorempiin galakseihin.

Galaksien kaasupilvet koostuvat pääasiassa vedystä. Sitä esiintyy sekä yksittäisinä atomeina että kahden atomin molekyyleinä. 

Tutkimuksessa verrattiin Linnunrataa sekä kolme miljardia vuotta nuorempia galakseja, joissa oli runsaat kaasuvarannot. Tutkijat olettivat, että molekulaarisen vedyn osuus olisi nuoremmissa galakseissa suurempi kuin Linnunradassa. Vety olisi siis ajan myötä muodostanut yhä enemmän molekyylejä.

"Löytömme oli, että huolimatta nuorten galaksien kymmenen miljardin auringonmassan molekyylipilvistä niistä paljastui hyvin runsaat esiintymät myös atomaarista vetyä", raportoi Luca Cortese Länsi-Australian yliopistosta.

"Jakauma on melkoisen samankaltainen Linnunrataan verrattuna. Niissäkin atomimuodossa oleva kaasu dominoi", hän jatkaa.

Tutkimuksessa hyödynnettin ALMA-radioteleskoopin sekä Arecibon radioteleskoopin havaintoja.

Tähtiä syntyy, kun kaasupilvet romahtavat kasaan painovoiman vaikutuksesta. Linnunradassa uusia tähtiä syntyy keskimäärin yksi vuodessa. Koko maailmankaikkeudessa tähtien synnyn huipun arvioidaan olleen noin seitsemän miljardia vuotta alkuräjähdyksen jälkeen eli puolivälissä universumin nykyistä ikää.

Tulevaisuuden suurten radioteleskooppien, kuten rakenteilla olevan Square Kilometer Arrayn toivotaan antavan nykyistä parempi kokonaiskuva vedyn esiintymisestä maailmankaikkeudessa. Avainasemassa on kylmien ja vähän säteilevien kaasupilvien koostumus.

Aiheesta lisää ICRAR (englanniksi)

Pysyvä linkki
Samankaltaisia uutisia
Ladataan...
Uusin numero
Uutisarkisto