Outoja vaaleita kuvioita Kuun pinnalla. Kuva Nasa LRO WAC science team

Liealla yhdistetty satelliittipari voisi tutkia Kuun outoja kiehkuroita

Kuun pinnalla olevia kirkkaita alueita olisi mahdollista tutkia nanosatelliittiparilla. Satelliitit olisivat kiinni toisissaan jopa 180 kilometrin pituisella liealla.

Kuvioiden ja niiden poikkeavien magneettikenttien salat saattaisivat aueta, jos niitä päästään tutkimaan läheltä.

Hyöty liean käyttämisessä tulee polttoaineen säästämisestä. Yksinään Kuun pinnan tuntumassa kiertävän satelliitin rata muuttuisi painovoimahäiriöiden vuoksi nopeasti ja niitä täytyisi kompensoida moottorin käyttämisellä. Tämä puolestaan vaatii paljon polttoainetta, johon yksittäisessä kuutiosatelliitissa ei ole tilaa. 

Tutkijoiden mukaan ratkaisu olisi kaksi pitkällä liealla yhdistettyä nanosatelliittia.

Kuuhun saavuttuaan satelliitit erotettaisiin toisistaan vastakkaisiin suuntiin liean varassa, toinen pintaa kohti, toinen poispäin, kunnes 180 kilometrin pituinen lieka olisi kiristynyt painovoimagradientin ansiosta. Ylempi satelliitti kiertäisi noin 190 kilometrin korkeudessa ja alempi satelliitti pysyisi liean avustuksella noin 10 kilometrin korkeudella Kuun pinnasta vuoden ajan. 

Vaaleat kuukiehkurat on tunnettu 1970-luvun lopulta lähtien, mutta niiden alkuperä on mysteeri. Ne näyttävät tuoreen pölyn aiheuttamilta ja niitä esiintyy paikoissa, joissa on epätavallisen voimakas magneettikenttä.

Johtavan teorian mukaan kenttä suojaisi kuvioita avaruudesta saapuvalta hiukkaspommitukselta. Ei kuitenkaan ole selvää, mistä magneettikentän taskut tulevat – suurimmalla osalla Kuuta ei ole lainkaan magneettikenttää.

"Tutkimusta on tehty paljon sen parissa, kuinka nämä magneettiset anomaliat vaikuttaisivat suojaavan pintaa avaruussäältä. Suuri kysymys on, mikä aiheuttaa ne", sanoo Georgiana Kramer Lunar and Planetary -instituutista.

Aiheesta lisää Nasa (englanniksi)

Pysyvä linkki
Samankaltaisia uutisia
Ladataan...
Uusin numero
Uutisarkisto