Kuten yllä oleva infografiikka näyttää, TRAPPIST-1-järjestelmässä seitsemän planeettaa on ahtautunut paljon Merkuriuksen rataa pienemmälle alueelle. Niin sanottu elämänvyöhyke on merkitty kuvaan vihreällä.

Asteroiditörmäysten tiedetään heittävän avaruuteen kivenkappaleita, jotka voivat kulkea pitkiä matkoja. Esimerkiksi maapallolta on löydetty useita Marsista peräisin olevia kiviä. Ainakin teoriassa bakteerit ja muut mikrobit pystyvät siirtymään planeetalta toiselle tällaisten kivien sisällä.

Nyt Manasvi Lingam ja Avi Loeb Harvardin yliopistosta ovat laskeneet, että tämän tapainen siirtyminen olisi tuhat kertaa todennäköisempää TRAPPIST-1-planeetoilla kuin Maan ja Marsin välillä. Lisäksi matka-aika olisi vain sadasosan verrattuna omaan aurinkokuntaamme.

"Koska etäisyydet ovat niin pieniä, paljon enemmän erilaisia lajeja – mikrobeja ja muita – voisi kulkeutua planeetalta toiselle", Lingam uskoo.

"Ei olisi yllättävää löytää samaa elämänmuotoa kaikilta TRAPPIST-1:n kolmelta [mahdollisesti] elinkelpoiselta planeetalta", Loeb lisää.

TRAPPIST-1-järjestelmän planeettoja voikin ehkä verrata saariin, joissa kaikissa saattaa tapahtua omaa evoluutiota ja sopeutumista, mutta jotka eivät silti ole täysin eristyksissä toisistaan.

Loebin mielestä elämänvyöhykkeen kolmen planeetan ansiosta elämällä on myös alkujaankin suurempi todennäköisyys syntyä. "Voimme heittää noppaa kolme kertaa TRAPPIST-1-järjestelmässä."

Mikään ei silti vielä takaa, että planeetat ovat oikeasti elinkelpoisia. Asian selvittämiseksi tarvitaan paljon lisää havaintoja ja tutkimusta.

Aiheesta julkaistu tutkimus (englanniksi)

TRAPPIST-1-järjestelmästä lisää seuraavassa Tähdet ja avaruus -lehdessä 3/2017