Tulee tämä vastaus reilusti myöhässä kun perheen ainoa kuvankäsittelytaitoinen LasseL ehti vasta nyt tehdä ylikulkuvideoista kuvia. Itse olin ensi kertaa kuvaamassa aurinkoa mutta ihmeekseni videot onnistuivat kohtuullisesti. Laitteina oli Coronado PST ja Philipsin vanha Toucam.
Olimme vaimon kanssa kesälomareissulla Saariselällä ja koko tiistaipäivä seurattiin huolestuneina säätä. Pilviä oli reilusti, mutta myös lupaus paremmasta ja illalla olikin selvää, että päästään havaitsemaan. Tarkoitus oli mennä muiden seuraan Kaunispään huipulle josta avautuikin majesteetillinen näkymä, mutta kova tuuli ja muutaman asteen lämpötila ajoivat samantien ensin rinteen puoliväliin ja sitten loppujen lopuksi Ivalon tien viereen parkkipaikalle josta aurinko näkyi sieltäkin hyvin ja tuuli oli selvästi heikompaa. Toisella puolella parkkipaikalla oli myös pari havaitsijaa kaukoputkineen.
Putki pystyyn ja ajattelin ensin pelkkää visuaalihavainnointia kun kuvauksesta oli tasan yksi kokemus kotona kun minulle näytettiin kuinka laitteet ja ohjelmat toimii. Ensimmäinen kontakti näkyikin hienosti anteeksiantavalla 25 mm:n okulaarilla, aurinko vaan oli melkoinen peruna ilmakehän vääristäessä sitä melkoisesti. Rohkastuin siitä sitten ja viritin kameran paikalleen, toinen kontakti tulikin videolle. Tunne oli hieno, tämä nähtiin kuitenkin! Seurattiin spektaakkelia vajaat pari tuntia kunnes kylmä ajoi majapaikkaan, sieltä pihalta olisi mahdollista seurata loppuylitystä Kaunispään laen ylitse.
Saariselälle saavuttuamme ei Aurinko vielä näkynyt ja sitten aikanaan kun se nousi Kaunispään rinteen yli oli etelästä työntyvä pilvimatto tunkemassa väliin juuri kun sain viritettyä kuvauskaluston valmiiksi. Näytti siltä että se on loppu nyt, kamat takaisin sisälle ja purku kuljetuslaatikkoon. Jäin kuitenkin kytikselle ja niinpäs vaan alkoi taivas seljetä. Ei muuta kun tavarat uudelleen kasaan ja pihalle kuvaamaan. Nyt sainkin vaihtelevaa videota, pilviä tuli ja meni, mutta aina välillä näkyi hyvin. Aurinkokin oli muuttunut taas pyöreäksi. Sitten jossain vaiheessa aamulla vyöryi sellainen pilvimatto että päätin lopettaa, tilanne näytti selvältä. Olihan ilma vielä kerran seljennyt mutta sitä en enää nähnyt unissani.
Mutta olihan elämys! Varsinkin ylikulun alku oli maaginen, Lapin keskiyön aurinko toi sieluun jotain lähtemätöntä. Jotain voi aavistella maisemakuvasta joka on otettu klo. 1:33, kameran kello on talviajassa jos joku exifejä katselee, ylikulku on siis alkuvaiheissaan.
Reijo
