Syvä taivas -jaoston Käärmeenkantaja-projekti 2012

[Toni]

Kohdevalikoiman vuoksi tämän lienee parasta olla tähtijoukkoketjussa...

Ursan Syvä taivas –jaostolla ovat aiemmin olleet projektikohteina mm. M33, Abellin planetaariset ja Lohikäärmeen kohteet. Nyt vuorossa on Käärmeenkantaja, jonka alue tunnetaan erityisesti tähtijoukoista ja on näkyvissä parhaiten loppukevään aamuyöllä ja alkusyksyn aamuyöllä. Valokuvia ja piirroksia voi toimittaa tähän ketjuun. Visuaalihavainnot kannattaa laittaa myös Deep Sky Archiveen. Erityisen toivottavaa olisi nähdä sama kohde sekä visuaalisesti että valokuvattuna. Tähdistön eteläosat eivät näy Suomesta kunnolla, joten myös eteläisemmiltä leveysasteilta tulevat kuvat ja piirrokset ovat erittäin tervetulleita. Koko tähdistöstä löytyy kohteita sekä aloittelijalle että pidemmälle ehtineille. Kirkkaimmat ovat näkyvissä paljain silminkin.

Havaitsemisen iloa, vaikka nyt sää hyvin harmaalta näyttääkin. Kyllä se siitä vielä kääntyy. Kirkkaita kelejä on usein keväisin tullut lumien sulamisen jälkeen.

[Never]

Mielenkiintoiselta projektilta kuullostaa! Onkohan projektin tähdistö siis koko mytologinen Käärmeenkantaja eli Ophiuchus + Serpens Cauda ja Serpens Caput? Nimittäin esim. M5 ei sijaitse Käärmeenkantajassa vaan Käärmeessä (Serpens Caput) ja tarkemmin vielä sen päässä.

Projektiin liittyen, mietin olisiko Archiveen mahdollisuus saada jotenkin (esim. SIMBADin kautta) systeemi, jolla pystyisi hakea havaintoja tähdistön mukaan? Voisi helpottaa havaintojen koostamista ainakin jaoston toimihenkilöiden keskuudessa.

Havaitsijoiden ja valokuvaajien kannattaa Käärmeenkantajassa kiinnittää huomiota ainakin seuraaviin kohteisiin:

Avonainen tähtijoukko IC 4665
Avonainen tähtijoukko NGC 6633
Planetaarinen sumu NGC 6572
Pallomainen tähtijoukko NGC 6426
Spiraaligalaksi NGC 6384

/Jake

[Toni]

Oikeassa olet, Never. M5 on Käärmeen päässä. Kaikkea sitä jaostonvetäjä joskus mokailee. Käärmeenkantaja on noin kohdevalikoiman puolesta runsaampi kuin Käärme, joten päätin valita sen projektiin. Eipä toisaalta Käärmeenkään kohteiden havaitseminen kiellettyä ole, varsinkin kun ne sattuvat olemaan siinä molemmilla puolilla. Koko tuo taivaanalue on kuitenkin alihavaittu siihen nähden, mitä kaikkea sieltä löytyy.

Tuossa hieman eteläisempää Käärmeenkantajaa. Pallomainen M107 havaittuna legendaarisella 70/700 Lidl-putkella. Tämä havainto on tehty Turkista, mutta näkyy kohde vielä Suomestakin, vaikkakin matalalla.

[jmantyla]

Tässä ensimmäinen kuva Käärmeenkantaja-projektiin. Kevään viimeisiä tähtiöitä pitelee. Tämä on digijärkkärillä kuvattu IC4665:

Newton 150/750 Pentax K-x 2x15 s. ISO800.

IC4665 on kuvan sinisten tähtien rykelmä.

Lisää kuvia on tulossa, kunhan ehdin käsittelemään. Käärmeenkantajan kuvaaminen kevätyössä on hauskaa puuhaa, kun talon takana metsässä on seuraa. Viirupöllö on majoittunut tontin nurkassa olevaan pöllön pönttöön ja huhuilee sieltä öisin. Päivällä se nukkuu kuusen oksalla ja lähtee hämärän tullen metsästämään.


Jorma M.
Kangasala

[Never]

Komeat kuvat Jormalla! IC 4665 kuvassa näkyy varmasti suurin osa tähtijoukon oikeista jäsenistä.

/Jake

[jmantyla]

---
Havaitsijoiden ja valokuvaajien kannattaa Käärmeenkantajassa kiinnittää huomiota ainakin seuraaviin kohteisiin:

Avonainen tähtijoukko IC 4665
Avonainen tähtijoukko NGC 6633
Planetaarinen sumu NGC 6572
Pallomainen tähtijoukko NGC 6426
Spiraaligalaksi NGC 6384
/Jake

Viimeinkin sain Käärrmeenkantaja-projektin loppuun. Kuvamassan käsittely vei monta iltaa. Kaikki po. kohteet sain kuvattua, ja pari tuli vielä päälle bonuksena, mutta osa ei ollut lainkaan helppoja kohteita.
Tarkempaa juttua havaintokertomuksen ja kuvien kera tarjoan kesäkuussa ilmestyvään Ursa Minoriin. Suurin osa kuvista on mustavalkoisia. CCD-kameran filtteripöyrän pyrörittely ja tarkentaminen olisi vienyt liikaa aikaa, kun havaittavia kohteita oli paljon.
Ensin IC4665 27.4. klo 00.39 Pentax K-r 135/2,5 45 s. ISO800 kiinteä jalusta + Pentax O-GPS1 Astrotracer.

M10 Tal150P Atik383L 22.4. 01.01:

Päällä oleva M10 on mielestäni komein Käärmeenkantajan pallomaisista, tosin tämä M12 on melkein yhtä hieno:

Tuo M12 on kirkkaampi kuin alla oleva M14:

M14 Tal150P Atik383L 22.4. 00.20.
Tämä ei ole ainakaan visuaalisesti ihan niin näyttävä kuin M10 ja 12, mutta kaunis silti. Näitä Käärmeenkantajan pallomaisia katselee mielellään myös visuaalisesti.
Aivan M14:n vierestä, hiukan alaoikealle löytyy NGC6366:

NGC6366 Tal125APO Atik 383L 2.5. klo 0130.
Hiukan IC4665:stä itään löytyy komea avonainen tähtijoukko NGC6633:

Tal150P Atik383L 23.4. 02.30.
Planetaarinen sumu NGC6572 on monta piirua edellisiä vaikeampi. Tässä se on aivan keskellä:

NGC 6572 Tal125APO Atik 383L 2.5. klo 00.23.
Kaikkein vaikein K-kantajan pallomaisista on NGC6426. Tässä tarvittiinkin tunnistusapua.

NGC 6426 Tal125APO Atik 383L 2.5. klo 01.40. On se siinä, aivan keskellä. Varmistettu kahdesta riippumattomasta lähteestä. Tämän pallomaisen keskittymisaste on hyvin alhainen ja lisäksi se on himmeä.
Sitten bonukset, ja ensin NGC6384:

Pentax K-x Tal125APO 2x60 s. Tämä oli tarttunut kennolle puolivahingossa kuvatessa IC4665:a. Negatiivikuvassa spiraaligalaksi NGC6384 erottuu jotenkin.
Aivan viimeisenä Barnardin tähti, jonka ominaisliike on suurin tunnettu:

Kuvattu 27.4.12 45 s. Pentax K-r 135/2,5 ISO800 + Pentaxin GPS-Astrotracer ja kiinteä jalusta. Vertailun vuoksi sama kohde kuvattuna elokuussa 2009:

Pentax K200D 200/2,8. 18.8.09 klo 00.16 4x20 s.

Erottuu tuosta ainakin tähden nopea liike jo vajaan kolmen vuoden aikana.

Kiitos Toni Veikkolaiselle parin kuvan tunnistusavusta. Lisää Ursa Minorissa.

Jorma M.
Kangasala

[Toni]

Laitetaanpa tänne yksi Ophiuchus-kuva lisää. Tämä tosiaankin Järvenpään keskustan tuntumasta ilman seurantaa.



Nikon D3200 + Samyang 85 mm f/1.4, 47*4 s, ISO 3200. Leikattu isommasta kuvasta.

Kyllähän siinä IC 4665 ja Barnardin tähti erottuvat. Lisätarinaa Taivaanvahdissa.