Kuvausvälineistä ja -menetelmistä, konkareiden apua kaivataan

Tomu · 20.03.2007, 17:04:28

Tervehdys.

Olen tässä yrittänyt perehtyä kaukoputken polttotasolla tapahtuvaan digijärkkärikuvaukseen. Luin Ursan Tähtivalokuvaus-kirjan läpi ja se selvensikin asioita huomattavasti. Muutama kysymys/idea jäi kuitenkin vielä selventämättä, kaipaisinkin näihin kokeneempien harrastajien näkemyksiä.

1. Jalusta. Käytössäni on Skyliner 200/1000 sekä Tal-1. Nykyisen suunnitelman mukaan näille on valmistumassa Juhani Salmen valmistamilla seurantaosilla varustettu kuvausjalusta, Skylier kuvaukseen ja Tal-1 seurantaan. Jalusta tulee kiinteään asennukseen maahan valettavan betonilaatan päälle. Onko hyvien kuvien (ds) kannalta välttämätöntä moottoroida molemmat akselit askelmoottoreilla ja käskyttää niitä käsiohjaimella (tietokonetta en haluaisi ulos viedä, tosin talon sisälle olisi matkaa havaintopaikalta vain ~10 metriä)? Juhani Salmi käyttää jalustassaan synkronimoottoria, saavutetaanko askelmoottorilla huomattava parannus? Toinen vaihtoehto on tehdä deklinaation hienosaatö Veijo T:n kotisivuilla olevalla tyylillä: http://kotiweb.kotiportti.fi/veijo.t/Kuvausvalineet/Helios_Skyliner/index.html. Tuleeko kuvat pilattua, jos jalustaan joutuu koskemaan käsin em. manuaalisella hienosäädöllä?

2. Tarkennus. Ilmeisesti hinta-laatusuhteeltaan paras tapa on ottaa kameralla kuvia Hartmanin maskin avulla ja zoomaamalla varmistaa tarkennus. Skylineriin joudun ilmeisesti vaihtamaan tarkennuslaitteen sen riittämättömän tarkennusvaran takia, pärjääkö tällaisella: http://www.telescope-service.com/ATM/focusers.html#tsoaz2cn vai pitäisikö hankkia parempi? Paljonko tarkentamisen laatu paranisi tietokoneohjatulla tarkentamisella verrattuna edelläkuvattuun menetelmään? Tarkoitan sitä, että tarkentimeen on liitetty askelmoottori, jota käskytetään koneella (tähän taisi olla jokin ohjelmakin, joka tarkkailee tähtien kiinteyttä ja suorittaa tarkennuksen korjauksen?).

3. Jäähdytys. Kameran pitäisi pysyä mahdollisimman viileänä kohinan vähentämiseksi. Kuitenkin kirjan mukaan asteenkin muutos aiheuttaa uusien dark-kuvien ottamisen, joihin menee paljon aikaa. Tulisiko tästä mitään: kameralle rakennetaan kevyt, eristetty laatikko, jossa on reiät tarkennuslaitteeseen kiinnitäämistä varten sekä ohjauskaapelille. Tämän laatikon seinämään kiinnitetään peltier-elementti ja (en tiedä kuinka tämä pitäisi toteuttaa) lämpötila-anturi, jotka pitäisivät laatikon sisuksen kameroineen oikeiden ccd-kameroiden tapaan samassa lämpötilassa. Olisiko tähän olemassa jotain kompaktia ja suht edullista ratkaisua ilman tietokonetta, vai onnistuuko tämä edes koneen avulla helpohkosti?

Kaikissa ylläluetelluissa kohdissa vilahtaa tietokoneen mahdollisuus. Minulla on hyvät mahdollisuudet puun ja kohtuulliset metallin työstöön. Ystäväni on myös koodaustaitoinen ja hieman elektroniikan päälle ymmärtävä. Tulisiko koko systeemin tietokoneistamisesta paljonkin itkua ja hammasten kiristelyä? Tarkoitan tarkennuksen, seurannan ja sen korjauksen Tal-1:en liitetyllä web-kameralla (ilman aikavalotusmodausta, onnistuuko seuranta tämmöisellä edes?) sekä kameran ohjauksen tietokoneistamista. Syy tähän on se, että ilmeisesti tarvitsen tärähtämättömiä kuvia varten lankalaukaisimen, mutta ajastetulla kuvausominaisuudella varustettu oli aika kallis, noin 140€ sekä netistä luetut varoitukset kuvien tärähtämisestä piloille, jos jalustaan joutuu koskemaan valotuksen aikana käsin. Tosin tulee tietokoneistamisellekin hintaa, mutta saavutetaanko sillä paljonkin parempi tulos? Mihin ongelmiin kannattaa kiinnittää huomiota, vai kannattaako suosiolla unohtaa tällainen tietokoneistettu kuvaus omatekemillä laitteilla?

Olisin erittäin kiitollinen avusta, mikäli joku nyt jaksaa tekstini lukea :)

-Tero

Vesa Kankare · 20.03.2007, 17:16:48

En tiedä ansaitseeko tässä vielä konkarin statusta, mutta pari vastausta voisin yrittää antaa:

Lainaus käyttäjältä: Tomu - 20.03.2007, 17:04:28
Onko hyvien kuvien (ds) kannalta välttämätöntä moottoroida molemmat akselit askelmoottoreilla ja käskyttää niitä käsiohjaimella (tietokonetta en haluaisi ulos viedä, tosin talon sisälle olisi matkaa havaintopaikalta vain ~10 metriä)?

Ei ole. Otan aina kaikki kuvani ilman Deklinaatiokorjausta. Hyvä napasuuntaus poistaa noiden korjausten tarpeen.

Lainaa
2. Tarkennus. Ilmeisesti hinta-laatusuhteeltaan paras tapa on ottaa kameralla kuvia Hartmanin maskin avulla ja zoomaamalla varmistaa tarkennus. Skylineriin joudun ilmeisesti vaihtamaan tarkennuslaitteen sen riittämättömän tarkennusvaran takia, pärjääkö tällaisella: http://www.telescope-service.com/ATM/focusers.html#tsoaz2cn vai pitäisikö hankkia parempi?

Tuo on kohtuu hyvä fokuseri, tosin tarkkaan fokukseen pääseminen voi olla siltikin haastavaa. Mulla on ko. fokuserista se versio jossa on 1:10 alennusvaihde ja se on erinomainen. Voi olla kuitenkin, että fokusvara ei riitä tuollakaan fokuserilla. TS:llä on tuosta vieläkin matalampi versio, jolla luulisi onnistuvan.

Kuvat paranivat merkittävästi kun siirryin zoomailusta tietokoneen näytön avulla tarkentamiseen (käsin kuitenkin). Automaattitarkennus on jo hifistelyä, mutta tuottaa tosi hyvän tuloksen.

Timo Kantola · 20.03.2007, 20:34:10

Kaitzu kerkes vastata ennen mua, joten saatta tulla päällekkäisyyksiä..

Lainaus käyttäjältä: Tomu - 20.03.2007, 17:04:28
1. Jalusta tulee kiinteään asennukseen maahan valettavan betonilaatan päälle. Onko hyvien kuvien (ds) kannalta välttämätöntä moottoroida molemmat akselit askelmoottoreilla ja käskyttää niitä käsiohjaimella

Jos betonilaatta pysyy paikoillaan - ei kallistele roudan tai keväällä/kesällä maan vettymisen tai kuivumisen takia. Napasuuntaus joka pysyy, silloin pärjäät pelkän tuntiakselin säädöillä. Jos haluat varautua etukäteen esim McNaugtin kaltaisen - ehkä vähän vaatimattomankin - komeetan kuvaamiseen (jotka yleensä liikkuu taivaalla aika nopeaan) - on hyvä jos Dec säädössä on moottori.

Lainaa
(tietokonetta en haluaisi ulos viedä, tosin talon sisälle olisi matkaa havaintopaikalta vain ~10 metriä)? Juhani Salmi käyttää jalustassaan synkronimoottoria, saavutetaanko askelmoottorilla huomattava parannus?

Askelmoottorin nopeudensäätö helpompi tehdä, vaan ei se invertteri taajuusmuuttajallakaan mikään vaikea ole - säästyy askelmoottorin ja vaihteiston etsimisen vaiva. Molemmat seuraa yhtätarkasti (kunhan askelmoottorin välityssuhteen ja taajuuden pitää riittävän korkeana 15 - 20hz minimi. - ettei tule nykimistä. Osa-askelluksella pääsee siitäkin )
Kaitzun juttuun.. Jos synkronimoottorin syöttö pudotetaan 40herziin, ei hammavälykset vaihda puolta.
Omissa virityksissäni olen huomannut että 1.5x ja 0.5x nopeudet seurannan korjailussa on vähän liikaa hyvät nopeudet olisi ehkä korjailulle 1.25x ja 0.75x

Lainaa
Toinen vaihtoehto on tehdä deklinaation hienosaatö Veijo T:n kotisivuilla olevalla tyylillä: http://kotiweb.kotiportti.fi/veijo.t/Kuvausvalineet/Helios_Skyliner/index.html. Tuleeko kuvat pilattua, jos jalustaan joutuu koskemaan käsin em. manuaalisella hienosäädöllä?

Kuva menee pilalle jos kosket käsipelillä jalustaan ja kuvaat 1000mm polttovälillä. Tuo Veijon viritys on ok - lisäät vaan akselin toiseenpäähän 5-10cm hammashihnapyörän (mielummin 10cm) , hammashihnan ja sitä käyttävän askelmoottorin. Voit säätää samalla säätimellä manuaalisesti tai moottorilla.

Lainaa
3. Jäähdytys. Kameran pitäisi pysyä mahdollisimman viileänä kohinan vähentämiseksi. Kuitenkin kirjan mukaan asteenkin muutos aiheuttaa uusien dark-kuvien ottamisen, joihin menee paljon aikaa. Tulisiko tästä mitään: kameralle rakennetaan kevyt, eristetty laatikko, jossa on reiät tarkennuslaitteeseen kiinnitäämistä varten sekä ohjauskaapelille. Tämän laatikon seinämään kiinnitetään peltier-elementti ja (en tiedä kuinka tämä pitäisi toteuttaa) lämpötila-anturi, jotka pitäisivät laatikon sisuksen kameroineen oikeiden ccd-kameroiden tapaan samassa lämpötilassa. Olisiko tähän olemassa jotain kompaktia ja suht edullista ratkaisua ilman tietokonetta, vai onnistuuko tämä edes koneen avulla helpohkosti?

Jos kuvaat DS kohteita, niin älä ole kohinasta huolissasi - kohina ei ole mikään ongelma verrattuna fokusointiin ja seuraamiseen. Jos et tee tieteellistä kuvausta, voi darkit, flatit ja biassit unohtaa (sillä edellytyksellä että pidät kennon puhtaana - ei donitseja, ja putkessa riittävän suuri apupeili - ei vinjetoi kohtuuttomasti, ei tosin aivan ehdoton) Kohinasta pääsee aikahyvin eroon kahdella konstilla: pakkaamalla useampia kuvia päällekkäin (4-10 kuvaa) unohtamalla kameran yli 400ASA herkkyysasetukset. Suomessa kuvataan yleensä +5 -> -30 asteessa.

Lainaa
Tarkoitan tarkennuksen, seurannan ja sen korjauksen Tal-1:en liitetyllä web-kameralla (ilman aikavalotusmodausta, onnistuuko seuranta tämmöisellä edes?) sekä kameran ohjauksen tietokoneistamista. Syy tähän on se, että ilmeisesti tarvitsen tärähtämättömiä kuvia varten lankalaukaisimen, mutta ajastetulla kuvausominaisuudella varustettu oli aika kallis, noin 140€ sekä netistä luetut varoitukset kuvien tärähtämisestä piloille, jos jalustaan joutuu koskemaan valotuksen aikana käsin. Tosin tulee tietokoneistamisellekin hintaa, mutta saavutetaanko sillä paljonkin parempi tulos? Mihin ongelmiin kannattaa kiinnittää huomiota, vai kannattaako suosiolla unohtaa tällainen tietokoneistettu kuvaus omatekemillä laitteilla?

Itse käytän 30m "lankalaukaisinta" - voi keskeyttää kuvan jos huomaa esim tuulenpuuskan häirinneen seurantaa.. ja kyllä sitä kelloa senverran viitsii katsoa että kameran laukasuun ei tietokonetta tarvii.
Tässä olis omaa systeemiä rakentavalle mainio apu kaukosäätimeksi putkelle: Velmmannin rakennus sarja jolla voi ohjata 10 kytkintä noin 50m päähän yhdellä parikaapelilla toimii 12v DC itselläni on tälläinen jolla ohjaan putkea ja käytän Canonin kaukolaukaisimena 30m päästä maksoin tästä parivuotta sitten 41e. Yleiselektroniikasta tai jostain..
http://www.apogeekits.com/PDF_Files/Manual_K8023.pdf

M65 ja M66 kuvauksissa meinas olla hankaluuksia löytää seuranta tähteä, mulla on seurantaputkena 25cm F7 ja noin 3-4x webbikameraa herkempi Watt 120N. Joten jossain välissä saattaa olla hankala löytää sopiva seuranta tähti, paitsi jos pystyt seurantaputkea kääntämään ja hakemaan seuranta tähteä suhteessa kuvausputkeen. 2x Barlovin ainakin tarvii..

Harrastelijan mielipiteitä..

PetriKe · 20.03.2007, 21:11:35

Flätteihin ja darkkeihin: minäkään en alussa käyttänyt flättejä ja darkkeja, kun kuvaaminen oli muutenkin monimutkaista ja vaikeaa. Vajaan vuoden kuvattuani alkoi darkkien käyttö ja flättien vähän myöhemmin. Nyt en mistään hinnasta jättäisi näitä kalibrointikuvia ottamatta, koska niiden vaikutus lopputuloksen laatuun on merkittävä. Tämä koskee osaltani myös muita kuin nk. 'tiedekuvia'. Aloittelijalle kuitenkin suosittelisin ensin opettelemaan laitteistonsa ja niiden heikkoudet/vahvuudet ja vähitellen ottamaan uusia komponentteja mukaan lähes loputtomalla oppimisen ja rahan tuhlauksen tiellä :)

Tomu · 20.03.2007, 21:32:28

Tervehdys!

Kotopuolesta olen isän kanssa kaukoputken paikkaa katsellut muutaman vuoden, eräässä varsin kelvollisessa kohdassa peruskallio on parinkymmenen sentin päässä maanpinnasta, siihen ajattelin laatan valaa. Talolle on tästä matkaa se 10...15 metriä. Ilmeisesti usb:n kantavuus ei ilman vahvistinta riitä tälle matkalle, muista porteista en sitten tiedä, mutta kannettavassa ei ole kuin noita usbeja. Ulos en sitä haluaisi viedä, acerit eivät taida olla kaikkein kestävimmin tehtyjä koneita :) Yksi vaihtoehto olisi hankkia joku rämpsy kone kuvauskalustolle, mutta oma vaivansa siinäkin on.

Isäni on puuseppä ja tuttavapiiristä löytyy hitsaajia, joten oman tukevan ja tarkan jalustan valmistaminen on kiikarissa. Juhani Salmelta jo tiedustelin seurannan osia ja ilmeisesti sieltä ne hankin. Ajattelin muutenkin tehdä jalustasta kerralla hyvän, samahan siihen olisi silloin laittaa askelmoottorit molemmille akseleille, vaikkei nyt heti niitä koneella käskyttäisikään. Deklinaatiolle voisi laittaa Timpan ohjeen mukaan hammashihnavedon samalla vaivalla. Tal-1:n kiinnityksen suunnittelen siten, että sen voi kääntää kuvausputkesta riippumattomaan suuntaan.

Miten tämmöinen toucamin tasoinen webkamera selviää seurannasta kirkkaan tähden avulla? Saako seurantaohjelma (mitä niitä edes on?) tarpeeksi informaatiota sen välittämästä kuvasta? Keskustelin juuri ystäväni kanssa, hän sanoi myös jonkinlaisen oman autoguidausohjelman tekemisen olevan mahdollista. Vai mitä mieltä olette, olisiko vain parasta istua moottoreiden säätökapula kädessä silmä Tal-1:n okulaarissa kiinni ja seurata vanhan hyvän ajan tapaan käsin? Ds-kuvaus kyllä kiinnostaisi eniten (kunhan ensin treenaan jollain helpommalla), sen puoleen taitaisi olla parempi autoguidata.

Tietokoneavusteisesta tarkennuksesta vielä: riittääkö, että tarkennuslaite on kytketty askelmoottoriin, jota tarkennusohjelma sitten käskyttää, vai liittyykö tähän joku jippo? Jos tuo tarkentaminen on noin vaikeata kuin sanotte, niin eikö olisi tässä tapauksessa parasta sysätä se koneen huoleksi? Tulisipahan ainakin riittävän tarkkaa jälkeä ja kuvaamaan pääsisi nopeammin, mikä on minulle tärkeätä rajoittuneen harrasteaikani takia. Kaupalliset autofokuserit maksaavat enemmän kuin budjettini venyy siltä osin, halvalla pitäisi saada siis hyvä :)

Miten johtojen asentaminen pitäisi järjestää ottaen huomioon usb:n kantorajoite? Kannattaisiko kuvat tallentaa muistikortille, vain tarkennuskuvat lähetettäisiin koneelle (olisiko laatu parempi)? Sähköt tuonne jalustalle on pakko asentaa, samallahan sinne ostaa kyllä 50€:lla vanhan koneen, olisiko tämä järkevä ratkaisu?

Huhhuh, kylläpäs tulee kysymyksiä mieleen :) Eihän tuo rakentaminen vielä kuitenkaan varmaa ole (siis tietokoneistuksen, jalustan on), koetan nyt kartoittaa tämän ratkaisun haittoja ja hyötyjä. Keep It Simple -ajattelu kyllä kiehtoisi, mutta niin myös kuvauksen kivuttomuus. Vähintään olisi hyvä, että kamera tajuaa ottaa itse ohjeet saatuaan ne 40 2 minuutin valotusta ja voi itse rauhassa keskittyä seurantaan, jos päädyn hankkimaan sen kalliin laukaisulaitteen (jotain 140€ katsoin).

Kuluja tulee kyllä, mutta jonkunlaisessa budjetissa pitäisi silti pysyä. Opiskelijana budjetti on rajallinen, mutta kesätöistä voi osan tähän laittaa. Kiitos kaikille jo vastanneille :) Ajatuksenne auttavat idean kypsyttelyä.

Vesa Kankare · 20.03.2007, 21:39:22

Lainaus käyttäjältä: Tomu - 20.03.2007, 21:32:28
Miten tämmöinen toucamin tasoinen webkamera selviää seurannasta kirkkaan tähden avulla? Saako seurantaohjelma (mitä niitä edes on?) tarpeeksi informaatiota sen välittämästä kuvasta? Keskustelin juuri ystäväni kanssa, hän sanoi myös jonkinlaisen oman autoguidausohjelman tekemisen olevan mahdollista. Vai mitä mieltä olette, olisiko vain parasta istua moottoreiden säätökapula kädessä silmä Tal-1:n okulaarissa kiinni ja seurata vanhan hyvän ajan tapaan käsin? Ds-kuvaus kyllä kiinnostaisi eniten (kunhan ensin treenaan jollain helpommalla), sen puoleen taitaisi olla parempi autoguidata.

Olen ottanut modaamattomalla toucamilla seurattuna jopa 10 minuutin valotuksia (kaikki kuvani on seurattu modaamattomalla toucamilla). Vaatii luokkaa 4.5mag tai kirkkaamman tähden, aina on löytynyt joku. Joskus kaukaakin kohteesta tullut otettua niin että putket ovat ihan silminnähden eri suunnassa. Autoguider softa on itse kirjoitettu ja se "pidentää" valotusaikaa laskemalla usean perättäisen näytteen mediaania. Vielä jos olisi tarkempi jalusta alla saisi tuolla kuvattua ihan OK pidemmilläkin polttoväleillä. Seurantaputkena toimii 80f5 akro linssi.

PetriKe · 20.03.2007, 21:51:58

Lainaus käyttäjältä: Tomu - 20.03.2007, 21:32:28
Miten johtojen asentaminen pitäisi järjestää ottaen huomioon usb:n kantorajoite? Kannattaisiko kuvat tallentaa muistikortille, vain tarkennuskuvat lähetettäisiin koneelle (olisiko laatu parempi)? Sähköt tuonne jalustalle on pakko asentaa, samallahan sinne ostaa kyllä 50€:lla vanhan koneen, olisiko tämä järkevä ratkaisu?

Juuri pari päivää sitten löysin Verkkokaupasta USB Extenderin. Paketti sisältää kaksi USB-päätä, joiden väliin voi laittaa 150m CAT5- tai CAT6-kaapelia. Näin USB:lla pääsee siis 'riittävän' kauas. Ainoa haittapuoli on tuon vempaimen hinta, joka pyörii tuolla €65 paikkeilla. Niin ja toimintalämpötila taisi olla +0 - +40 C. Itselläni on käytössä USB-hubi, jonka perässä 5m vahvistinkaapeli ja sen perässä 3m USB-kaapeli. Toimii moitteetta (jopa -20 C pakkasessa).

dirty · 21.03.2007, 07:23:05

Lainaus käyttäjältä: petrike - 20.03.2007, 21:51:58
Juuri pari päivää sitten löysin Verkkokaupasta USB Extenderin. Paketti sisältää kaksi USB-päätä, joiden väliin voi laittaa 150m CAT5- tai CAT6-kaapelia. Näin USB:lla pääsee siis 'riittävän' kauas.

Petri, laitatko sitten kokemuksesi extenderistä tänne foorumille. Olen itse harkinnut jompaa kumpaa, eli useampaa hubia tai sitten yhtä extenderiä. Jälkimmäisessä ratkaisussa on mietityttänyt siirtonopeuden riittävyys CAT5:ssa. STL-11K taitaa käyttää USB 1.1:stä, joten nopeus ei silloin extenderillä kai alene. Tosin oikeiden USB 2.0 laitteiden kanssa voinee tulla ongelmia.

PetriKe · 21.03.2007, 09:29:38

Lainaus käyttäjältä: dirty - 21.03.2007, 07:23:05
Petri, laitatko sitten kokemuksesi extenderistä tänne foorumille. Olen itse harkinnut jompaa kumpaa, eli useampaa hubia tai sitten yhtä extenderiä. Jälkimmäisessä ratkaisussa on mietityttänyt siirtonopeuden riittävyys CAT5:ssa. STL-11K taitaa käyttää USB 1.1:stä, joten nopeus ei silloin extenderillä kai alene. Tosin oikeiden USB 2.0 laitteiden kanssa voinee tulla ongelmia.

STL-11K käyttää yllättäen vielä USB 1.1:stä, joten tuo Extender-viritys riittää. Täyden framen download kamerasta PC:lle kestää 26 sekuntia!

dirty · 21.03.2007, 14:28:39

Joo, USB 1.1 näyttää olevan käytössä aika monessa, esim. SBIG ja ATiK kamerat. Tiedä sitten onko näin tehty tarkoituksella, jotta tuollaiset mediamuuntimet toimisivat paremmin. Yhden hubin tarvinnee kaukoputken päähän myös tässä extenderi-virityksessä, jotta saa kaikki USB/sarja/rinnakkaisporttia tarvitsevat laitteet kiinni.

Tämä vaan kiinnostaa sen vuoksi, että suunnittelen pihalleni yhtä tai kahta havaintopaikkaa, joihin tulisi maan alla kaapeloituna 230V ja CAT5. Saisi edes hieman vähennettyä noiden letkujen määrää ja valmisteluihin/purkamiseen ei kuluisi enää niin paljon aikaa.

PetriKe · 21.03.2007, 14:56:01

Samat on suunnitelmat myös itselläni. Eli tänä kesänä rakennan havaintosuojan AP:n jalustalle ja putkille. Ohjaus tapahtuu viereisestä lämpimästä autotallista, josta vedän tarvittavat piuhat havaintosuojaan. Itse joudun tekemään vedot autotallin välikaton kautta, joten 10 metrin pituus ylittyy varmasti. Täytynee tehdä havaintosuojaan joku pieni lämmitettävä 'ristikytkentäkaappi', jotta pysyy nuo kontaktirajapinnat kuivina (lämmitykseen varmaan riittää ne tarvittavat 3-4 muuntajaa :))

dirty · 21.03.2007, 15:47:27

Havaintosuoja olisi kyllä kiva, mutta luulempa että oma vaimoni ei oiken tykkää pysyvistä hökötyksistä. Siispä suunnittelenkin vain saittia, jossa on maassa tasainen pihalaatoitus ja vieressä pikku tolppa jossa olisi suojassa tarvittavat pistorasiat. Tolppana voisi toimia esim. pihavalaisimen oma tolppa, johon olisi lisätty siisti pieni boksi. Kaukoputken jalusta täytyy, ikävä kyllä, edeleenkin raahata sitten paikalle joka kerta erikseen.

Vesa Kankare · 21.03.2007, 16:39:58

Lainaus käyttäjältä: dirty - 21.03.2007, 07:23:05
Jälkimmäisessä ratkaisussa on mietityttänyt siirtonopeuden riittävyys CAT5:ssa.

Miksei riittäisi, meneehän siinä gigan ethernetkin. Ja Cat6:ssa saa kulkemaan jopa 10Gbit 100m matkan. Kaapeli ei ole este jos vain muuntimet vaan tukevat USB2:sta.

dirty · 21.03.2007, 17:06:17

Lainaus käyttäjältä: Vesku - 21.03.2007, 16:39:58
Miksei riittäisi, meneehän siinä gigan ethernetkin. Ja Cat6:ssa saa kulkemaan jopa 10Gbit 100m matkan. Kaapeli ei ole este jos vain muuntimet vaan tukevat USB2:sta.

Siirtonopeuden vertaaminen ethernetin ja USB:n välillä ei taida mennä pelkästään lukuja vertaamalla. Nettona siirtomäärät ethernetissä ei koskaan ole tuota ilmoitettua luokkaa. Ainakaan tuo USB 2.0 480 Mbit/s taida mennä 1Gbit/s ethernetin yli ilman jonkinlaista puskurointia. Tosin tässä kyseisessä tapauksessa extenderi käyttää varmaan jotain omaa protokollaa eikä ethernettiä. Valmistaja ilmoittaakin, että laite tukee vain USB 1.0 ja 1.1:stä. Eipä näistä taida ottaa selvää ilman kokeiluja...

Vesa Kankare · 22.03.2007, 08:56:18

Lainaus käyttäjältä: dirty - 21.03.2007, 17:06:17
Siirtonopeuden vertaaminen ethernetin ja USB:n välillä ei taida mennä pelkästään lukuja vertaamalla. Nettona siirtomäärät ethernetissä ei koskaan ole tuota ilmoitettua luokkaa. Ainakaan tuo USB 2.0 480 Mbit/s taida mennä 1Gbit/s ethernetin yli ilman jonkinlaista puskurointia. Tosin tässä kyseisessä tapauksessa extenderi käyttää varmaan jotain omaa protokollaa eikä ethernettiä. Valmistaja ilmoittaakin, että laite tukee vain USB 1.0 ja 1.1:stä. Eipä näistä taida ottaa selvää ilman kokeiluja...

En tarkoittanutkaan että sitä siirrettäisiin Ethernetin päällä. Vertasin vaan kaapelissa saavutettavia nopeuksia, eli sitä että CAT5 kaapelissa voi saavuttaa USB2:n vaatimia nopeuksia ja vähän enemmänkin.