Vähän amatöörimäinen kysymys..

[juha75]

.. muttakun en keksi vastausta, niin voisiko palsta auttaa?

Elikkä siis Marsista tietenkin on kyse, ja niitä kuvia kun katselee, niin jokapuolella lojuu nyrkinkokoista murikkaa hiekka-autiomaalla. Missään lähistöllä ei näy vuoria mistä nämä lohkareet olisi irronneet. Olisin olettanut, että moisessa jatkuvassa 'hiekkapuhalluksessa' ne katoaisivat nopeasti ja jäljellä olisi vain hienoa hiekkaa.

[pappa]

Marsin ilmakehä jossa on pölypyörteitä ja tuulia on niin ohut ja kevyt ettei se pysty synnyttämään senkaltaista painetta kuin esim. Maassa. Ilmassa lentelevä aines on enimmäkseen erittäin hienojakoista eikä sekään näinollen hio juurikaan mitään. Perusgeologiassahän on käsite jossa todetaan että se mikä hiotuu se lähtee ja kovin jää, eli Marsin murikat ovat siinä mihin ne geologisten prosessien jälkeen ovat jääneet.

Tässä yhtä amatööririmäinen vastaus.

[Jarmo]

.. muttakun en keksi vastausta, niin voisiko palsta auttaa?

Elikkä siis Marsista tietenkin on kyse, ja niitä kuvia kun katselee, niin jokapuolella lojuu nyrkinkokoista murikkaa hiekka-autiomaalla. Missään lähistöllä ei näy vuoria mistä nämä lohkareet olisi irronneet. Olisin olettanut, että moisessa jatkuvassa 'hiekkapuhalluksessa' ne katoaisivat nopeasti ja jäljellä olisi vain hienoa hiekkaa.

Ei tuo ole ollenkaan huono kysymys vaan päinvastoin. Oikea vastaus on ettei kukaan tiedä, mutta oletuksia on paljon. Pappa tuossa vastaili jo oikeaan suuntaan: osa kivestä hioutuu ja hiekkapuhaltuu, ja osa jää, ja siitä se kivisyys johtuu. Lisäksi kannattaa muistaa muutamia asioita:

- Tuulen vaikutus ei ole joka paikassa yhtä kova (kyse on kuitenkin yhtä suuresta maapinta-alasta kuin Maapallolla!). On siis alueita jossa pintakivet ovat hioutuneet kokonaan pois tai vaikkapa hautautuneet dyynien alle, ja vastaavasti on alueita jossa ei tuule kovin paljoa. On myös alueita jossa on 10-20 -metrisiä tasakokoisia lohkareita vieri vieressä, ilman selkeää syytä... jännää.
- Tuuli myös samalla puhdistaa alueita. Eli kun johonkin siirtyy hiekkaa / pölyä niin joku toinen alue samalla menettää materiaa, ja alta paljastuu uusia kiviä.
- Kiven muodon muokkautuessa aerodynaamisemmaksi (vaikkapa pisaran muotoiseksi vallitsevaan tuulen suuntaan nähden) pitkä sivu ei joudu yhtä kovalle hioutumiselle alttiiksi ja säilyy näin pidempään.
- Kiviä sinkoutuu "koko ajan" lisää pinnalle meteoritörmäysten vaikutuksesta, joten uutta materiaakin pinnalle tulee. Tosin ovathan nuo törmäykset harvinaisia..
- Maapallonkin aavikoista vain murto-osa on elokuvista tuttua dyynien muodostamaa hiekka-aavikkoa. Suurin osa on kivenmurikoilla petettyä, vaikka lähellä ei olisikaan vuoria. Ja meillä eroosio on ymmärtääkseni yleensäottaen nopeampaa kuin Marsissa.
- Maapallolla kiviä rikkoo useimmiten ilmankosteuden aiheuttama rapautuminen, jopa kuivilla alueilla. Eli kiven rakosiin pääsee kosteutta, lämpötila vaihtelee, vesi laajenee ja supistuu, ja rako kasvaa. Koska Marsissa ei ole kovinkaan paljoa vettä kaasukehässä, rapautuminenkin voi olla paljon hitaampaa.

Joku on varmaan noitakin asioita tutkinut enemmän mutten osaa sanoa kuka ja koska kun ei ole aivan omaa ekspertiisiäni. :)

Jarmo

[juha75]

Kiitos vastauksista.
Kuulostavat ihan järkeenkäyviltä teorioilta. Varsinkin tuo tuulen kuljettama hiekka, joka kasautuu ja peittää sekä paljastaa uusia kohteita. Näinhän kotoisilla hiekka-autiomaillakin käy jatkuvasti. Eikä taida tosiaan se rapautuminenkaan olla kovin tehokasta ainaisessa pakkasessa.
Siltikin kun miljoonia vuosia se tuuli siellä on puhaltanut, niin tuntuu että pitäisi olla pitkälti tasaista dyynierämaata.