Cederblad 214 (Ced 214) - Kosminen kysymysmerkki

Aloittaja J-P, 29.01.2012, 15:49:12

« edellinen - seuraava »

J-P

Hei,

Pari kirkasta yötä takana, jihuu... Tässä uuden kuvausprojektin alku, Ced 214, kosminen kysymysmerkki.
Isommat kuvat ja tiedot: http://www.astroanarchy.blogspot.com/2012/01/what.html
Vedyn emissiota n. 7h nopealla f1.8, 200mm kameraoptiikalla.

Värit seuraavat perässä, kunhan saan kuvattua Hapen ja Rikin emissiot.


Murtsi


pnuu

Onko nuo kaksi rantua sumun ylälaidassa oikealle puolelle satelliittien tekosia?
Panu Lahtinen
"You haven't really been anywhere until you've got back home",
Twoflower in "The Light Fantastic"

Timpe

Taas tulossa kuva parhaaseen A-ryhmään J-P:ltä  :cheesy:
Noiden pnuu:n bongaamien rantujen luota löytyi myös nätti avonainen joukko, jota yritin selvittää verkosta (olisikohan Berkeley 59?). Kosmisesta kysymysmerkistä taitaa kyllä tulla loppujen lopuksi huutomerkki, kun katsoo vaikka tätä pitkään valotettua kapeakaistakuvaa.
- Timo Inkinen

Never

Lainaus käyttäjältä: Timpe - 29.01.2012, 19:56:31Noiden pnuu:n bongaamien rantujen luota löytyi myös nätti avonainen joukko, jota yritin selvittää verkosta (olisikohan Berkeley 59?).

Hetki meni tosiaan tajuta kuva todellinen laajuus eli kyseessähän on siis tietysti NGC 7822 ja Cederblad 214. Viirujen kohdalla näkyy avonainen tähtijoukko King 11, siitä etelään NGC 7762 ja Ced 214:n syövereihin voi kaksoistähden ympärille kuvitella tuon avonaisen tähtijoukon Berkeley 59:n. Kuvan alaosasta ponnistaa Vdb 2 ja pyöreä selvärajainen sumu alhaalla on tietysti Sh-170 joka ympäröi avonaista tähtijoukkoa Stock 18, jotka JP itsekin on tunnistanut.

/J

Never

Katselin samalla hieman syvemmälle:

Sh2-118 (PK 118+ 2.1) @ 00:07:20 +64:57:16
Teutsch GN J0018.0+6549 @ 00:18:08.32 +65:49:33.0 (luetteloitu vasta 2006!)
GSC 04026-00540 / HBC 324 / KW97 (Molecular Cloud) @ 00:07:30.31 +65:39:54.3

Tälle en löytänyt perusluetteloista nimeä ollenkaan: EN - 00:05:45.82 +66:06:57.8 (5.3' x 4.2')

Kivaa pikkupurtavaa :)

/Jake

getty

Piti ihan kokeilla miltä tämä näyttää samalla optiikalla, mutta laajakaistaisena pikakokeiluna järkkärillä. Pinossa kolme varttia 30s (!) subeilla unguided. Melko järkyttävää, mutta laajakaistalla esikaupunkitaivas rajoittaa valotusajat ihan naurettaviksi, kun valovoimaa on. Kaupanpäällisiksi saa vielä armottomat gradientit laajasta kuvakulmasta. Jeah.

Pekka Peura, Oulu

J-P

Hei,

Gettyn kuvasta saisi rohkeammalla venytyksellä esiin vielä paljon lisää. Hyvää työtä!
Onko kuvaa rajattu? Kuva-alueen pitäisi olla huomattavasti isompi, kuin minulla, koska järkkäreissä on isompi kenno.

Sain kuvattua värikanavat tähän "?" projektiin. Isommat kuvat ja tiedot blogissa:
http://www.astroanarchy.blogspot.com/2012/01/what-project-finalized.html









getty

Lainaus käyttäjältä: J-P - 01.02.2012, 09:36:43

Gettyn kuvasta saisi rohkeammalla venytyksellä esiin vielä paljon lisää. Hyvää työtä!
Onko kuvaa rajattu? Kuva-alueen pitäisi olla huomattavasti isompi, kuin minulla, koska järkkäreissä on isompi kenno


Kyllä on rajattu, koskapa gotolla kennon keskikohta sattui osumaan tuon kysymysmerkin "päälakeen", enkä jaksanut ruveta koevalottelemalla haarukoimaan parempaa sommittelua. On niin himmeä ettei edes näy näillä valotusajoilla. Kuten sanottua, tein vain pikaisen testin ihan vertailun vuoksi, ja totesin ettei mopolla mahottomia  :grin:

Ei voi taaskaan kuin ällistellä loppukuvaasi J-P!
Pekka Peura, Oulu

Never

JP:n kuva löytyy jo Iltasanomienkin sivulta: http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/suomalaisen-kuvaama-kosminen-kysymysmerkki-ihastuttaa-/art-1288446106638.html
Harmi vaan että kohde on ilmeisesti "Kefauksen" tähdistössä :grin:

TA:n uutinen: "Oululainen tähtikuvaaja J.-P. Metsävainio on julkaissut uuden taivaallisen taideteoksen. Kuvassa kysymysmerkin muodostavat nimellä Cederblad 214 tunnettu emissiosumu (yläosa) ja pisteen muodostava sumu Sh2-170".

Ja edelleen, "kysymysmerkki" koostuu NGC 7822:sta ja CED 214:stä sumuista yllä (josta ylin kaari on NGC 7822) ja "piste" Sh2-170. Ja muistetaan vielä että Sh (1953) ja Sh2 (1959)-luettelot ovat eri vuosilta ja eri luettelot. Sh(1) luettelossa on 142 kohdetta joten esim. nimi Sh-170 on kanssa vähän niin ja näin.

/valitus pois päältä :)

/Jake

Iiro Sairanen

Lainaus käyttäjältä: Never - 01.02.2012, 14:38:06
JP:n kuva löytyy jo Iltasanomienkin sivulta: http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/suomalaisen-kuvaama-kosminen-kysymysmerkki-ihastuttaa-/art-1288446106638.html
Harmi vaan että kohde on ilmeisesti "Kefauksen" tähdistössä :grin:

Taitaa kuvaajan nimikin vaihdella pitkin tekstiä... Hieno kuva kuitenkin ja hyvä, että uutisoidaan!
Iiro Sairanen
--> http://deepsky.arkku.net <--

J-P

Hei,

Ihan kiva yllätys tuo Iltiksen yhteydenotto, juttu itsessään on aika lailla lehden tasoa vastaava...
Ehdotin kyllä toimittajalle, että antaisin faktat meilinä, jotta tulevat oikein. Ei kelvannut, taisi pikkaisen pahastuakkin
luottamuksen puutetta. Olivat lisäksi jotenkin terävöineet mun kuvaa, tähdet oli palaneet valkeiksi rei'iksi , jakun niin kovan vaivan näin tähtien väreihin : )

Never

Piti vielä palata aiheeseen, kauppareissun jälkeen, historiallisten tekstien parissa. Kohteen siis havaitsi John Herschel 1829 ja kuvaili sitä seuraavasti 18-tuuman putkellaan:

"The central part of what I am positive is an enormously large, but extremely faint nebulosity of a round figure, though I cannot trace its limits. The night exquisite.  I swept often across it to be sure, but always recurred to the same place.  No doubt but can never be seen but in the best state of air and sky.  Diameter 10 arcmin +-."

Tästä käy mielestäni aika selvästi ilmi että JH havaitsi sumun aivan toisesta paikasta kuin mihin nykyiset koordinaatit osoittavat. Johnin kuvailema kohde osoittaa pyöreään ja visuaalisestikin alueen kirkkaimpaan sumumaiseen ainekseen tähden HD 225216 itäpuolella. Dreyer itse ei kohdetta löytäynyt JH:n koordinaateista, jotka osoittavat paljon pohjoisemmaksi eli tähän nykyiseen NGC 7822 paikkaan. Yksinkertaisuudessaan Cederblad 214 (Sh2-171) = NGC 7822! Samaan tulokseen on päätynyt nähtävästi myös Wolfgang Steinicke.

/Jake

Mika T

Minulle on suuri kysymysmerkki se, kuinka J-P saa kuvan näyttämään yhtä hienolta millä tahansa näytöllä.
J-P:n kuvia katsoessani näytön kalibrointi tai sen puuttuminen ei näytä vaikuttavan kuvanlaatuun.

GaryP

Täysin joutava huomio varmastikin, mutta kun kysytyttää niin kovasti.

Ovatko muut tähdet aurinkoja vai onko meidän tähtemme aurinko ja nimeltänsä Aurinko? Kuvassa valkoiset pisteet olivat aurinkoja, ainakin Iltasanomien artikkelissa.

Joskus vaan on pakko...

Kari

EDIT. Tämäkin vielä tueksi: http://fi.wikipedia.org/wiki/Aurinko
Kari Pulkkinen
Espoo, Finland

Harrastus uudelleen lämpiämässä...