Marraskuun 2011 visuaalihavainnot

[tomppa]

Ei ole oikeen nyt kelit suosineet, kuitenkin tällä viikolla olen päässyt havaitsemaan muutaman kerran.

Alkuviikosta havaitsin aamulla Saturnusta ja sen renkaita, sekä Kuuta ja Marsia. Saturnuksen renkaat näkyvät komeasti jo 10 cm Maksutovilla, Marsista ei näkynyt muuta kuin sen punainen väri.

Sitten eilen illalla tapahtui jotain merkillistä; lämpötila tippui reilusti pakkasen puolelle, taivas selkeni ja tähän mennessä syksyn paras tähtiyö alkoi. Ei muuta kuin putki pihalle jäähtymään ja havaintosuunnitelmaa tekemään. Aloitin havainnot katsomalla Jupiteria kiikareilla ja putkella, kuut olivat kaikki siististi rivissä planeetan ympärillä. Vilkaisin myös Uranusta ja Neptunusta. Tämän jälkeen havaitsin joitakin DS-kohteita, mm. M31, M1, M45, M57, M81, M82. Saunassa käynnin jälkeen olikin Orion noussut komeasti puiden takaa, joten hain kameran ja nappasin pari kuvaa siitä ja sain myös kuvattua lännessä olevaa Linnunrataa. Sitten olikin aika katsella Orionin sumua. Kapulalle käsky "M42 " ja silmä okulaariin, sumu näkyi todella komeasti, paljon kirkkaampi kuin muistinkaan. Löin vielä kameran kiinni putkeen ja nappasin pari moposarjan kuvaa sumusta. Jätin putken ulos ja päätin palata aamulla vielä havaitsemaan. Heräsin klo. 5.40 ja ulkona oli yhä selkeää. Putki oli ollut valmiustilassa, joten sain suoraan ilman kohdistusta putken toimintakuntoon. Katselin Marsia 258x suurennuksella ja havaitsin pohjoisen napajäätikön, sekä heikosti pinnan tummia alueita. Kuu loisti komeana sirppinä ja nopeasti katsoin vielä sitäkin. Sitten putki kasaan ja nukkumaan tyytyväisenä yön tuloksiin, odottaen jo seuraavaa havintokertaa.

Havaintovälineenä toimi uskollinen CPC 800.

[Toni]

Ihmettelin Perseuksen kaksoisjoukkoa NGC 869/884 päättyneen viikon tiistaina 100/900 ED-linssiputkella. Jos olisin piirtänyt kaikki kentässä näkyneet tähdet, sormet olisivat alkaneet muistuttaa jääpuikkoja. Nouseva Kuu ei ainakaan vielä sanottavasti haitannut.

Piirros ja hieman kielellistä leikittelyä sisältävä havaintokertomuksen tynkä: http://havaintopaivakirja.blogspot.com/2011/11/ngc-869884.html

[Timpe]

ps. Olisikohan tää kirjoitus kuulunut ATM-säikeeseen?

Olisi ainakin saanut enemmän lukijoita ja kommentointia siellä. Puhaltimilla tosin vaikutetaan juuri Newton-putken visuaalikuvan laatuun, joten tämä aluekin olisi passeli oikealla ketjun otsikolla.

[Pekka Lehtelä]

Olisi ainakin saanut enemmän lukijoita ja kommentointia siellä. Puhaltimilla tosin vaikutetaan juuri Newton-putken visuaalikuvan laatuun, joten tämä aluekin olisi passeli oikealla ketjun otsikolla.

Siirsin kirjoitukseni ATM-säikeeseen, sopii sinne mielestäni paljon paremmin kuin tänne.

Pekka

[tomppa]

Eilen oli taas hyvä keli ja oltiin porukalla havaitsemassa Porin Mäntyluodossa. Havaintovälineinä oli CPC 800 ja puolen metrin newton.
Aloitettiin havaitseminen siinä puoli seitsemän aikaan ja homma jatkui kymmeneen asti. Tänä aikana tuli havaittua mm. näitä kohteita:
M1, M11, M15, M13, M27, M31, M51, M74, M81 ja M82, Perseuksen kaksoisjoukko, sekä joitakin NGC kohteita, kuten NGC 891, NGC 7331 ja Stephanin kvintetti, josta näkyi 50cm newtonilla neljä galaksia. Katsoimme myös Jupiteria, Uranusta ja Neptunusta. Kaikenkaikkiaan todella mukava ilta, nuotion ääressä keiteltiin vielä kahvit. Tarkoitus olisi taas huomenna mennä katselemaan kohteita, jos kelit sallivat.

[Sami]

Lauantai-iltana 19.11. pääsin pitkästä aikaa havaitsemaan, kun kaikki tarvittavat osat kaukoputkeen ja jalustaan alkoivat olla koossa. Etsin vielä puuttui, joten kohteiden haku oli melko haastavaa, vaikka käytössä oli laajan näkökentän, ja pienen suurennoksen tarjoava okulaari.

Ilta alkoi niin, että harjoittelin hetken CCD-kameran tarkentamista - ihan vain manuaalisesti tukeutumalla Artemis Capturen FWHM-lukemaan. Tämän jälkeen visuaalihavainnot aloitin Seulasista. Hämmästys oli suuri, kun näytti vahvasti siltä, että linssi oli huurteessa, tai taivaalla oli jotain utua tai ohutta pilveä. Vai pettikö huurrepanta tai sen ohjain??!! Vilkaisu objektiiviin ja taivaan tarkempi katselu kuitenkin kertoi, että olinkin nähnyt putken läpi Seulasten heijastussumut. Päähäni oli iskostunut käsitys, että niiden havaitseminen on vaikeaa, mutta näin ei selvästikään ollut. Katselin niitä vielä jonkin aikaa lumoutuneena kauniista, hieman sinertävästä hohteesta.

Seulasten jälkeen koitin etsiä Ajomiehen tähtijoukkoja kuitenkaan onnistumatta. Saatoin lopulta luovuttaa liian helposti, sillä näin kohteet "sivusilmällä" katsomalla ilman kaukoputkeakin. Epäergonominen kaukoputken katselukorkeus tosin helpotti päätöstä etsinnän lopettamisesta. Jalusta oli säädetty sen pohjalta, että olisin vain alkuperäisen suunnitelman mukaan harjoitellut kameran käyttöä.

Lopuksi vielä katselin Jupiteria, josta näkyi yllättävänkin paljon yksityiskohtia. Viisi sen kuista näkyi kauniina rivistönä planeetan ympärillä.

Kaikkiaan ilta oli yllätyksiä täynnä. Alkaen siitä, että ei se CCD-kameran käyttö lopulta aivan älyttömän vaikeaa ole. Suurimmat yllätykset tulivat visuaalihavaitsemisessa, sillä viimeksi olen päässyt havaitsemaan 3-4 vuotta sitten. Silloinkin huonoja okulaareja käyttäen, kollimointinsa menettäneellä peilikaukoputkella. Nyt semi-apokromaattista linssikaukoputkea käyttäen silmien eteen tuntui avautuvan aivan uusi maailmankaikkeus, missä syväntaivaan kohteet eivät ole tuhnuja, eivätkä tähdet ole komeettoja.

(En kritisoi peilikaukoputkia, vaan ainoastaan tuo minulla ollut yksilö oli tehty erittäin haastavaksi kollimoida, ja suoraan sanoen taitoni loppuivat sen kanssa kesken. Apupeilin rimpula säätömekanismi oli erityinen murheen aihe.)

[Pekka Lehtelä]

25-26/11 2011 tulikin erinomainen tähtiyö vaikka puoleen yöhön saakka taivas aivan pilvessä. Havaitsin klo 2.15-3.20 N270/1350 putkellani. Lämpöä oli +3,2 astetta. Taivas hieman vaalea mutta läpinäkyvyys ja seeing ihan parhaasta päästä.

Seuraavia katselin: M97, M108, M5i, NGC 5195 mutta NGC 5660:ä en nähnyt. Jatkoin katselua: Cr 89, M35, NGC 2158 OC mutta I 2157 en löytänyt. Lisäksi Ajomiehen joukot M38, M36 ja M37, näistä omasta mielestäni hienoin on M37. Lopuksi katselin aina upeaa Plejadia. Oli rauhallista ja hienoa taas kerran havaita.

26-27/11 2011 oli selkeää alkuillasta, tosin ehdin muista syistä havaisemaan vain runsaan tunnin. Näitä ehdin katsella: NGC 7789 OC Kassiopeja, tämä on hieno kohde! Kun sitä katsoo suoraan näyttää tähtiä olevan aika vähän, kun katsoo syrjäsilmällä "hyppää" näkymään tähtiä paljon lisää. Seuraavaksi hain okulaariini M76:n ja M52:n sekä Cz 43 OC:n. Vielä ehdin katsoa M31 + sen seuralaisia M32 ja M110, aina mahtavan majesteettinen näky. Lopuksi M34 ja Kolmion galaksi M33. Putkena sama N270/1350. Melkoinen tuuli heilutteli taloni ympärillä olevia puita mutta havaitsemista se ei haitannut. Lämpöä + 1,6 astetta ja vaatteita paljon päällä em. tuulen vuoksi. Taas kerran kärräsin putken tyytyväisen talliini. Puolen yön jälkeen olisi taas ollut aikaa katsella mutta taivas oli jo mennyt pilveen.

Pekka

[Pekka Lehtelä]

Viiala 28-29/11 2010, N270/1350, klo 2.00-4.15, lämpötila -1,6 astetta. Taustataivaan tummuus kohtalainen, seeing ja läpinäkyyvyys hyvä.

Iltayölle luvattiin puolipilvistä mutta taas kerran taivas täysin pilvessä. Kävin koirani kanssa lenkillä puolenyön jälkeen, tuuli alkoi kääntyä lännestä pohjoiseen ja tähtiä alkoi pilkistää pilvien lomasta. Puoli kahden aikaan olikin sitten aivan selkeää, joten laitoin rensselit kasaan ja ulos havaitsemaan.

- alotin planetaarisesta sumusta NGC 1514. Meni kolme varttia ennenkuin kohteen löysin. 9x50 kulmaetsimen mukaan olin varmasti oikealla paikalla jossa näkyi kolme tähteä joista keskimmäinen hieman kuin sumumainen. Laitoin UHC-S suotimen okulaariin mutta ei näkynyt. Kaivoin karttasalkusta Jere Kahanpään vuonna -93 tekemän piirroksen ja selostuksen. Siinä mainittiin hänen käyttäneen O-III suodinta joten ruuvasen sellaisen okulaariin kiinni. Katse okulaariin ja siinähän kohde näkyi hyvin.

- seuraavaksi galaksi 2415 Kaksosten Castorin yläpuolelta. Pienen etsimisen jälkeen oikeassa paikassa ja lakaisemalla ja syrjäsilmällä siinä jotain näkyi. Mitään muuta en kohteesta voi sanoa.

- tämän jälkeen avointen joukkojen ystävänä etsin Kaksosista avonaisen joukon 2331. Tämä näkyi hienosti 54, 108 ja 180x suurennoksilla.

- yritin ekan kerran nähdä Kaliforniasumun 1499 Perseuksesta. Katsoin O-III ja UHC-s suotimilla pitkään ja hartaasti, vaan mitään en nähnyt. Kun katsahdin taivaalle huomasin taivaan vaaleentuneen selvästi, ilmeisesti jotain vesihöyryä ilmassa. Jälkeenpäin luin David Kniselyn kirjoituksesta suotimien sopivuudesta eri kohteisiin, että sumu näkyisi parhaiten H-Beta suotimella. Onko tästä kellään kokemuksia, em. suodinta suodinta minulla ei vielä ole.

- lopuksi katselin Marsia puiden lomasta ja päätin, että "tähtiterapia" loppuu tältä yöltä tähän. Kiva katselu sessio, hiljaista ja rauhallista sekä keli raikkaan viileä muttei liian kylmä.

Pekka

[Never]

Pari yötä tuli katseltua 12-senttisellä putkella Kanariansaarilta ja tarkemmin Teneriffan Boca Taucesta Teiden kalderasta. Havaintopaikalla korkeutta ~2034 metriä, olosuhteet kohtalaiset: SQM-L ~21.25, RJM ~7.2 ja molemmat näistä mitattu läheltä zeniittiä. Vaikka tosiaan tuo SQM-L mittaus ei ole mitään päätä huimaava, tuo lisäkorkeus merenpinnasta antaa kyllä mukavaa lisäpotkua näkymille. Tällainen näkymä oli havaintopaikalta:

Molemmat havaintoyöt tuli käytettyä varsin maksimaalisesti kohteita piirtäen ja aika galaksipainoitteistahan tuo oli. Aika systemaattisesti kävin kaikki Sky Atlaksessa näkyvät kohteet läpi Piscis Austrinusen (etelän kalat) tähdistöstä ja hieman löyhemmällä otteella katsoi läpi tähdistöjä Sculptor, Eridanus ja Fornax. Erityisesti Piscis Austrinus oli siinä mielessä mielenkiintoinen havaintotähdistö että olin havainnut sieltä tätä ennen ainoastaan 5 galaksia. Nyt listalle tuli parikymmentä galaksia lisää ja runsaasti piirroksia.

Mieleenpainuvimpia kohteita oli tietysti NGC 7293, NGC 7793 (erikoista rakennetta näkyvissä), NGC 55, NGC 247, NGC 289, NGC 300 (erittäin haastava spiraalirakenne), NGC 1097 (upea spiraali), NGC 1232 (härnäävä spiraalirakenne) ja planetaariset sumut NGC 1535 ja IC 5148. Sain myös aikaiseksi kuvituksen tulevaan TA-lehteen, mutta tosin hieman liian myöhään piirtämällä Linnunradan seuralaisgalaksit Fornax ja Sculptor dwarfit. Fornaxin kääpiögalaksista pystyin näkemään vielä kaupan päälle tutut kolme pallomaista. IC 1613 oli myös kohtalaisen helppo nähdä 90x suurennoksella (45') ja onnistuin näkemään myös galaksin vieressä olevan HII-alueen ja siitä jopa hieman rakeisuutta(?).

[Pekka Lehtelä]

Viiala 30/11 - 1/12 2011, N270/1350, klo 2.30-4.20 astetta. Ja taas kerran yli puolen yön täysin pilvessä ja sitten aivan yhtäkkiä taivas selkeni. Näitä tiirailin tänä yönä:

- NGC OC 1893+IC 410 Ajomies. Ilman suodinta en nähnyt kuin tähtijoukon mutta kun laitoin O-III suotimen pullahti myös IC 410 hienosti näkyviin. Kokeilin myös Baaderin UHC-S suodinta mutta sillä kohde ei näkynyt. Tätä tiirailin pitkään ja hartaasti ja jälleen kerran harmittelin kun tuo niska ei kestä piirtämistä. Apuna jälleen kerran Jere Kahanpään piirros + selostus vuodelta 1993. Paljon on Jeren piirroksista ollut minulle vuosien varrelle apua, siispä tässä kiitokset Jerelle!

- yritin etsiä myös lähellä olevaa IC 405 kohdetta mutta sitä en nähnyt O-III ja UHC-S suotimilla vaikka pitkään yritin etsiä.

- seuraavaksi etsin avoimen joukon Cr62 joka löytyikin aika helposti.

- tämän jälkeen avoimet joukot 1664 Ajomies ja 1582 Perseus.

- lopuksi tietysti piti katsella vanhat tutut avoimet joukot Ajomiehestä M38, M36 ja M37.

- taustataivas alkoi jälleen kerran nopeasti vaaleta noin klo 4 aikaan, joten siihen sessio sitten loppuikin. Apurina taas lapinkoirani Liisa joka viihtyy sitä paremmin ulkona mitä kylmempää on. Hyvä koirarotu ja kaveri kaukoputkella katsojalle.

Pekka