Polttoväli

[henkkac]

Täälä on kaava:
F = (206.265 x P x U)/O

P = Kuvassa Jupiterin koko pikseliä (41)
U = Kameran pikseli koko micrometriä eli 3,75um
O = Jupiterin koko kuvaushetkellä arc-sekunttia (nyt 42.3)

F = (206.265 x 41 x 3.75)/42.3 = 749,7 mm

[kjj]

ok, kiitoksia paljon. Tuo Astronomy.net ei jostain syystä toiminut... Prosessoi kuvaa vaan vaikka kuinka kauan. En tiedä onko se ihan normaalia, mutta en jaksanut enää odotella enkä sen kummemmin perehtynyt asiaan... 

Juu, idea tuon astrometry.netin kanssa on, että nappaat sillä laitteistolla, jonka polttovälin haluat tietää sellaisen kuvan, jossa on tähtiä riittävästi platesolvaukseen. Solvatusta kuvasta saat sitten ihan numeerisena tietona kuvan tarkan kulmaläpimitan, josta on helppo laskea polttoväli, kun tiedät kameran kennon koon.

Tosin eilen minullakin oli vaikeuksia saada weppisivun kautta mitään solvattua, jotain häikkää siellä oli.

[ellu]

Tuossahan tuli valmis laskukaava.

Ja edelleen kysymys oli, kuinka mitataan jupiterin leveys pikseleinä.  henkkac:n mukaan ilmeisesti se on tuo 41 kaarisekunttia, joka vissiin on jupiterin tämän hetkinen kulmahalkaisija...

Astrometry taitaa solvata kuvan tähtien avulla joten ei varmaan kuulukaan toimia planeettakuvissa?

Joo näin ajattelin itsekkin, niin en sen enempää jääny pohtimaan asiaa...


Mutta... pikseliskaala siis on 200*3,75/1800=0,41666...     <-- Onko tämä nyt siis se mainittu jupiterin kulmahakaisija? Ei kai  ja mistä tuo luku 200 tulee? No jos lasken polttovälin niin pyöräytän nuo luvut vain ympäri. Kun käytän noita naaviksen ja Laurin mainitsemia laskukaavoja niin en kyllä saa mitään järkevää tulosta...  Ja mistä tuo naaviksen mainitsema 18,8657 luku tulee? 

Ja vielä tuohon henkkac:n tulokseen... eli F on polttoväli (eikö tässäkin tapauksessa?) niin eikö tuo 743mm ole vähän pieni, kun kuitenkin perus polttoväli on 1800mm?
No jaa jos jätän laskut niille jotka osaavat ja mennään sillä (tuntemattomalla) polttovälillä mikä näyttää hyvältä   

[Oskari]

Ja edelleen kysymys oli, kuinka mitataan jupiterin leveys pikseleinä.  henkkac:n mukaan ilmeisesti se on tuo 41 kaarisekunttia, joka vissiin on jupiterin tämän hetkinen kulmahalkaisija...

Joo näin ajattelin itsekkin, niin en sen enempää jääny pohtimaan asiaa...

No rajaa kuva vaikka photarissa planeetan reunoja myöten ja katso mitä image size näyttää. Sitten kerrot sen tuolla Naaviksen kertoimella.

Mutta... pikseliskaala siis on 200*3,75/1800=0,41666...     <-- Onko tämä nyt siis se mainittu jupiterin kulmahakaisija? Ei kai  ja mistä tuo luku 200 tulee? No jos lasken polttovälin niin pyöräytän nuo luvut vain ympäri. Kun käytän noita naaviksen ja Laurin mainitsemia laskukaavoja niin en kyllä saa mitään järkevää tulosta...  Ja mistä tuo naaviksen mainitsema 18,8657 luku tulee? 

Kulmahalkaisja oli se 41(tai henkka sanoi sen olevan 42,3), sitä ei tarvi enää laskea. 200 oli pyöristys tuolle 206,265:lle. Tuo naaviksen luku oli sulle valmiiks laskettu kerroin, jolla saat helposti laskettua polttovälin.

Ja vielä tuohon henkkac:n tulokseen... eli F on polttoväli (eikö tässäkin tapauksessa?) niin eikö tuo 743mm ole vähän pieni, kun kuitenkin perus polttoväli on 1800mm?
No jaa jos jätän laskut niille jotka osaavat ja mennään sillä (tuntemattomalla) polttovälillä mikä näyttää hyvältä   

On vähän pieni, kun siellä on väärä tuo planeetan koko pikseleinä. Sulla se on paljon enemmän.

[ellu]

No rajaa kuva vaikka photarissa planeetan reunoja myöten ja katso mitä image size näyttää. Sitten kerrot sen tuolla Naaviksen kertoimella.

Okei tuota en tullu ajatelleeksi. kokeillaan....

Tietääkö, onko tuohon jotain muuta tyyliä?

Kulmahalkaisja oli se 41(tai henkka sanoi sen olevan 42,3), sitä ei tarvi enää laskea. 200 oli pyöristys tuolle 206,265:lle. Tuo naaviksen luku oli sulle valmiiks laskettu kerroin, jolla saat helposti laskettua polttovälin.

Joo niin oli pyöristys, mutta mistä se tulee??  (menee ehkä asian ohi)

No joo, kokeilin nyt uudestaan. Eli Photari näytti Jupiterin leveydeksi pikseleinä 311 ja se kerrottuna sillä 18,8657 tulee polttoväliksi n. 5867mm Tuon voin jo uskoa 

[henkkac]

Eikun oletin tuossa että olit kuvasta mitannut pikseleissä Jupiterin kooksi 41 pikseliä, sillä otin sen tuohon kaavaan. Käsittääkseni tämä minun antama kaava antaa tarkimman tuloksen riippuen siitä miten tarkasti kuvasta mittaat sen Jupiterin koon pikseleissä (ja miten paljon seeing venyttää sitä).

Jupiterin pikseli koon mittaus: avaat vaikka gimp:ssä kuvan ja laitat zoom 400% tai 800% ja suorakulmio valinnalla valitset jupiterin reunoja myöten ja katsot samalla gimp ala tilariviltä koon (X x Y), kannattaa huomioida että Jupiterin reuna "pehmentyy" kuvassa niin hiukan sisäpuolelta valitsee, katsoo vaikka pysty ja vaaka mitat ja laskee kummallakin erikseen. Minulla kyllä tulee tuolla kaavalla oikeat tulokset. Huom. jos olet kuvannut binnaamalla (2x2) pitää pikseli koko kertoa kahdella (3.75 x 2) eli on silloin 7.5um.

Minun kuvassa Jupiterin pikseli koko vaaka = n. 60 pikseliä, pysty = n. 58.

Kaava F = (206.265 x P x U)/O
Kuvattu binnaamalla U = 7.5 um
Jupiterin koko kuvas hetkellä O = 44.4 arcsec
P = 60 tai 58
F = (206.265 x 58 x 7.5) / 44.4 = 2020 mm
F = (206.265 x 60 x 7.5) / 44.4 = 2090 mm

Eli tässä minulla oli 2x barlow käytössä 1000mm Celestron C8 kaukoputkessa ja tässä minulla oli Asi kiinni barlowissa sillä kameran mukana tulleella 1,25" adapterilla vaikka sen olisi saanut suoraan ruuvattua barlowiin kiinni josta johtuen hieman isompi kerroin kuin 2, eli laskelmat pitää ainakin hyvin lähelle paikkansa. 

[Oskari]

Okei tuota en tullu ajatelleeksi. kokeillaan....

Tietääkö, onko tuohon jotain muuta tyyliä?

Joo niin oli pyöristys, mutta mistä se tulee??  (menee ehkä asian ohi)

No joo, kokeilin nyt uudestaan. Eli Photari näytti Jupiterin leveydeksi pikseleinä 311 ja se kerrottuna sillä 18,8657 tulee polttoväliksi n. 5867mm Tuon voin jo uskoa 

Joku viisaampi saa sanoa mistä tuo 206,265 tulee. Kai sen on joku laskenut joskus.

Noniin. Jatkossa sitten pitää käyttää tuota Henkkac:n linkkaamaa laskukaavaa, kun Jupiterin kulmahalkaisija muuttuu - ja ehkä kameran pikselikokokin.

[naavis]

Joku viisaampi saa sanoa mistä tuo 206,265 tulee. Kai sen on joku laskenut joskus.

Noniin. Jatkossa sitten pitää käyttää tuota Henkkac:n linkkaamaa laskukaavaa, kun Jupiterin kulmahalkaisija muuttuu - ja ehkä kameran pikselikokokin.

206 265 on kerroin, jolla voi muuntaa radiaanit kaarisekunneiksi. Yksi radiaani on noin 57,296 astetta. Aste on 3600 kaarisekuntia. 57,296 * 3600 = 206 265. Jos pikselien koko onkin kaavoissa ilmoitettu mikrometreinä millimetrien sijaan, kerroin jaetaan tuhannella, eli siitä tulee 206,265. Tämä sitten voidaan Laurin esimerkin mukaan pyöristää kahteensataan.

[henkkac]

Jos oikein ymmärsin niin aiemmin mainuttu linkkin sivulta lasketaan barlowin jatkopalan aiheuttama uusi kerroin seuraavasti:

M1 = uusi kerroin
B = jatkopalan pituus
F = barlowin polttoväli (miinus merkkinen)
C = tarkennuspisteen muutos

M1 = M - (B/F)

F = C / (2 - M - (1/M) )

B = -F (M 1  - M)

Tuon C mittaamisessa pitää huomioida että kuvauskamera on kiinitetty samalle etäisyydelle tarkentimestä ilman barlowia ja barlowin kanssa tai muuten pitää huomioida myös kameran kiinityksen etäisyyden muutos, muutoin tuon C mittaus helppo, kamera kiinni ilman barlowia ja tarkennus kohdalleen ja mittaa paljonko tarkentimessa on matkaa pohjaan ja sit barlow kiinni (ilman jatkopalaa) ja tarkennus kohdalleen ja mittaus tarkentimesta pohjaan ja näiden mittojen erotus on C.

Pitääkin kokeilla seuraavan kerran kun tulee sopiva kuvauskohde tuon 25mm jatkopalaa miten hyvin toimii ja millaisen tuloksen saa polttoväliksi ja kertoimeksi.

[Lauri Kangas]

Muistuttaisin edelleen että jos haluatte laskea polttovälejä noin tarkasti, Jupiter ei ole mikään optimaalinen kohde. Ensin täytyisi varmistua että planeetalle ilmoitettu sen hetkinen kulmahalkaisija on ilmoitettu esim. ekvaattoria pitkin. Planeetan halkaisijassa on peräti 7% eroa ekvaattorin vs. napojen suunnassa mitattuna, mikä voi neljän metrin polttovälillä muuttaa määritettyä polttoväliä melkein 300 milliä.

[Jerry]

Kun Paint-ohjelmassa liikuttelee hiirtä kuvan päällä, näkyy vasemmassa alakulmassa, minkä pikselin päällä osoitin milloinkin on.

Esimerkiksi tässä kuvassa, kun osoitin on Jupiterin ekvaattorin vasemmassa reunassa, Paint näyttää 116, 236 px ja ekvaattorin oikeassa reunassa 334, 223 px. Siitä sitten saa Pythagoraan lauseella ekvaattorihalkaisijaksi sqrt[(116 - 334)^2 + (236 - 223)^2] = 218,4 pikseliä.

Cartes du ciel antaa Jupiterin ekvaattorihalkaisijaksi kuvaushetkellä 42,5 kaarisekuntia ja kamerani pikselikoko on 0,0056 mm. Siitä saan henkkac:n viestissä mainitulla kaavalla polttoväliksi 206265 * 218,4 * 0,0056 / 42,5 = 5936 millimetriä.

Jupiterin reunat ovat sen verran epämääräiset, että halkaisijan mittaaminen ei liene ihan tarkkaa. Sen verran kai tuosta voi päätellä, että polttoväli on kuutisen metriä.

Tämä kuva oli otettu 2,4x Barlowilla, mutta kameran kanssa fokus on sen verran eri paikassa, että suurennuskertoimeksi tulee noin 3. Vastaavasti 2x Barlowini näkyy antavan kuvissa 2,5x suurennuksen. Kuvausputki on Schmidt-Cassegrain, joten toki myös putken polttoväli vähän vaihtelee sen mukaan, missä kohdassa fokus sattuu olemaan.

Täälä on kaava:
F = (206.265 x P x U)/O

P = Kuvassa Jupiterin koko pikseliä (41)
U = Kameran pikseli koko micrometriä eli 3,75um
O = Jupiterin koko kuvaushetkellä arc-sekunttia (nyt 42.3)

F = (206.265 x 41 x 3.75)/42.3 = 749,7 mm

[hm]

Barlowin kanssa saatavaa polttoväliä on melko mahdoton laskea ilman tarkkaa tietoa optisesta rakenteesta. Tähtiä kuvaamalla ja kuvista laskemalla on mahdollista mitata polttoväli huolellisesti työskennellen promillen tarkkuudella. Esim. DeepSkyStackerin info-tiedostosta voi tähden paikan hakea sadasosapikselin tarkkuudella. Ilmaisista karttaohjelmista voi selvittää tähtien tarkat sijainnit. Esim. Cartes du Ciel ja USNO-luettelo antaa tähden deklinaation kulmasekunnin sadasosan tarkkuudella ja rektaskension sekunnin kolmella desimaalilla. Pikselikentässä oleva etäisyys saadaan Jerryn esittämällä tavalla pythagoraan avustuksella. Taivaskoordinaatien avulla ilmaistu välimatka vaatii hieman trigonometriaa ja tuntikulmien muuntamista astemaailmaan. Jos pallotrigonometria on unohtunut, löytyy tieto vaikkapa haulla "how to calculate angular distance between stars". Tämän jälkeen polttoväli selviää aiemmin esille tuotua matematiikkaa soveltaen.

Matemaattisista taivaan asioista kiinnostuneille on suunnitteilla viikonlopun kurssi, joka tällä näkymällä on Ursan havaintokeskuksessa syys–lokakuun vaihteessa. Siitä lisää myöhemmin.

Hannu Määttänen

[henkkac]

Kokeilin tuolla sivulla olevaa kulmaetäisyyden laskemiseen kahden tähden välillä (tuli muuten sama tulos kuin Cartes du Ciel ohjelman etäisyys mittaus toiminnolla) olevaa laskinta, laskin tästä kuvasta Alcyone ja "TYC 1800-1984-1" tähden etäisyyden, Cartes du Ciel ohjelmasta katsoin tähtien koorinaatit "Apparent" kohdasta, tähtien etäisyydeksi sain 0d 06m 54.1s joka on 414,1 arcsec ja gimp ohjelmassa on mittaustyökalu jolla voi mitata pikselien etäisyyksiä ja sillä sain tähtien etäisyydeksi 535,7 pikseliä ja näillä tiedoilla laskin tuolla minun aiemmalla kaavalla niin sain polttoväliksi 1000,6mm eli tuolla tavalla pääsi jo alle 1mm tarkuuteen.

Kokeilin samalla tavalla laskea toisesta kuvasta etsinkaukoputken polttovälin ja sain tulokseksi 175,3mm eli sen täytynee olla se 175mm. Tuo Cartes du Ciel ohjelman etäisyys mittaus on täysin toimiva kunhan käyttää tähtiä jotka se tunnistaa.

[Oskari]

Astrobin on näköjään laskenut tuolle kuvallesi pikseliskaalaksi 0,772. Sillä saadaan polttoväliksi 1001,9349 mm. Että ei kauas paiskaa sekään.

[henkkac]

Laskeskelin tässä myös tuolla paljonko tulee focal reduserille kertoimeksi sillä tavalla kuin olen käyttänyt sitä niin tarkaksi kertoimeksi sain 0.534x, laskin kolmen tähden etäisyydet (kaksi etäisyyttä) ja katsoin vielä niistä keskiarvon.