Hinta-arviota tarvittaisiin (RET-45)

[Tomu]

Terve.

Putki näyttää kovasti RET-45:ltä. Eräässä 90-luvun (musitaakseni) loppupuolen Tähdet ja Avaruus -lehdessä oli testattu 11 cm peilikaukoputkia ja RET-45 oli siinä myös mukana. Samaisessa testissä taisi olla mainittu putkien silloisia hintoja, mutta ei löytänyt artikkelikopiotani mistään. Hinta-arviota en uskalla putkelle antaa, mutta ei 38 euroa kuulosta putkesta pahalta hinnalta, jos se on kaikin puolin kunnossa.

Mitä itse putkeen tulee, niin se käyttää 0,965 tuuman okulaareja, kun nykyisin käytössä olevat koot ovat 1,25" ja 2". Lisäokulaareja on siten hieman hankala löytää. Ensimmäisenä tulee mieleen eräs japanilainen toimittaja, jolta saisi 0,965" orthoja ja kellnereitä.

Jos tuo putki nyt on RET-45, niin aikoinaan sitä parjattiin huteraksi jalustansa osalta. En kyllä itse mene sen enempää asiasta sanomaan, kun en moista laitetta ole päässyt koskaan käpistelemään. Puista kolmijalkaa on helppo itse vahvistaa, mutta akselisto onkin toinen juttu, jos huteruus johtuu siitä.

Jos päätät pitää putken, niin ensimmäisenä kannattaisi vaikka laittaa mukana tullut 20 mm okulaari tarkennuslaitteeseen ja tökkiä putkea -> okulaariin katsoessa voit todeta, paljonko putki huojuu ja kuinka nopeasti värinä vaimenee. Jalustaa voi sitten vahvistaa, jos värisee liikaa. Myös tarkennuslaitteen vaihtoa 1,25" okulaareille sopivaan kannattaa harkita, koska 1,25" okulaarit ovat parempilaatuisia, helpompia hankkia ja sopivat muihinkin putkiin.

Foorumilla lienee joitakin retin omistaneita henkilöitä, heiltä voinee kysyä lisää putkesta.

-Tero

[Kaizu]

Muistelen että vanha Instruscope oli putkena ihan OK. Jalusta sen sijaan oli kelvoton. Nykyään voi olla vaikea löytää sopivia okulaareja paitsi jos vaihtaa fokusointilaitteen. Hinta on OK jos sekä ostajalle että myyjälle jäi hyvä mieli.

Kaizu

[Tomu]

Nimi Instruscope taitaa tulla siitä, että RET-45 -kaukoputkea myi aikoinaan Instrumentarium.

Tarkennuslaitteen voi ruuvata siitä putken kyljestä irti. Todennäköisesti putken kyljessä oleva reikä on pienempi kuin mitä suurempi tarkennuslaite vaatii, reikää täytii siis mahdollisesti suurentaa. Lisäksi suurempi tarkennuslaite saattaa vaatia kiinnitysruuveja varten eri kohdissa olevat reiät, jotka putkeen täytyy porata. Teknofokuksen myymä tarkennuslaite (http://www.teknofokus.fi/Astro/tarken.htm) voisi sopia tuohon putkeen ainakin pikaisen silmäyksen perusteella.

Kokeile kiinnittää jalustan jalkoihin painoja mahdollisimman lähelle maata, niin jalusta ei keikkaa niin helpolla. Jos sinulla on mahdollisuus puun käsittelyyn, niin putkelle voisi tehdä dobson-jalustan, joka mielestäni aika näppärä visuaalihavaintoihin ja varmasti tukevampi kuin putken oma jalusta. Mallia dobson-jalustan valmistukseen saa esimerkiksi googlettamalla tai Jari Turusen kaukoputkenrakennuskirjasta (kirjastosta löytynee).

[J.L]

Olis muuten kiva saada ton kokonen putki noin halvalla, sillä vois sitte testailla erilaisia vaihtoehtoja vähä huolettomammin :D rakentaisin kyllä itsekkin dobson jalustan.

[AP]

Se on RET-45 ,  jalusta on halvatun heiluvainen. H20 oku on ok ja se 6mm on ala-arvoinen, ainakin verrattuna näihin nykypäivänä myytäviin plössleihin mitä tulee joka "kiinanpaketissa" mukaan. Aikansa kutakin. Peilissä ja putkessa ei ole periaatteessa mitään vikaa, mutta jalustan tukevutta tulisi parantaa. Mielestäni tuo jalusta jää suorituskyvyltään alle EQ3-2:sen jämäkkyydeltään. Etsin on kyllä aika surkea, jos nyt suomeksi suoraan sanotaan. Okulaarit ovat sen japanilaisen 0.965" standardin mukaisia,eli vaikeahkoa on parantaa..

Nimimerkillä:Oli  ensimmäinen kaukoputkeni.

T:AP

[AP]

Ai niin, kun tuota postaamasi kuvaa katselin niin muistui mieleni syövereistä: Se aurinkosuodin joka ruuvataan siihen okulaariin kiinni (punainen) on "bad news"-- eli ÄLÄ KÄYTÄ-- Nämä olisi pitänyt lailla kieltää jo aikoja sitten.. Täyden aukon mylar-suodin (joka siis tulee putken l. "röörin" eteen) on ainoa oikea sallittu.  Se punainen suodin  kuumenee aika lailla jos sitä ihan oikeasti käyttää ja saattaa käytön aikana kimahtaa halki, ja sen jälkeen silmämunasi sisällä oleva neste ( l. vitreous humor) lähtee kanssa pahimmillaan kiehumaan heti sen jälkeen kun verkkokalvo on palanut kirjaimellisesti puhki (tämän taisi herra G.Galileikin testata, tosin  putki oli paljon paljon pienempi ja silti meni pidemmän päälle näkö tämän takia!)

Mylar- kalvoa saa Teknofokuksesta. Tietysti, jos et katsele aurinkoa niin ongelmaa ei ole..

T:AP

[J.L]

Jos olet joskus myymässä, niin voisin olla kiinnostunut putkesta, okulaareista ja 2x barlowista, ja tietenkin kääntöpeilistäkin

[weskuli]

Hei!

Joskus tein itse erittäin edullisen ja lähes käyttökelpoisen "sovittimen", jolla RET-45:een sai tavallisen 1,25" okulaarin kiinni. Laitteen omien okulaarien kiinnitykseen käytettävä rengas (näkyy hyvin alkuperäisen viestin kuvien alaoikeanpuoleisessa otoksessa) lähtee kiertämällä irti. Paljastuvan putken päälle mahtui wanhanajan filmipurkista pohja poistamalla tehty muoviputki, ja sen toiseen päähän sopi 1,25" okulaari.

Ongelmaksi tosin tuli joillakin 1,25" okulaareilla se, että tarkennusvara ei riittänyt.

AP kirjoitti totuuden sanoja tuosta punaisesta aurinkosuotimesta. Mutta se musta kuusuodin ("MOON") on mielestäni ihan sopiva tarkoitukseensa.

t. Vesa K.

[Iiro Sairanen]

onhan tässäkin kaksi tummaa linssiä, jotka ovat tietysti okulaaria ennen, ettei siihen sentään auringon säteen 6000-asteinen lämpö kohdistu. Miksi se siis on vaarallista, eikös nämä Mylarit ole niitä ohuita kalvoja siinä missä tässä on kaksi tummaa linssiä.

Mylar on putken etupuolella (ei okulaarissa), jolloin siihen kohdistuu sama määrä säteilyä (=lämpöä) kuin esimerkiksi naamaasi kun katsot aurinkoon päin. Okulaarissa olevaan suotimeen kohdistuu myöskin sama määrä säteilyä, mutta objektiivin kokoamana sama määrä kohdistuu hyvin paljon pienemmälle pinta-alalle. Samalla tavalla kuin suurennuslasilla saa polteltua kaikkea mukavaa. Tässä tapauksessa polttopisteessä on aurinkosuodin kuumenemassa ja kun se hajoaa niin siinä onkin sitten silmä heti seuraavana. Eli ei tunnu mukavalta polttaa suurennuslasilla suoraan silmään. Täydenaukon suodin ei lämpene kaukoputken vaikutuksesta ollenkaan.

[Meade-mad]

- enhän siinä itse aurinkoon kuin ainoastaan vilkaise sen suodattimen läpi. Juu toki onhan siinä vaaransa, mutta miten se oikeastaan on vaarallisempi kuin koko aukon, onhan tässäkin kaksi tummaa linssiä, jotka ovat tietysti okulaaria ennen, ettei siihen sentään auringon säteen 6000-asteinen lämpö kohdistu. Miksi se siis on vaarallista, eikös nämä Mylarit ole niitä ohuita kalvoja siinä missä tässä on kaksi tummaa linssiä.

Tuon suotimen ainoa hyväpuoli on että sillä polttaa vain yhden silmän.

Ota vakavasti seuraava lause:

TUHOA SUODIN ENNEN KUIN SE TUHOAA JONKUN SILMÄN - VAIN VILKAISU RIITTÄÄ KYPSYTTÄMÄÄN SILMÄN PERUUTTAMATTOMASTI

Se että suodin on tumma ei takaa että se estäisi infrapunasäteilyn pääsyn silmään. Tuota suodinta ei voi verrata Mylariin. Kyse ei ole paksuudesta ja väristä vaan suotimien erilaisista toimintaperiaatteista.

jk

[Tomu]

Minulla tuli oman Tal-1 -kaukoputken mukana samanlainen okulaariin kiinnitettävä suodin. Tiesin kyllä suodattimen vaaran, mutta pitihän sitä kerran kaikista varoitteluista huolimatta kokeilla: suuntasin kaukoputken Aurinkoon siten, että objektiivi oli ensin peitetty. Kun putki oli suunnattu (sen näki putken varjosta - kun varjo on pyöreä, osoittaa putki kohti aurinkoa. Etsinputkea ei missään nimessä tule käyttää vaan sen objektiivi pitää peittää), vaihdoin objektiivin suojan paikalle maskin, jossa oli 5 cm reikä. Käsi maskin reiän eteen, okulaari suotimineen tarkennuslaitteeseen, käsi pois ja pikainen vilkaisu. Sekuntin jälkeen loppui rohkeus ja tuuppasin putken poispäin Auringosta. Kyllä siellä okulaarissa Aurinko näkyi, mutta nykyisin minulla on käytössä kunnollinen JS-Observatorysta hankittu (myös Ursa myy näitä) TÄYDEN AUKON AURINKOSUODIN JA VAIN SILLÄ AURINKOA ON TURVALLISTA TARKKAILLA.

Myöhemmin tein kokeita Auringon valon voimakkuudella ja suuntasin putken Aurinkoon ilman suodatinta. 15 mm okulaari tarkennuslaitteeseen (putken edessä oli sama 5 cm reiällä varustettu maski) ja Tal-putken objetiivisuojaa okulaarin edessä heilutellessani siihen suli välittömästi rantu jokaiseen kohtaan, johon valo okulaarista oli osunut. Sama valo päätyy myös silmääsi, jos käytät putkesi mukana tullutta suodinta ja se hajoaa. Voit olla varma, ettet sillä silmällä näe enää koskaan mitään, jos niin käy.

Lopuksi vielä maininta, että vaikka kokeilinkin putken mukana tullutta suodinta, niin en kehoita ketään tekemään samoin. Koko kaukoputken aukon peittävä suodin on mielestäni ainoa turvallinen ratkaisu Auringon tarkkailuun. Sellainen ei edes maksa paljoa, esimerkiksi JS-Observatorysta sellaisen saanee tuohon 30€ hintaan (http://www.saunalahti.fi/~jsobser/hinnasto.html).

Usko kokeneempiasi ja heitä se pikkusuodin menemään. Peruste "Mutta koska sellainen suodin on putken mukana tullut, on sen pakko toimia" ei ole tässä tapauksessa hyvä.

-Tero

[Iiro Sairanen]

Karkaa keskustelu jo aika kauaksi itse aiheesta, mutta tässä demo viime keväältä miten kaukoputki toimii ilman suodinta Auringon kanssa: http://www.youtube.com/watch?v=4lIANfwVXNY

Kohteena painekyllästetty lauta :)

[Pete]

Moro!
Katselin tuossa vanhaa instrun mainosta joka on n.1980 lehdestä aikanaan repäisty mainos. Hinta oli silloin 1680mk.
Putki olisi RET 45, polttoväli 900mm, peili 114mm,putken pituus  885mm, valovoima f/d=7,9, paino n.9kg.
Mukana tullut silloin kuusuodin, okulaariteline, vastapaino, 5x24mm etsin, kolmijalka ja 2xBarlow ja 20mm okulaari.
Samassa mainoksessa RET 50, RAT 31 ja linssiputki OKT-122. Kaikkee tuolt arkistoist löytyykin :-)

[Timo Kantola]

Pari RET45 putkella otettua kuvaa - siis kova putki !

Rhima Hyginus 9.5 2003:



Saturnus 1.1.2003


Ja parasta mihin  RET45:lla pääsin  - Jupiter 20.1 2003 klo 00:11

[Timo Kantola]

Hienoilta näyttävät kuvat, mutten usko että ihan noin hienoilta kuitenkaan näyttävät paritoistasenttisen putken läpi katsottuna. Celestronilla - joka on vain vähän pienempi - näyttävät Jupiter ja Saturnus ehkä alle 10x noita Jupiterin kuita suuremmilta.

Niin, että lieneekös kuvat otettu jollain RET:in isoveljellä?

Noissa kuvissa kontrasti nappula on väännetty tappiin, eli ei vastaa ollenkaan sitä miltä visuaalisesti näyttää.
Ja putkeen jouduin kuvauksia varten rakentamaan kauko-ohjauksen, jalustan vaihdoin FujiGawan jalustaan, mutta putki on sama 114mm F900mm

Katu-uskottava modattu RET45  ?