Kirjoittaja Aihe: Aurinko ja Kuu havaittu  (Luettu 19375 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa oksanen

  • Tulipallotyöryhmä
  • Eksoplaneetta
  • ***
  • Viestejä: 184
Aurinko ja Kuu havaittu
« : 18-08-2011, 09:55:53 »
Hankasalmen observatorion 3-metrin radioteleskooppi on taas pitkähkön "lepojakson" jälkeen päässyt havaitsemaan astronomisia kohteita. Lahtisen Sampsa rakensi uuden yksinkertaisen (diodi?)vastaanottimen joka on kytketty satelliittimikropäähän (n. 10 GHz) lautasantennin polttopisteeseen. Vastaanotin antaa 10 bitin lukuarvoja sarjaportin välityksellä, erilaisilla vahvistuskertoimilla (1x - 10.000 x). Ensimmäisinä havaintokohteina ovat olleet Aurinko ja Kuu.

Aurinko: http://murtoinen.dyndns.org:8888/arto/signals.png

Kuu: http://murtoinen.dyndns.org:8888/arto/moon.png

Vaaka-akselina on kulmaetäisyys kohteen keskipisteestä ja pystyakselina signaalivoimakkuus (noina 10-bittisinä arvoina).

Yrittäessämme havaita Linnunrataa huomasimme että signaali seuraa lähinnä ulkolämpötilaa ja nyt onkin menossa kalibrointimittaukset ja lämpösensorien asennus. Onko kenelläkään tarkempaa tietoa satelliittimikropään lämpöryöminnästä?

Kuvia Hankasalmen radioteleskoopista:
https://picasaweb.google.com/108381896163010631476/Radioteleskooppi
https://picasaweb.google.com/104040381580726068496/Radioteleskooppi


arto

Poissa Kaizu

  • Tulipallotyöryhmä
  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 3329
  • Jotkut jutut on niin viisaita, ettei ne naurata.
    • Kaizun kotisivu(t)
Vs: Aurinko ja Kuu havaittu
« Vastaus #1 : 19-08-2011, 10:42:55 »
Eikö siinä voisi käyttää Dicke-systeemiä? LNB:n eteen aaltokytkin niin että välillä mittaa kohdetta  ja välillä kylmää taustataivasta. Silloin tulisi lähiympäristön vaikutukset vähennettyä pois.

Kaizu
Kai Forssen

Poissa oksanen

  • Tulipallotyöryhmä
  • Eksoplaneetta
  • ***
  • Viestejä: 184
Vs: Aurinko ja Kuu havaittu
« Vastaus #2 : 19-08-2011, 11:21:29 »
Terve!

Voisi varmaankin. Tarkoitatko että olisi kaksi samanlaista mikropäätä? Mihin suuntaan se toinen osoittaisi? Itse ajattelin "skannaustekniikkaa", jolloin mitattaisiin kohteen yli ja vähennettäisiin taustataso. Tämä toimisi laajemmillekin kohteille kuten Linnunradalle.

Jatkomittauksien perusteella näyttävää siltä että signaali tuleekin pääosin (sade)pilvistä, eikä lämpötilamuutoksesta, vaikka lämpötilallakin on varmasti oma vaikutuksensa. Ilmeisesti 10 GHz taajuudella, ainakin himmeämpien kohteiden, havaitseminen vaatii selkeää taivasta tai ainakin poutasäätä.

arto

Poissa Lauri Kangas

  • Taivaanvahti
  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 4592
  • Vostok @ #sirius (IRCNet)
Vs: Aurinko ja Kuu havaittu
« Vastaus #3 : 19-08-2011, 12:41:29 »
Jos oikein ymmärsin niin Metsähovissa käytetään polttopisteessä kahta tööttiä joista toinen on akselilla ja toinen sen vieressä, jolloin siitä viereisestä saadaan taustataivaan taso. Viereinen on siis "kuvatasossa" kohteesta vähän sivussa. Jossain vaiheessa mittausta torvipalikkaa siirretään sitten niin että toinen tuutti alkaakin mitata kohdetta ja toinen sitten taustataivasta kohteen toiselta puolelta.

Poissa Kaizu

  • Tulipallotyöryhmä
  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 3329
  • Jotkut jutut on niin viisaita, ettei ne naurata.
    • Kaizun kotisivu(t)
Vs: Aurinko ja Kuu havaittu
« Vastaus #4 : 19-08-2011, 12:58:24 »
Itse tein aikanaan sellaisen jossa oli vain yksi mikropää ja sen edessä kytkin josta toisen aaltoputken pää oli peilin polttopisteessä ja toinen osoitti 90 astetta sivuun taivaalle. Sivulle osoittavan aaltoputken päässä oli pieni torviantenni ja suuntaavuus aika heikko joten se näki laajan alueen taivasta ja toi sieltä jonkinnäköisen keskiarvosignaalin jota verrattiin peilin kautta tulleeseen signaaliin. Kaikki tuli saman mikropään kautta joten mikropään lämpötila vaikutti vain jos sillä oli vaikutusta mikropään lineaarisuuteen.

Kaizu
Kai Forssen

Poissa JoRy

  • Ryhmäaktiivit
  • Periodinen komeetta
  • **
  • Viestejä: 84
Vs: Aurinko ja Kuu havaittu
« Vastaus #5 : 23-08-2011, 23:38:59 »
Näistä allaolevista linkeistä löytyy pari lohkokaaviota dicke-kytkimen käyttämisessä referenssisignaalin saamiseksi vastaanottosysteemiin.

http://www.kolumbus.fi/michael.fletcher/dickeblk.gif
http://www.kolumbus.fi/michael.fletcher/dicke_1.gif
http://www.kolumbus.fi/michael.fletcher/polmtr_1.gif
http://www.kolumbus.fi/michael.fletcher/omtfree1.gif

Yhtenä vahtoehtona on käyttää LNB:n edessä polarisaatiokytkintä jota dicke-radiometri ohjaa antennisignaalin ja referenssivastuksen välillä. Referenssivastus voi olla integroitu polarisaatiokytkimen eteen niin, että vaakapolarisaatio ohjautuu "vastukseen" ja pystypolarisaatio päästää antennisignaalin läpi. Tällä ratkaisulla tosin menettää signaalitehoa, mutta saavutetaan stabiilisuus ympäristön (=vastaanotinsysteemin) lämpötilamuutoksille.

Toinen vaihtoehto on antaa Dicken kytkeä LNB:n edessä olevalla sirkulaattorilla uunitettua(lämpötilakontrolloitua) referenssivastusta ja antennisignaalia. Tällä ei menetetä niin paljoa antennisignaalia.

T:Jorma R

ps. minulta löytyy piirilevy siihen Sky&Telescopen 70-luvun lopulla olleen radioastronomia-artikkelin radiometriskemaan joilla nämäkin linkeissä olevat Michaelin dicket on tehty, laita yv:tä jos tarvit.