Miten lasketaan suurennus - järkkäri tähtiputkeen ilman okulaaria?

[mals77]

Siis miten lasketaan suurennus, jos liitetään järkkäri tähtiputkeen okulaarin tilalle? Tässähän ei voi soveltaa perinteistä okulaarisuurennoksen laskukaavaa?
Yritin penkoa vanhoja viestiketjuja, mutten löytänyt vastausta. Kiitos jo etukäteen!

-Mikko-

[J-P]

On vähän vaikea puhua "suurennoksesta" kuvauksen yhteydessä.
Parempi on tukia toteutuvaa resoluutiota tyyliin kaarisekunttia/pikseli, sekä kuva-alaa.
Mainio työkalu em. puuhaan on ilmainen CCDCalc.exe Ohjelman voi ladata täältä:
http://www.newastro.com/book_new/camera_app.php

Tämä aplikaatio kertoo havainnollisesti kaikki tarvittavat tiedot, kun kenttiin syöttää oikeat parametrit.

J-P

[Timpe]

Ja kertoo se putken polttovälikin jotain kameraobjektiiveista perillä oleville. Tällöin voi suhteuttaa mielessään esim. 400mm teleobjektiivin ja 800mm polttovälisen kaukoputken kuva-alat taivaalta.

[avanti]

Itselläni ei ole digikameraa, mutta kinokameroista kokemusta pitkältä ajalta - mutta periaatteethan ovat samat. Jos kameran kiinnittää suoraan kaukoputken polttotasolle ilman mitään lisäoptiikkaa, kaukoputki on kuin kameran objektiivi. Kinokoossa 50 mm:n objektiivia pidetään lähinnä näkökykyämme vastaavana. Näin ollen jos putki on vaikka 1000 millinen, voi helposti laskea että 1000/50=20 kertainen suurennus.

Kuin ei ole lisäoptiikkaa sotkemassa niin digikenno, joka on kinokokoa pienempi kuvaa vain pienemmän alan siitä piirtoympyrästä jonka kaukoputken objektiivi, linssi tai peili, nakkaa polttotasollensa.

Omana mutuna kuitenkin tuntui siltä, että 50 millinenkin olisi ihan hiukan laajakulmainen omiin silmiini verrattuna. Mitä zoomilla kokeilin, niin jokin 55 mm tuntui olleen vielä lähempänä. Mutta tämä on vain oma mielipiteeni.

ML

[awallin]

Tämä on aika hyvä:
http://www.howardedin.com/articles/fov.html
siellä on tietokannassa yleisimmät järkkärit, ja polttovälejä/kuvan suuruutta voi laskea yksittäiselle putkelle tai kokonaisen taulukon kerralla.

[mistral]

Ainakin kaksi ehtoa pitäisi täyttyä, ennenkuin kuvien suurennuskerrointa voitaisiin käyttää. Ensinnäkin pitäisi sopia jokin etäisyys, jolta kuvaa katsotaan. Toiseksi, pitäisi sopia esim 10-kuva kuvakooksi. 

[rintape]

Ainakin kaksi ehtoa pitäisi täyttyä, ennenkuin kuvien suurennuskerrointa voitaisiin käyttää. Ensinnäkin pitäisi sopia jokin etäisyys, jolta kuvaa katsotaan. Toiseksi, pitäisi sopia esim 10-kuva kuvakooksi. 

Niinkuin J-P jo kirjoitti, pitää asioita aina tutkia kennon tasolta. Kuvia voi sitten suurentaa ja ottaa osasuurennuksia aivan mielivaltaisesti.

Esim. omassa järkkärissäni on kennon kroppikerroin 2. Järjestelmään mainostetaan 1:1 kuvaussuhteella makrolinssejä. Oikeasti ne on optisesti 1:2, mutta kun sillä otetun kuvan tekee paperille yhtä isoksi kuin FF-kennolla ja 1:1 makrolinssillä otetun kuvan, niin siinä paperilla molemmissa kuvissa kohde on yhtä iso. Ja jo siinä 10-kuvassahan ampiainen on 10 senttiä pitkä, koska se on luonnollisen kokoisena kennon pinnalla.

Esimerkki on "tavallisesta" valokuvauksesta, mutta myös ja nimenomaan tähtikuvauksessa on tärkeää aina laskea asiat kennon ja pikselin kannalta.

Petri

[Lauri Kangas]

Itselläni ei ole digikameraa, mutta kinokameroista kokemusta pitkältä ajalta - mutta periaatteethan ovat samat. Jos kameran kiinnittää suoraan kaukoputken polttotasolle ilman mitään lisäoptiikkaa, kaukoputki on kuin kameran objektiivi. Kinokoossa 50 mm:n objektiivia pidetään lähinnä näkökykyämme vastaavana. Näin ollen jos putki on vaikka 1000 millinen, voi helposti laskea että 1000/50=20 kertainen suurennus.

Kuin ei ole lisäoptiikkaa sotkemassa niin digikenno, joka on kinokokoa pienempi kuvaa vain pienemmän alan siitä piirtoympyrästä jonka kaukoputken objektiivi, linssi tai peili, nakkaa polttotasollensa.

Omana mutuna kuitenkin tuntui siltä, että 50 millinenkin olisi ihan hiukan laajakulmainen omiin silmiini verrattuna. Mitä zoomilla kokeilin, niin jokin 55 mm tuntui olleen vielä lähempänä. Mutta tämä on vain oma mielipiteeni.

ML

Siis silmien (yhdenkin) näkökenttähän on huomattavasti laajempi kuin 50-millisellä objektiivilla kinofilmikamerassa. Se miksi 50mm:ää pidetään "1x -suurennuksena" johtuu siitä että katsottaessa normaaliin suurentamattomaan järkkärin etsimeen, on kuva saman kokoinen kuin paljain silmin katsoessa. Siten 1000mm obiskalla järkkärin etsimellä tiirailtaessa saadaan sama suurennuskerroin kuin 20x kaukoputkella.

Kroppikennoisissa järkkäreissä suurennus pysyy edelleen samana (jos ei huomioida sitä että nykyjärkkärien etsimet pienentävät kuvaa hiukan, jotain 0.8-0.9x) vaikka se kroppikerroin "pidentääkin" objektiivia näkökentän kannalta ajateltuna. Jo pelkästään näiden seikkojen sekavuudesta huomaa ettei millään suurennuskertoimilla oikeastaan kannata vaivata päätään.

[Meade-mad]

Siis silmien (yhdenkin) näkökenttähän on huomattavasti laajempi kuin 50-millisellä objektiivilla kinofilmikamerassa. Se miksi 50mm:ää pidetään "1x -suurennuksena" johtuu siitä että katsottaessa normaaliin suurentamattomaan järkkärin etsimeen, on kuva saman kokoinen kuin paljain silmin katsoessa.

Tuo on täysin järkkärikohtainen juttu ja siihin vaikuttaa järkkärin okulaarin suurennus. Nykyisellä kamerallani molemmat silmät auki 70mm polttoväli on sellainen, milloin molemmat silmät näkevät maailman suunnilleen samoin. Vanhassa filmikinarissa okulaarin suurennus teki saman noin 50mm objektiiville ja vanhassa mittaetsinkamerassani 1x suurennus etsimessä oli 35mm objektiivilla. Eli "normaaliobjektiivia" ei oikeastaan ole olemassa.

jk

[Lauri Kangas]

Jep, juuri tuota tarkoitinkin tuolla "katsottaessa normaaliin suurentamattomaan järkkärin etsimeen" jolloin ko. polttoväliksi tulee yleensä noin 50mm, ainakin omilla filmikameroilla. 40D:llä tulee himppasen pienentävästä etsimestä johtuen vähän isompi polttoväli muttei muistaakseni kuitenkaan ihan 70 millimetriä.

[avanti]

Minäkin halusin sanoa omista kokemuksistani vain sen, ettei todellakaan ole kysymys mistään tieteellisen tarkoista faktoista, vaan lähinnä suuntaa antavista asioista, miten paljon jokin opiska tai kaukoputki suurentaa "normaaliobjektiiviin" nähden.

ML

[pnuu]

Suurennos verrattuna "normaaliobjektiiviin" on polttoväli jaettuna normaaliobjektiivin polttovälillä. Samoin lasketaan myös pokkarien markkinoinnissa käytetyt "suurennuskertoimet", joissa jaetaan pisin polttoväli lyhimmällä.

[kurja]

Niinkuin J-P jo kirjoitti, pitää asioita aina tutkia kennon tasolta. Kuvia voi sitten suurentaa ja ottaa osasuurennuksia aivan mielivaltaisesti.

Esim. omassa järkkärissäni on kennon kroppikerroin 2. Järjestelmään mainostetaan 1:1 kuvaussuhteella makrolinssejä. Oikeasti ne on optisesti 1:2, mutta kun sillä otetun kuvan tekee paperille yhtä isoksi kuin FF-kennolla ja 1:1 makrolinssillä otetun kuvan, niin siinä paperilla molemmissa kuvissa kohde on yhtä iso. Ja jo siinä 10-kuvassahan ampiainen on 10 senttiä pitkä, koska se on luonnollisen kokoisena kennon pinnalla.

Esimerkki on "tavallisesta" valokuvauksesta, mutta myös ja nimenomaan tähtikuvauksessa on tärkeää aina laskea asiat kennon ja pikselin kannalta.

Petri

Mikä valmistaja ilmoittaa makro-objektiivin suurennoksen tuolla tavoin väärin, 'kinovastaavasti'?!