Simulaatio: Maankaltaisia eksoplaneettoja voi kiertää suurehko kuu

[Mare Nectaris]

...  T+A:n uutisen mukaan. Simulaatio antaa todennäköisyysarvioita sille, että tällainen satelliitti on planeetalle syntynyt törmäysmekanismien kautta ao. aurinkokunnan syntyessä protoplanetaarisesta kiekosta.

Planeettaa kiertävällä suuremmalla satelliitilla (esim. Maan Kuulla) on arvioiden mukaan vakauttava vaikutus planeetan pyörimisakselin liikkeeseen eli prekessioon. Kuu myös aiheuttaa Maan vesimassojen vuorovesi-ilmiön.

Pyörimisakselin vakaus ehkäisee järjestelmän keskustähden (Auringon) säteilytehon jakautumisen suuria vaihteluja planeetan pinnalla ja tästä johtuvia ilmastonvaihteluja. Näin planeetalla vallitsee suhteellisen pitkäaikaisesti vakaammat ilmasto-olot. Samoin uutisessa arvellaan, että elämän synnylle on edullista, että vuorovesi-ilmiö muodostaa elinympäristön, jossa veden elämä voi hitaasti sopeutua evoluutiossa maaelämään.

[Kaizu]

En löytänyt T&A:n uutisesta mainintaa protoplanetaarisesta kiekosta, en edes siitä englanninkielisestä linkistä.

Kolmanneksi viimeinen pitkä lause säteilytehon jakautumisen ehkäisemisestä ei taida olla ihan totta. Maata kiertää Kuu ja silti Auringosta tuleva säteilyteho paikallisesti vaihtelee lähes nollasta täysille, yöllä vähemmän ja päivällä vähän enemmän.

Kaizu

[Mare Nectaris]

En löytänyt T&A:n uutisesta mainintaa protoplanetaarisesta kiekosta, en edes siitä englanninkielisestä linkistä.

Kolmanneksi viimeinen pitkä lause säteilytehon jakautumisen ehkäisemisestä ei taida olla ihan totta. Maata kiertää Kuu ja silti Auringosta tuleva säteilyteho paikallisesti vaihtelee lähes nollasta täysille, yöllä vähemmän ja päivällä vähän enemmän.

Aurinkokunnan syntymekanismin vallitseva teoria lienee protoplanetaarisen kiekon malli, joten tuskin sitä mainitaan tämäntyyppisessä erityisartikkelissa; tilannehan olisi kuin Hubblen vakiota koskevassa artikkelissa mainittaisiin alkuräjähdysteoria. - Pistin viittauksen protoplanetaariseen kiekkoon tuohon siksi, että on esitetty ajatuksia myös siitä, että Kuun synnyttänyt törmäyskappale olisi tullut "jostakin muualta" ja törmännyt Maahan. Todennäköisimmin se oli kuitenkin muinaisen aurinkokunnan planeetta, joka ajautui samalle radalle Maan kanssa; synnyttyään ensin samassa mekanismissa muiden protoplanetaarisesta kiekosta kertyneiden kappaleiden kanssa. Tätä tukee myös Kepler -teleskoopin havainto kahdesta samalta radalta löydetystä eksoplaneetasta.

Prekession epävakaisuus ilmenisi hyvin suurena ja arvaamattomana, jos Kuuta ei olisi. Milankovicin jaksojen mallissa tarkastellaan tämän Kuun stabiloimankin systeemin ilmastonmuutoksia, jotka liittyvät vuodenaikojen vaihtelun muutoksiin Maan akselikulman muuttuessa. Tällöinhän eri leveysasteille tulee eri määrä auringonsäteilyä kuin ennen muutoksia. Voi vain kuvitella, millaisia muutokset olisivat ilman Kuun stabiloivaa vaikutusta.

Jotkut ovat lähteneet kiistämään ihmisen toiminnan aiheuttaman ilmastonmuutoksen näillä Milankovicin jaksoilla. Nehän ovat kuitenkin eri asioita tutkijoiden enemmistön mielestä. Ehkä psykologisesti olisi jotenkin helpompaa ajatella, että ilmastonmuutos aiheutuisi prekessiosta eikä ihmisen toiminnasta?

[Scorpii]

No joo, ilmastoasioissa kannattaa ihan ensimmäisenä tutkia ihmiskunnan historiaa viimeisen 200 vuoden ajalta. Hyvä lähtökohta on kaupungistuminen ja väestönkasvu globaalisti. Sitten kannattaa vilkaista miten on transportaatio eli liikkuminen muuttunut. Sitten kun on teknologia hallussa, voikin alkaa funtsimaan kuinka paljon pelkästään liikenne (ilma, maa, meri) tunkee p*skaa päivässä. Seuraavaksi voi vilkaista statistiikkaa mm. ihmisten ruokatottumuksista, ja esimerkiksi lihantuotannon kasvu viimeisen 100 vuoden ajalta. Jos taas tahtoo mennä ajassa taaksepäin niin kannattaa tsekata mm. pronssiajan seutuun Kreikan historiaa. Yksi mielenkiintoinen tilasto on metsänhakkuut viimeisen 25 vuoden ajalta.

Ilmasto ei ole stabiili, eikä koskaan tule olemaan, mutta on täysin sama väittää Maapalloa litteäksi tai Kuuta juustoksi, kuin väittää että ihminen ei kykenisi vaikuttamaan dramaattisesti ilmastoon.

Ihmisen vaikutuksen kieltäminen on alitajuista pelkoa, joka syntyy osittain huonosta omasta tunnosta.

Kannatta ottaa joku päivä matka ihmiskunnan maailmaan, ihan oikeasti, yrittää sisäistää ja ymmärtää, mitä tarkoittaa kun yli 7 miljardia ihmistä kuluttaa luonnonvaroja, joka ikinen päivä. Montako tankillista bensaa kuluu päivässä ihmiskunnalta? Montako hehtaaria puuta hakataan päivässä? Montako miljoonaa tonnia jätettä syntyy päivässä? Montako lehmää piereskelee päivittäin? Montako lentokonetta lentää yli 5 km korkeudessa, joka ikinen päivä?

Suomessa kun elää, ei asioita hahmota, täällä kaikki on pientä, hajallaan. Mutta mennäänpä maailmalle, sinne missä ihmisiä on yhdessä kaupungissa yli viisi miljoonaa. Siinä me näemme mitä täällä oikeasti tapahtuu.

[Kaizu]

En keksinyt muuta syytä miksi tämä T&A:n uutinen oli tuotu tänne keskustelupuolelle kuin että siihen saatiin näin liitettyä asiaan kuulumatonta "hömppää". Sen vuoksi mainitsin tuosta protoplanetaarisesta kiekosta. Uutinen ei ottanut kantaa siihen, mistä törmäilijä on peräisin.
Kaksoisplaneettasysteemin hitausmomentti on suurempi kuin yksittäisen planeetan ja sen myötä kaikkinaiset pyörimisakselin suunnanmuutokset ovat hitaampia. Tulkinnat tämän vaikutuksista sen sijaan näyttävät olevan puppusanageneraattorin tuotosta sekä uutisessa että täällä keskustelualueella.

Ihmisten ehkä aiheuttama ilmastonmuutos ei mielestäni ole voinut vaikuttaa Maa - Kuu kaksoisplaneetan syntyyn.

Kaizu

[Mare Nectaris]

En keksinyt muuta syytä miksi tämä T&A:n uutinen oli tuotu tänne keskustelupuolelle kuin että siihen saatiin näin liitettyä asiaan kuulumatonta "hömppää". Sen vuoksi mainitsin tuosta protoplanetaarisesta kiekosta. Uutinen ei ottanut kantaa siihen, mistä törmäilijä on peräisin.
Kaksoisplaneettasysteemin hitausmomentti on suurempi kuin yksittäisen planeetan ja sen myötä kaikkinaiset pyörimisakselin suunnanmuutokset ovat hitaampia. Tulkinnat tämän vaikutuksista sen sijaan näyttävät olevan puppusanageneraattorin tuotosta sekä uutisessa että täällä keskustelualueella.

Ihmisten ehkä aiheuttama ilmastonmuutos ei mielestäni ole voinut vaikuttaa Ma - Kuu kaksolisplaneetan syntyyn.

Olen linkittänyt useita eksoplaneettauutisia tälle alueelle. Tarkoituksena on pistää näitä talteen tänne, koska niiden löytäminen uutisarkistosta ei ole ihan helppoa myöhemmin. Tällä alueellahan on nyt sekä suomalaisia havaintoja valokäyristä että koko ajan täsmentyviä, mielenkiintoisia uutisia, joita saadaan mm. Kepler -teleskoopin ansiosta.

On Kaizu aika rohkea väite, että olisin liittänyt uutisen tänne siksi, että siihen saisi liitettyä asiaan kuulumatonta "hömppää". Miksi olisin tehnyt niin? Laitoin mielestäni aivan asiallista lisätietoa ja linkkejä aiheeseen, jotta siitä voisi keskustella ja saada laajempaa näkemystä siitä, mihin asiat voivat liittyä. Lisäsin myös ilmastonmuutosasian aivan kiihkottomasti. En voi mitään sille, jos joku keskustelun osapuoli alkaa heittää melko voimakasta kannanottoa kohdatessaan tekstissä sanan ilmastonmuutos. Kai siitä voisi yrittää keskustella kiihkottomasti edes jonkin eksoplaneettauutisen yhteydessä? Sehän juuri oli mielestäni mielenkiintoinen yksityiskohta uutisessa tuon elämän syntymiseen mahdollisesti liittyvän vuorovesiasian lisäksi.

Miksi sinua ärsyttää tällainen tapa nostaa uutisia esiin ja herättää niistä keskustelua? Keskustellaanhan tällä foorumilla kosmologiastakin, ja siinä sentään liikutaan paljon epävarmemmalla alueella kuin eksoplaneettahavainnot ja niiden mahdolliset seuraukset ja yhtymäkohdat muihin asioihin.

[Kaizu]

Uutinen on jo esillä T&A:ssa. Mielestäni on ihan OK tuoda se tänne jos siihen samalla tulee jotain lisäinformaatiota.
Pelkkä uutisen kopioiminen tänne on turha mutta harmiton asia. Uutisen kopiointi niin että siihen samalla liitetään asiaan kuulumatonta tietoa on haitallista. Se vain vaikeuttaa uutisen ymmärtämistä.
Vielä pahempi on jos lisätty tieto on virheellistä, tässä ei kuitenkaan siitä ole kysymys.
Juttu prekession vaikutuksista on kirjoitettu niin sekavasti ettei se oikeastaan tarkoita mitään, siitä viittaus http://puppulausegeneraattori.fi/

Uutisessa ei oteta kantaa törmäilijöiden alkuperään eikä sillä liene merkitystä lopputuloksen kannalta.

Kaizu

[vanhakauko]

...  T+A:n uutisen mukaan. Simulaatio antaa todennäköisyysarvioita sille, että tällainen satelliitti on planeetalle syntynyt törmäysmekanismien kautta ao. aurinkokunnan syntyessä protoplanetaarisesta kiekosta.




Ei tällaista kannata kauhian vakavasti ottaa.  Planeettakunnan synty kivisine sisäplaneettoineen ja ulompana kiertävine jättiläiskaasuplaneettoineen oli aika varmaa tietoa kunnes löydettiin ensimmäinen eksoplaneetta: erittäin lähellä tähteään kiertävä kaasuplaneetta.  Esko Valtaojakin muistaakseni mainitsi havaintoa perverssiksi.

Yllämainittu tietokonesimulaatio antaa todellakin todennäköisyysarvioita.  "Uusi simulaatiotutkimus on antanut arvion siitä, millä todennäköisyydellä Maan kokoista eksoplaneettaa kiertää törmäyksen kautta syntynyt suuri kuu. Zürichin ja Coloradon yliopistojen yhteistutkimus päätyi todennäköisimpään arvioon 1/12 vaihteluvälin ulottuessa 1/45 ja 1/4 välille".

Kahden arvovaltaisenkaan yliopiston palikkaleikki ei antane luotettavaa TIETOA, jos simulaation alkuarvot ovat pelkkiä oletuksia.  Vai onko olemassa varmaa tietoa esimerkiksi 1000 protoplanetaarisen kiekon rakenteesta mistä ottaa alkuarvot planeettakunnan synnylle?  Tilastotieteessä kohtuullisen luotettaviin tutkimuksiin sähkölamppujen kestosta tai poliittisista mielipiteistä vaaditaan 1000 sähkölamppua tai ihmistä.

[vanhakauko]

...  T+A:n uutisen mukaan. Simulaatio antaa todennäköisyysarvioita sille, että tällainen satelliitti on planeetalle syntynyt törmäysmekanismien kautta ao. aurinkokunnan syntyessä protoplanetaarisesta kiekosta.




Ei tällaista kannata kauhian vakavasti ottaa.  Planeettakunnan synty kivisine sisäplaneettoineen ja ulompana kiertävine jättiläiskaasuplaneettoineen oli aika varmaa tietoa kunnes löydettiin ensimmäinen eksoplaneetta: erittäin lähellä tähteään kiertävä kaasuplaneetta.  Esko Valtaojakin muistaakseni mainitsi havaintoa perverssiksi.

Yllämainittu tietokonesimulaatio antaa todellakin todennäköisyysarvioita.  "Uusi simulaatiotutkimus on antanut arvion siitä, millä todennäköisyydellä Maan kokoista eksoplaneettaa kiertää törmäyksen kautta syntynyt suuri kuu. Zürichin ja Coloradon yliopistojen yhteistutkimus päätyi todennäköisimpään arvioon 1/12 vaihteluvälin ulottuessa 1/45 ja 1/4 välille".

Kahden arvovaltaisenkaan yliopiston palikkaleikki ei antane luotettavaa TIETOA, jos simulaation alkuarvot ovat pelkkiä oletuksia.  Vai onko olemassa varmaa tietoa esimerkiksi 1000 protoplanetaarisen kiekon rakenteesta mistä ottaa alkuarvot planeettakunnan synnylle?  Tilastotieteessä kohtuullisen luotettaviin tutkimuksiin sähkölamppujen kestosta tai poliittisista mielipiteistä vaaditaan 1000 sähkölamppua tai ihmistä.

Tekstini ulkoasu hieman epäonnistui.  Sisältö kai tärkein.