Arvio: Joka kymmenettä maankaltaista eksoplaneettaa kiertää suuri kuu

Uusi simulaatiotutkimus on antanut arvion siitä, millä todennäköisyydellä Maan kokoista eksoplaneettaa kiertää törmäyksen kautta syntynyt suuri kuu. Zürichin ja Coloradon yliopistojen yhteistutkimus päätyi todennäköisimpään arvioon 1/12 vaihteluvälin ulottuessa 1/45 ja 1/4 välille. Tutkimus ilmestyy Icarus-julkaisussa.

Ilman Kuuta Maassa ei olisi juurikaan vuorovesiä eikä Maan pyörimisakseli olisi yhtä stabiili. Pyörimisakselin stabiilisuus on tärkeä tekijä pitkäaikaisten ilmastonmuutosten estämisessä ja elämän kehittymisen mahdollistamisessa. Vuoroveteen sopeutuminen puolestaan auttoi todennäköisesti elämän siirtymistä kuivalle maalle.

"Tutkimuksessa pohditaan sitä, kuinka helppoa on luoda Maassa esiintyvän kaltaiselle elämälle suotuisat olosuhteet", kommentoi planetologi Jarmo Korteniemi Kalifornian yliopistosta. "Ei ole kuitenkaan millään muotoa varmaa, että oma Kuumme olisi edellytys tai tae elämän esiintymiselle. Esimerkiksi Marsin akselin on laskettu vaappuneen edestakaisin hyvinkin rankasti, eikä sellaiseen tottuneen elämän olemassaolo ole mitenkään poissuljettua."

Kuun uskotaan muodostuneen aurinkokunnan alkuaikoina suuressa törmäyksessä, jossa törmäsivät proto-Maa sekä noin Marsin kokoinen kappale, joka on ristitty Theiaksi. Suuri osa törmäyksen avaruuteen lennättämistä kappaleista tiivistyi Kuuksi.

Icarus-julkaisussa ilmestyvä tutkimus (englanniksi)