Mars kaudella 2011-2012

[Timpe]

Mielestäni iso barlow (jopa tällainen kahden barlown yhdistelmä) tuottaa enemmän detaljia kuin drizzlellä vastaavan skaalan tekeminen pienemmän kertoimen barlowin videosta.

Optiselle polttovälille ei varmaankaan ole olemassa ohjelmallista korviketta ts. on parempi kaivaa suuremmasta kuvasta detaljeja kuin lähteä keksimään niitä ohjelmallisesti pienemmän kuvan vierekkäisistä pikseleistä. Entä ovatko nuo "vesirenkaat" Marsin päällä todellisia yksityiskohtia vai tämän kikkailun tulosta Registaxissa? Omat silmäni näkevät Marsin pinnalta noita vesileimoja ainakin 3-4 kpl... (kooltaan n. 1/6...1/7 planeetan halkaisijasta)

[naavis]

Optiselle polttovälille ei varmaankaan ole olemassa ohjelmallista korviketta ts. on parempi kaivaa suuremmasta kuvasta detaljeja kuin lähteä keksimään niitä ohjelmallisesti pienemmän kuvan vierekkäisistä pikseleistä.

Drizzlen tuottamat "ylimääräiset" pikselit eivät ole mitenkään tuulesta temmattuja tai "keksittyjä", vaan ne on ihan olemassaolevasta datasta kaivettuja. Kannattaa lukea vaikka Craig Starkin artikkeli aiheesta, tai menetelmän kehittäjien alkuperäinen tieteellinen artikkeli. Mutta toki joo, useimmissa tapauksissa valmiiksi pidempi optinen polttoväli on parempi kuin kuvien käpistely sitten jälkikäteen. Ja kannattaa muistaa, että drizzlekin vaatii sen, että optiikan tuottama kuva on alinäytteistetty. Ylinäytteistetystä kuvasta drizzlekään ei saa mitään irti.

[Timpe]

Olipas valaiseva artikkeli drizzlestä tuo Starkin esitys, joten kiitos oikaisusta. 
Omassa käytössäni tuo on jäänyt huomiotta, kun sen käyttö DSS:ssä on jumittanut koneen ja käyttänyt kaiken RAM-muistin loppuun.

... drizzlekin vaatii sen, että optiikan tuottama kuva on alinäytteistetty. Ylinäytteistetystä kuvasta drizzlekään ei saa mitään irti.

Täsmennätkö vielä? Starkin artikkelissa oli maininta drizzlen epäkohdista ja sieltä mm. näin:
Why don’t we all use Drizzle all the time?
3.) Undersampling: Are your images actually undersampled?
In many cases, especially if you’re shooting wider-field shots, they are. But, if you’re shooting your 8” SCT at 1 arcsecond per pixel to grab that planetary nebula, you’re images aren’t suffering from undersampled stars. Drizzle can’t help you pull out detail that’s lost from tracking errors or seeing-induced blur.

Hyödynkö drizzlestä, jos kuvaan ylisamplattuja kuvia 0.75"/pix -lukemilla?

[naavis]

Hyödynkö drizzlestä, jos kuvaan ylisamplattuja kuvia 0.75"/pix -lukemilla?

Lyhyesti: et. Drizzle perustuu siihen, että kun kohteesta on useampi alisämplätty kuva, joiden välillä kaukoputkea on käännelty hieman, ts. käytetty ditheröintiä, voidaan alisämplätyistä kuvista päätellä miltä kohde näyttää kriittisesti sämplättynä. Jos kuvat ovat valmiiksi ylisämplättyjä, kaikki informaatio on jo valmiiksi yksittäisissä kuvissa. Niistä ei voi kaivaa enää enempää spatiaalista informaatiota esiin.

Drizzle on ehkä helpoin ymmärtää, kun ajattelee jokaista pikseliä diskreettinä mittauksena tietystä kohtaa taivasta. Jos ensimmäisen mittauksen jälkeen kaukoputkea käännetään vaikka puoli pikseliä ja mitataan uudelleen, meillä onkin yhtäkkiä mittaustietoa ensimmäisen mittauksen pikseleiden välistä. Kun ditheröinti tehdään fiksusti (eli vältetään pikselikoon monikerran siirtymiä), saadaan näitä mittauspisteitä ängettyä huomattavasti tiheämpään kuin pikselien välimatka kennolla normaalisti on.

Toivottavasti tämä edes jotenkin selvensi asiaa, menetelmän ydin selviää melkein parhaiten kun tuijottelee linkkaamieni artikkelien kuvia hetken aikaa.

[Timpe]

Ok, kiitos. Asia selvisi nyt hyvin

[Ari Haavisto]

Entä ovatko nuo "vesirenkaat" Marsin päällä todellisia yksityiskohtia vai tämän kikkailun tulosta Registaxissa? Omat silmäni näkevät Marsin pinnalta noita vesileimoja ainakin 3-4 kpl... (kooltaan n. 1/6...1/7 planeetan halkaisijasta)

Ihmettelin ensin samaa, että tulipa "kuoppainen" Mars. Eivät ole Registaxin tai ainakaan drizzlen tekosia, sillä näkyvät myös drizzlaamattomissa kuvissa. Kaivelin Hubblen kuvia ja tuossa linkin takana olevassa on neljä kuvajaista joista oikean yläkulman kuva on hiukan samankaltaisesta suunnasta (hiukan erilailla kallellaan ja pyörähdysasema eri) ja kyllähän siellä näyttäisi vastaavat laajat rinkulat olevan (keskellään pikkurinkulat) kun hiukan silmiä siristää: Tharsiksen tulivuoret!

Joissain Hubblen kuvissa on vielä pilviä tulivuorten tienoilla, jolloin kuoppaisuus korostuu. Näitä kun sitten hiukan R6:lla olen rajummin venytellyt, niin siinähän se on vesileimat.

http://nssdc.gsfc.nasa.gov/image/planetary/mars/hst_mars_9927.jpg

Tuo Hubblen vasen alakuva muuten on taas aikas vastaava tilanne kuin tuo kolme viestiäni taaempana postaamani. Nuo Hubblen kuvat näyttäisivät olevan -99 oppositiosta.

[Timpe]

Kaivelin Hubblen kuvia ja tuossa linkin takana olevassa on neljä kuvajaista joista oikean yläkulman kuva on hiukan samankaltaisesta suunnasta (hiukan erilailla kallellaan ja pyörähdysasema eri) ja kyllähän siellä näyttäisi vastaavat laajat rinkulat olevan (keskellään pikkurinkulat) kun hiukan silmiä siristää: Tharsiksen tulivuoret!
Joissain Hubblen kuvissa on vielä pilviä tulivuorten tienoilla, jolloin kuoppaisuus korostuu. Näitä kun sitten hiukan R6:lla olen rajummin venytellyt, niin siinähän se on vesileimat.

WOW! Ei tuohon voi muuta sanoa kuin  että jo on sulla erottelukykyä systeemissä!!!

[Janius]

Viime yön marsia lifecamilla. ir-cut filtterin kanssa siitä tulikin jotain toisin kuin ensimmäisellä testauskerralla.

kello 22.37



kello 0.15

[Ari Haavisto]

Kävinpä taas Marsia moikkaamassa 24.4.2012. Pilvisuttu hyöri edessä taas tuonne 23.00 tienoille ja sitten selkeni. Kokeilin jälleen superbarlowillani, nyt laitoin vielä Hyperion-okulaarin finetuning-renkaan (28mm pitkän) 2x-barlowin ja 4x barlowin väliiin, jolloin sain 2x barlowin toimimaan oikealla polttovälillään ja kokonaispolttoväliksi sen 14500mm. Ensin IRGB-kuvajainen klo 23.09:


Sitten IRGB-kuva klo 23.59.


Ja lopuksi IRRGB-kuva 25.4.2012 klo 00.06. Revittelin kuvia aikas vapaalla kädellä, jolloin värimaailma vappumallia... Sama Tharsiksen tulivuoriharjanne tuolla vasemmassa laidassa "tahroina" pilkottaa ja olisikos tuo klo 9:n tahra itse Olympos Mons? Täytyy tutkia tuoreemmin silmin uudestaan myöhemmin ja koittaa saada väritkin vähän nätimmiksi.

[einari]

Vielä saa Marsista irti yksityiskohtaa mopoputkella (8" SC) vaikka Marsilla kokoa vain 10".
Kuvattu Hyperion zoomilla  (12mm) ja Contrast booster-suotimella.
Registaxilla kokoa kasvatettu 2X.

[einari]

Kerran vielä kuvausyritystä QHY-kameralla ja 2X barlowilla.

[Janius]

vielä irtoaa jotain, suurin ongelma on se että mars jää kohta puiden taakse. 3.5 klo 23.29



SW 150/6mm oku + 2x barlow/MS LifeCam

[Ari Haavisto]

Meinasi unohtua kokonaan läppärin kovolle nämä 6.5.2012 - kuvat, klo 00.23. Tuuli riepotteli eikä kelikään ollut kummoinen, joten kuvailin vain muutaman sarjan. Vaan siltikin vielä sai jotain Drizzlen kanssa tuplaten  irti. Ylempi RGB-kuva ja alempi sitten iR-RGB, eli detaljit infrapunalla. Tosiaan 9,6" enää tuo koko on.

[Julius]

Kesäkuun puolelta ihan kohtuullisen hyvän kelin otos CPC 925:lla myöhäistyöstönä.

[Ari Haavisto]

Kesäkuun puolelta ihan kohtuullisen hyvän kelin otos CPC 925:lla myöhäistyöstönä.

On kyllä hyvä.