Kirjoittaja Aihe: Lyhentimen etsintää Santelille (kokemuksia ja sovitus MCT-putkeen haussa)  (Luettu 13955 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Timpe

  • Multiversumi
  • ******
  • Viestejä: 7086
    • Valoa ja varjoja
TS myy kahta Maksutov-putkiin sopivaa venäläislyhennintä eli näitä:
http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p2477_Intes-Mikro-Reducer-0-6x-e-g--for-Maksutov-Cassegrains.html (0.6x)
http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/language/en/info/p2476_Intes-Mikro-Reducer-0-8x-e-g--for-Maksutov-Cassegrains---RC.html (0.8x)

Pidempiaikainen tavoitteeni olisi saada tuollainen 0.6x lyhennin Santel 180/1800 Maksutov-Cassegrainin perään, jos se muutoin osoittautuu kannattavaksi eli tuo Santel soveltuisi kuvauskäyttöön. Nyt Santelin kollimointityö on vielä loppusilausta vaille, mutta olen varsin luottavainen tuon suhteen. Tällä hetkellä Santelin omassa Crayford-tarkennuslaitteessa on vain 2" visual back -lähtö kiristyspannalla, joten sen perään tuota lyhennintä ei saa suoraan. Mitäköhän tässä tilanteessa kannattaisi tehdä? En nyt enää muista, onko tuolla putken lähtöaukossa jokin sisäkierre ja onko se jotenkin yhteensopiva näiden venäläislyhentimien kanssa (voin tarkistaa myöhemmin), mutta mihin kohtaan tuollaiset lyhentimet yleensä ruuvataan kiinni? Varmaankin fokkarin liikkuvaan putkeen, mutta kuinka tällainen sovitus tehtäisiin vai menisikö tämä jo fokuserin vaihdoksi?

Tuon 0.6x lyhentimen spekseissä sanotaan näin:
"Connection threads: SC female on the telescope side and SC male on the camera side. This thread size is very common and allows individual adaptations for many kinds of telescope/camera combinations."

Lisäksi mainitaan lyhentimen backfokuksesta vielä: "The set distance between the reduer's back SC thread to the sensor plane is 70mm"
Tuo backfocus riittäisi hyvin QSI:n off-axis-guider CCD-kameramallille, minkä vaatima backfocus on 50.2mm T-adapterilla.
« Viimeksi muokattu: 26-08-2011, 20:58:08 kirjoittanut Timpe »
- Timo Inkinen

Poissa Tane

  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 1179
 Santeliin ei saanut lyhentäjää suoraan.Pidin siinä käsillä ollutta Meaden 6,3lyhentäjää.Sovittimiksi tilasin Teleskop-serviceltä nuo mitkä näkyy käyvän Intes-Micron lyhentäjiinkin eli:2"TS2-SC ja BA 2958500B.Ensinmainitun kiristin kiini sillä Santelin pannalla.Santelin fokuser on suunniteltu visuaalikäyttöön.Kuinka paljon se tuolla minun kiinnitykselläni kestäisi kuormaa?Pidin siinä vain vuoroin järkkäriä ja Atikin puolikiloista kameraa.
Maksutov 200 f/20, SW EQ5, Ceres-C IMX224 kamera, Baader Classic ortho 10mm

Poissa Timpe

  • Multiversumi
  • ******
  • Viestejä: 7086
    • Valoa ja varjoja
Kiitos sovitinkappaleiden osakoodeista, tsekkasin ne vielä TS:n sivuilta tähän  :smiley:
http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p589_Adapter--2--receptacle---SC---SC-accessories-to-2-.html
http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p552_Adapter--SC-female---T2-male---T2-focal-adapter-for-SC.html
Tuosta tulee 10mm lisää optiseen pituuteen ennen 0.6x lyhentäjää, mikä taitaa mennä hyvin tuon tarkennuslaitteen tarkennusalueelle. Santelin fokkari tuntuu kyllä varsin tukevalta, mutta kuvaamista en ole vielä kokeillut sen kautta. TS taitaa kyllä tehdä hyvin bisnestä näillä sovitin-kikkuloilla, sillä niin hyvin tuolta löytyy osia tarpeeseen kuin tarpeeseen!
- Timo Inkinen

Poissa Tane

  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 1179
 Tarkennusalue riitti.Celestronin 25mm pitkä OAG ei enää mahtunut,siksi laitoin etsinputken seurantaan.En osaa nyt sanoa mahtuisiko esim.se TS:n lyhin 9mm OAG.
Maksutov 200 f/20, SW EQ5, Ceres-C IMX224 kamera, Baader Classic ortho 10mm

Poissa Timpe

  • Multiversumi
  • ******
  • Viestejä: 7086
    • Valoa ja varjoja
Tästä on ollut juttua vähän siellä sun täällä, mutta otetaan lainaus ja jatketaan tähän ketjuun, kun ei tämä asia enää niin QSI583ws kameraan liity...

Pitää vielä varoittaa muita mahdollisesta ongelmasta eli tuo käyttämäni 0.6x Intes Micron polttovälin lyhennin ei sitten toimi kelvollisesti Santel Maksutovin kanssa. Se kun vie tarkennustason liikaa eteen tarkennuslaitteen sisään, vaikka ilman tätä tarkennustaso olisi 50mm normaalin fokkarialueen ulkopuolella eli kaukana! Sitä paitsi tuo Santel ei näemmä kuitenkaan ole tarpeeksi "flat field system" sekään, joten tuon 0.6x:n tilalle tulee tasoitin-ominaisuudella varustettu lyhennin...

Edistystä jälleen:
TS ilmoitti ottavansa INRED06 0.6x lyhentimeni takaisin (ja hyvittävät sen kunnon mukaan vaihdossa tähän lyhentimeen/tasoittimeen)....

Toivottavasti saat Santeliin hommattua toimivan lyhentäjän.

Santeliin tuleva vaihtoehtolyhennin (TSSCKorr2) näyttää speksiensä mukaan sopivalta ja TS:n expertitkin suosittelivat juuri tuota tilalle (edellinen INRED06 lyhennin lähti tänään Saksaan, joten aiheesta lisää ensi viikolla jossakin toisessa ketjussa).

Ennätin viimein viime yönä ottamaan tuntumaa tähän uuteen TSSCKorr2 0,8x lyhentimeen/korjaimeen ja tästä tuli lisäkysymyksiä, kun ei tuo niin hyvältä näytä tämäkään... :huh:
Tämä paketti on alla olevissa kuvissa. Ensimmäisessä kuvassa TSOAG9T2 ja tuo korjain ovat kiinni Santel-putkessa, mistä näkee hyvin kuinka tuo korjain menee kokonaan tarkennuslaitteen putken sisään ja antaa tämän jälkeen runsaasti backfocus-tilaa kameran ja korjaimen väliin. Tarkennuskin on tismalleen siellä missä pitääkin, joten kaikki on vielä hyvin näiltä osin... :smiley:

{alt}

Toisessa kuvassa korjain on putkesta irti ja kaikki olennaiset adapteri-osat merkittynä...

{alt}

Sitten niihin kysymyksiin:
* Onko normaalia, että tällainen lyhennin kertoo samalla moninkertaisiksi putken optiset ongelmat? Tarkoitan tällä kollimointia, joka näytti visuaalisesti vielä siedettävältä, mutta CCD:n kuvissa jo ihan kamalalta :shocked: Santel lähtee siis taas kerran kollimointirumbaan, vaikka luulin sen jo olevan riittävän hyvin kohdistettu. (Tämä näkyy testikuvan tähtien muoto-virheiden sijainnista eri puolilla kuva-alaa.)
* Sitten nuo tähtien muodot, joita korjaimesta tulee ulos... Nuo testikuvan tähdet ovat oman tulkintani mukaan kennosta väärällä etäisyydellä olevan korjaimen aiheuttamia, mutta pieni epäilys kaivertaa mieltä. Kommentoikaapa tätä muotovirhettä tästä testikuvasta. (Linkissä täysi originaaliruutu, jossa näkyy myös valovuotoa jostain OAG:n raosta (tilkittävä umpeen ;))

{alt}

* Itselläni on myös epäilys siitä, että TSOAG9T2 ohjain sallii hiukan vinoon asentuvan kameran, joten lähdin eliminoimaan taipuman aiheuttajaa. Tuo OAG koostuu kahdesta kappaleesta, joista T2-sovitus on kolmella kiilaruuvilla kiinni OAG:n rungossa. Liimasin nyt tuon adapterikappaleen epoksilla kiinni tuohon OAG-runkoon, jolloin adapteri pysyy varmasti pohjassa eikä kallista kameraa vinoon. (GaryP:lle tiedoksi, että kyseessä on myymäsi "peili-OAG", jossa prisma on korvattu tasopeilillä. Tämä korjaus toimii ihan hyvin ja ongelmitta, kun tein peilille tarkan kulmasäädön, mutta nyt sama laite sai vielä yhden lisätuunauksen :)

Tämän jälkeen pitää hieroa pitkän kaavan mukaan tuon Santelin kollimointi kuntoon tähtitestillä, koska tuo Baaderin säädettävä T2 VariLock-loitto on priimalaatua ja tähän kohtaan tarkoituksella valittu mekaanisen lujuutensa takia.
- Timo Inkinen

Poissa pnuu

  • Taivaanvahti
  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 1956
Sitten niihin kysymyksiin:
* Onko normaalia, että tällainen lyhennin kertoo samalla moninkertaisiksi putken optiset ongelmat? Tarkoitan tällä kollimointia, joka näytti visuaalisesti vielä siedettävältä, mutta CCD:n kuvissa jo ihan kamalalta :shocked: Santel lähtee siis taas kerran kollimointirumbaan, vaikka luulin sen jo olevan riittävän hyvin kohdistettu. (Tämä näkyy testikuvan tähtien muoto-virheiden sijainnista eri puolilla kuva-alaa.)

Mitään varsinaisesti mistään tietämättä, mutta eikös kollimoinnin onnistuminen ole aina sitä tarkempaa, mitä "nopeampi" (pienempi f-luku) optiikassa on? Joten, nyt kun rööriin laitetaan lyhennin kiinni, niin kollimoinnin pienet virheet tulevat selkeämmin esille. Toinen mieleentullut olisi se, että tuo setuppi pääsee vääntymään tarkennuslaitteessa (tai jostain liitoksesta) hieman, jolloin kenno menee vinoon.
Panu Lahtinen
"You haven't really been anywhere until you've got back home",
Twoflower in "The Light Fantastic"

Poissa Timpe

  • Multiversumi
  • ******
  • Viestejä: 7086
    • Valoa ja varjoja
Tarkennin on Starlight Instrumentsin laatulaite ja jämäkkä sellainen, ei taivu ja tuo käyttämäni kamera/korjainyhdistelmä lukittuu tarkasti & tiukasti paikalleen.
Tuo TS:n lyhyt OAG on "suurin" epäilyksenalainen taipumien suhteen, kun muut liitokset ovat kiinteitä T2 tai M48 kierreliitoksia.
- Timo Inkinen

Poissa mistral

  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 2599
Tarkennin on Starlight Instrumentsin laatulaite ja jämäkkä sellainen, ei taivu ja tuo käyttämäni kamera/korjainyhdistelmä lukittuu tarkasti & tiukasti paikalleen.
Tuo TS:n lyhyt OAG on "suurin" epäilyksenalainen taipumien suhteen, kun muut liitokset ovat kiinteitä T2 tai M48 kierreliitoksia.

Tuli vaan mieleen että voisiko Santelin perälevy, missä fokkari on kiinni, taipua? Tuskin näin on, mutta omassa MTO 1000 teleobjektiivissa on aika ohuesta pellistä tehty runko.

Poissa Timpe

  • Multiversumi
  • ******
  • Viestejä: 7086
    • Valoa ja varjoja
Ei sentään... :wink: Tuo tuli tsekattua aikas tarkkaan, kun mietittiin tulevan fokuserin kiinnitystä Santeliin Starlight Instrumentsin henkilökunnan kanssa. Kuvia tuosta löytyy täältä:
http://astrokuva.galleria.fi/kuvat/Kuvauslaitteistot/Temp/Santel/
Tuo kiinnityskaulus on kiinteä, eikä sitä saa irti kuin purkamalla putkesta pääpeilin pitimineen irti (kokeiltu rakenteen tarkistamiseksi).

Mutta hyvä idea sikäli, että pitää jotenkin tarkistaa koko tarkennin-paketin kiinnityksen kohtisuoruus putkeen. (Mutta eihän tämän pitäisi vaikuttaa, jos kollimointi tehdään tarkentimen optisesta akselista lähtien eli järjestyksessä fokkari -> apupeili -> pääpeili (+ hienosäädöt apupeilille/pääpeilille)?)
- Timo Inkinen

Poissa DarkSide

  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 1037
Kävi mielessä ongelman etsintään yksi idea. Voisiko tuota OAG:ta jättää välistä pois ja testata kuvausta sitä ilman?
Siihen kun ei tarvitse kun M48/T2 adapteri. Olisi yksi palanen testattu.

Poissa Timpe

  • Multiversumi
  • ******
  • Viestejä: 7086
    • Valoa ja varjoja
Katsotaan nyt ensin "näytön ja tuolin välistä" syyllistä, jos se tekemäni kollimointi oli kuitenkin kierossa tuon fokkarin oman keskilinjan suhteen. Palailen asiaan, kun saan kollimoitua tämän oikeiden tähtien kanssa ulkosalla.  En ole toistaiseksi löytänyt sellaista tilaa, mistä saisi kohtuullisella vaivalla kirkkaan keinotähden fokukseen (=tämän systeemin heikkona puolena on rajoitettu tarkennusvara, joka sijaitsee lähinnä äärettömän tienoilla. Voisin toki yrittää putken kollimointia pihallani noin 30..40m mittausmatkalla, kun asennan tuon fokkarin perään kaikki omistamani 2" jatkopalat (->yhteensä n. 90mm lisää tarkennusvaraa), mutta tässä on riski että tuollainen "loittotötterö" on vinossa tavalla tai toisella, eikä vastaa kameran asentoa äärettömään tarkennettessa :undecided:
- Timo Inkinen

Poissa Timpe

  • Multiversumi
  • ******
  • Viestejä: 7086
    • Valoa ja varjoja
Takana pari lisäyötä Santelin kollimoinnin kanssa, jota olen yrittänyt tehdä tällä, tällä ja tällä ohjeella yhdistäen nuo vielä siihen paperireiän läpi tapahtuvaan putken peilien heijastumisen tarkasteluun, josta olen kertonut toisaalla foorumilla ja tähtien "Airy diskien" tuijotteluun taivasalla. Lopputulos on että nuo heikot kuvaustulokset lyhentimellä ovat huonon kollimoinnin aikaan saamia ongelmia, halusin sitä tai en  :undecided:

Käytännössä saan putken peilit kollimoitua monella eri tavalla linjaan keskenään (Airy diskiin renkaat linjassa esim. polttopisteen keskelle asetetussa Lodestarin kuvassa), mutta tämän "peilien optisen akselin" linjaaminen myös fokkarin pituusakselin kanssa on kertaluokkaa hankalampaa ja tuottaa ongelmia. Ongelma on tämän foorumille liitetyn karkean esimerkkikaavion kaltainen, jossa valon kulku (vihreä viiva) tapahtuu vinoon säädettyjen peilien kautta, muttei ole kuitenkaan tarkenninlaitteen optisen akselin kanssa täysin samansuuntainen (musta viiva). Huono piirros, mutta auttaa ymmärtämään ettei kaksi oikein säädettyä peilipintaa riitä Santelin kollimaatioon vaan lisäksi tarvitaan tuo kolmas kohdistus tarkennuslaitteeseen.

Tuosta päiväkollimoinnista sen verran, että tarvittava loitto on 2" kulmapeilin pituus + tuo 90mm (kahdella 2" loittorenkaallani) + noin 200mm lisäloitonnusta, jotta pihan perillä 50 metrin päässä olevan keinotähden saisi fokukseen tällä tarkentimella. Käytännössä tämä pakottaa kollimoimaan laitteen joko pimeässä tähtitestillä tai päiväsaikaan noita heijastuksia eri tavoin visuaalisesti tulkitsemalla tai holograafisella laserkollimaattorilla tutkien. Enpä ole vastaavaan hankaluuteen aiemmin harrastuksessani törmännyt... :angry:
- Timo Inkinen

Poissa Timo Kantola

  • Tulipallotyöryhmä
  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 2655
Laitetaan lusikka soppaan..

Komentti:
 Vaikuttaa kimurantilta jos tuossa mallissa on sekä pää - että apupeili säädettävissä. Noissa pätkäputkissa taitaa pääpeilin valovoima olla F2 luokkaa , ja saattaa olla aika tarkka kollimoinnista ?
Käytännössä saan putken peilit kollimoitua monella eri tavalla linjaan keskenään (Airy diskiin renkaat linjassa esim. polttopisteen keskelle asetetussa Lodestarin kuvassa), mutta tämän "peilien optisen akselin" linjaaminen myös fokkarin pituusakselin kanssa on kertaluokkaa hankalampaa ja tuottaa ongelmia. Ongelma on tämän foorumille liitetyn karkean esimerkkikaavion kaltainen, jossa valon kulku (vihreä viiva) tapahtuu vinoon säädettyjen peilien kautta, muttei ole kuitenkaan tarkenninlaitteen optisen akselin kanssa täysin samansuuntainen (musta viiva).
Vaikea hahmottaa että piirtämäsi mukaisessa tilanteessa Airy diskiin renkaat näkyisi linjassa ? Ettei vaan kuitenkin ole kyse jonkinlaisesta taipumasta, tai QSI:n kenno kallellaan (ei kohtisuorassa optiseen akseliin?) Seuraavalla kerralla ota testikuvia, ja käännä kameraa 90 astetta ja katso mitä vaikuttaa. Kuvaa samoilla tarkennuksilla etelään zeniittiin  ja pohjoiseen  - siirtyykö epätarkka alue , vai pysyykö samassa kohdassa...

Kumpi on helpompi kollimoida ensin pää vai apupeili? Jostain tuolta linkistä pikasesti osu silmään että yksisäteisellä laserkollimattorilla saa apupeilin helposti säädettyä ? Jos noin on, niin  sitten jää viellä pääpeilin säätö ja sehän on helppoa kuin kaakelointi.

 Newtonilla pääpeilin kollimointi käy esim. seuraavasti, ja varmaan myös kyseisellä putkella:
Otetaan systeemillä tähdistä kuva, tarkastellaan kuvaa miten kollimointi on pielessä ja etsitään kuvasta kollimaatio piste. Laitetaan kollimaatiopisteen kohdalle kirkas tähti ja lukitaan tähti seurannalla ko. paikkaan. Seuraavaksi pääpeilä säätämällä säädetään ko. kirkas tähti kuvan keskelle.

Kopsasin Timpen kuvan ja tein sille väkivaltaa ( samalla tutkin sitä - poistan kuvan tarvittaessa ) , kuvan fältti on vasemmasta reunasta melko pimeä ( mikä siellä varjostaa ?) ja tähtien komasta koitin päätellä kollimaatio pisteen. Punaiset nuolet kertoo karkeasti suunnan , ja keltainen ruksi on karkeasti kollimaatio piste, ja siihen siis seurannalla lukitaan kirkas tähti, jonka jälkeen tähti siirretään pääpeilin säädöillä keskelle kuvaa - silvuplee..

Toimii sillä oletuksella että:
- kamera on edelleen samassa asennossa kuin kuvanottohetkellä
- fokkari on suorassa ja
- apupeili on kollimoitu ...
- eikä meniscuskaan saa olla killissä.
- eikä saa taipuilla.. mistään
- eikä oo pilviä..

Niin jos menee aina vaan huonommaksi, niin siirretään se tähti takas sinne alkuperäselle paikalle.

Timpe vois viellä antaa "virallisen" luvan tuohon kuvaan.. ?


« Viimeksi muokattu: 21-08-2011, 09:48:59 kirjoittanut Timo Kantola »
Timo Kantola

Poissa Timpe

  • Multiversumi
  • ******
  • Viestejä: 7086
    • Valoa ja varjoja
Kiitos sivustatuesta  :smiley:

Vaikuttaa kimurantilta jos tuossa mallissa on sekä pää - että apupeili säädettävissä. Noissa pätkäputkissa taitaa pääpeilin valovoima olla F2 luokkaa , ja saattaa olla aika tarkka kollimoinnista ?Vaikea hahmottaa että piirtämäsi mukaisessa tilanteessa Airy diskiin renkaat näkyisi linjassa ? Ettei vaan kuitenkin ole kyse jonkinlaisesta taipumasta...

Minusta tässä on kyse siitä, etten saa kahta optista akselia kohtaamaan toisiaan: 1.) apupeilin/pääpeilin muodostama optinen systeemi 2.) tarkennuslaitteen ja kameran muodostama optinen systeemi. Jos ja kun tällaista kokonaisuutta lähdetään kollimoimaan tyhjästä, on löydettävä ensin jonkinlainen referenssipiste, josta lähdetään liikkeelle. Minusta tämä lähtöpiste on tarkennuslaitteen ja kameran optisen akselin linjaaminen putken runkoon nähden keskelle. Tässä tuleva pienikin virhe kertautuu seuraaviin vaiheisiin. Tätä olen tavoitellut tuossa kaaviossa, joten älä mieti sen syvällisemmin kaaviokuvaani.

Kysymys: voiko tätä kollimoitia säätää/tarkistaa seuraavalla tavalla? Asetetaan tarkennuslaitteeseen (180/1800mm putken polttopisteeseen) kamera (itselläni SX Lodestar seurantakamera) ja katsotaan, miltä tähden epäterävät heijastukset näyttävät fokuksen sisä- ja ulkopuolella. Minulla on käytössä Word dokumentti "Star collimation of Intes MK67/66" (linkki Google Vieweriin, toimiikohan?). Anyway, jos toimin tuon mukaan, huomaan säätäväni putken peilit pieleen siitä säädöstä, minkä saan tehtyä päivällä muilla keinoilla. Tästä päättelen, että ongelmana on tuo yllä kuvaamani kohdistusongelma eli optiset akselit eivät kohtaa. Tämän ohjeen tavalla toimien saan kuitenkin säädettyä kameranäkymän keskelle keskitetyn tähden kuvan hyvinkin lähelle Airy disk ideaalia, mutta laajemmassa kuvassa (QSI:llä) tulee tuo sama virhe kuin tuossa testikuvassani eli kollimointipiste on jossakin muualla kuin keskellä kuva-alaa. (Ja saman voi todeta myös päivällä putken heijastuksia tutkimalla.) Outoa...

Kumpi on helpompi kollimoida ensin pää vai apupeili? Jostain tuolta linkistä pikasesti osu silmään että yksisäteisellä laserkollimattorilla saa apupeilin helposti säädettyä? Jos noin on, niin  sitten jää viellä pääpeilin säätö ja sehän on helppoa kuin kaakelointi.

Järjestys on minusta tämän ohjeen mukainen eli ensin apupeili ja sitten pääpeili. Mutta ennen kuin tuohon saakka päästään, pitäisi putken mekaaninen linjaus olla kohdallaan (ohjeen kohdat 1-5). Epäilen, että tuolta lötyy jokin asia, joka saa tämän menemään pieleen loppupeleissä, joten otan seuraavaksi putken optiset osat (taas kerran) irralleen ja linjaan tuon tarkennuslaitteen noilla Glatterin ohjeilla putken runkoon nähden. (En ole tehnyt tätä näin suurella tarkkuudella aiemmin, vaan olen hyödyntänyt holograafista laseria mekaanisten osien linjaamiseen.) Noita peilejä olenkin säätänyt, joten niiden pyörittely on rutiinia ja helppoa, mutta samalla ilmeisen hyödytöntä, jos nämä mekaaniset perusteet (kohdat 1-5) ovat pois säädöistään edes pikkuisen.

Newtonilla pääpeilin kollimointi käy esim. seuraavasti, ja varmaan myös kyseisellä putkella:
Otetaan systeemillä tähdistä kuva, tarkastellaan kuvaa miten kollimointi on pielessä ja etsitään kuvasta kollimaatio piste. Laitetaan kollimaatiopisteen kohdalle kirkas tähti ja lukitaan tähti seurannalla ko. paikkaan. Seuraavaksi pääpeilä säätämällä säädetään ko. kirkas tähti kuvan keskelle.

Tämä on mielenkiintoinen ja uusi näkemys itselleni, joten kokeillaan myös pääpeilin säätöön, jos on aihetta noiden uusien mekaanisten linjausten jälkeen.

Seuraavalla kerralla ota testikuvia, ja käännä kameraa 90 astetta ja katso mitä vaikuttaa. Kuvaa samoilla tarkennuksilla etelään zeniittiin  ja pohjoiseen  - siirtyykö epätarkka alue , vai pysyykö samassa kohdassa...

Kuin myös nämäkin täytyy testata, jos ongelma pysyy vielä...

Kopsasin Timpen kuvan ja tein sille väkivaltaa ( samalla tutkin sitä - poistan kuvan tarvittaessa )...
Timpe vois viellä antaa "virallisen" luvan tuohon kuvaan.. ?

Tattis, tuo selvensi asiaa  :smiley:
Turhaan kyselet lupia, ei näissä ongelmakuvissa mitään copyright -lauselmia tarvitse miettiä, kun eivät nämä ole  tuolla tavoin suojattavia "teoksia". Pääasia on jos saadaan homma taas pelittämään oikein ja asiat etenemään!

Ettei vaan kuitenkin ole kyse jonkinlaisesta taipumasta, tai QSI:n kenno kallellaan (ei kohtisuorassa optiseen akseliin?)

EDIT: Tämä unohtui edellisestä vastauksesta, joten päivitän vielä tähän alle lisätietoa.
QSI:n kenno ei 99,9% varmuudella ole kallellaan mihinkään suuntaan niin paljoa, että se vaikuttaisi kuvaan tuolla tavoin. Oikaisen tuon, koska sama epäilys pomppasi esiin nyt toisen kerran. Tässä on malliksi yksittäiskuva EF300/2.8 L objektiivilla ja tuolla QSI 583ws rungolla, jossa näkyy vain tuon teleobjektiivin omat vääristymät kuva-alan kulmissa täydellä aukolla. (Ja kennon edessä olevien mikrolinssien aiheuttamat diffraktiopiikit, vaikka kyseessä on esteetön optiikka  :wink:)

{alt}

Linkki QSI:n Yahoo foorumilta käsittelee samaa asiaa (suljettu foorumi, joten kopioin tähän alle osan QSI:n asiakastukihenkilön kirjoittamasta viestistä)
http://tech.groups.yahoo.com/group/QSI-ccd/message/10660
There a variety of factors that influence the orthogonality of the
sensor surface relative to the optical axis. First, the factors we directly control or at least manage --

The KAF-8300 sensor is 22.5mm diagonally. The CCD package sits on top of the TEC stack. The TEC stack is built up as an assembly with the
cold finger at the top.  The cold finger is 43.40mm diagonally. We typically see less than 0.002” (0.05mm) variation in the cold finger
corner heights (parallelism).

So, the CCD package is typically tilted by about half that amount, (22.5/43.4)*(0.002/2) =  +/- 0.00052” (+/- 13.2 microns),  across the
active image area.

General machining constraints - All the major camera parts are machined from solid aluminum and specified to within 0.005" (~0.13mm).
The camera parts are machined on very high quality CNC mills by very skilled machinists.  Typical variations are much less than the
specified tolerance.  Each time two machined pieces are mated (e.g. cover to body or mounting adapter to cover), the tolerances add up.
It's possible that 3 mated surfaces could have a total error of 0.015" (0.38mm).  Of course it's just as likely that any errors will cancel
each other out.  We officially  specify the "nominal optical path length" at +/- 0.02" (0.5mm).  Variations in parallelism will be
significantly less than that.


Kuva-ala kallistelee varmaan enemmän kiinnitettäessä QSI kameraa tarkennuslaitteeseen, kuin mitä tuolta löytyy kennon kaltevuusvirhettä kameran sisäisesti...  :smiley:
« Viimeksi muokattu: 21-08-2011, 15:28:42 kirjoittanut Timpe »
- Timo Inkinen

Poissa Timo Kantola

  • Tulipallotyöryhmä
  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 2655
Okei, uskotaan - jotakin on ainakin suorassa ;)
Timo Kantola