Väri vai mono Imaging Source

[HL]

Olen ajatellut hankkia Imaging Source:n kameran vielä tänä keväänä. Petyin EOS 550d:n croppivideoon, joka oli paljon huonompi kuin ennen käyttämäni menetelmä, digiscooppaaminen ortoskooppiisen okulaarin läpi Ixus 100 -kameralla. Laitan tähän liitteeksi tällä menetelmällä otetun kuvan.

Kysymykseni ovat: 1) kannattaako hankkia Imaging sourcen kamera? Saako tällaisella kameralla paljonkin parempia kuvia kuin muilla menetelmillä?, 2) Kumpi on parempi / järkevämpi, väri vai mono?

Ennen kaikkea vastaukset kysymykseen 3 ovat tärkeitä.

Voisiko tähän myös laittaa jotain kuvia mono- ja värikameroilla otettuina.

Kaukoputkeni on Skymax 127. Kuva on otettu kesällä, iltapäivällä ja tällöin oli lisäksi pilvistä. Korkeussuunnassa kuva on noin 300 kilometriä.

[HL]

Korjaus!

Tarkoitan "kysymyksellä 3" kohdan 2 kysymystä. Tässä tuli virhe.

[GaryP]

Olen ajatellut hankkia Imaging Source:n kameran vielä tänä keväänä. Petyin EOS 550d:n croppivideoon, joka oli paljon huonompi kuin ennen käyttämäni menetelmä, digiscooppaaminen ortoskooppiisen okulaarin läpi Ixus 100 -kameralla. Laitan tähän liitteeksi tällä menetelmällä otetun kuvan.

Kysymykseni ovat: 1) kannattaako hankkia Imaging sourcen kamera? Saako tällaisella kameralla paljonkin parempia kuvia kuin muilla menetelmillä?, 2) Kumpi on parempi / järkevämpi, väri vai mono?

Ennen kaikkea vastaukset kysymykseen 3 ovat tärkeitä.

Voisiko tähän myös laittaa jotain kuvia mono- ja värikameroilla otettuina.

Kaukoputkeni on Skymax 127. Kuva on otettu kesällä, iltapäivällä ja tällöin oli lisäksi pilvistä. Korkeussuunnassa kuva on noin 300 kilometriä.

Mikä oli kysymys nro 3?

Kari

[Timo Kantola]

Kysymykseni ovat: 1) kannattaako hankkia Imaging sourcen kamera?

Tavallinen pulliainen sanois että ei. Jos tykkää kuvata Kuuta, Aurinkoa ja planeettoja - niin sitten on ihan kannattavaa.

Saako tällaisella kameralla paljonkin parempia kuvia kuin muilla menetelmillä?

Riippuu : Optiikasta, kollimoinnista, kelistä ja kuvankäsittely taidoista mitä saa milläkin aikaseksi. Maltti ja kunnon kelien kyttäily on myös yksi avaintekijä hyviin planeetta/ kuu kuviin. Tarkennus on myös haastavaa, moottoritarkennin on hyvä apuväline.
Kuu ja planeettakuvaukseen paras kohtuuhintainen kamera . En kyllä tiedä parempaa planeetta kameraa..

2) Kumpi on parempi / järkevämpi, väri vai mono?

Kyse on kompromissista - joudut itse valitsemaan, molemmilla on puolensa ja kannattajansa.

Mustavalkoisella kameralla saa vain mustavalkoisia kuvia, tai sitten tarvii filtteripyörän ja RGB setin , sekä taidon tehdä RGB kuvia.
Mustavalko kamera on ainakin 3x herkempi verrattuna värikameraan. Mustavalko kameralla saa periaatteessa tarkempia kuviva
verrattuna samankokisen kennon omaavaan värikameraan. Värikamerassa bayermaskin 2vihreää,yksi punainen ja yksi sininen pikseli yhdistetään
yhdeksi väripikseliksi (tjsp.)
http://en.wikipedia.org/wiki/Bayer_filter

Värikameralla saa värit kerralla kuvaan, varsinkin Jupiteria kuvattaessa siitä on etua. Jupiter pyörii niin nopeasti että jos mv. kameralla haluaa värit
mukaan, niin pitää kuvata erikseen kolmen (RGB) suotimien läpi omat otokset, ja aikaa on noin 2min. Värikameran herkkyys on noin 1/3 mv. kamerasta.

[Una]

Värikamerassa bayermaskin 2vihreää,yksi punainen ja yksi sininen pikseli yhdistetään
yhdeksi väripikseliksi (tjsp.)

Eikös se ollut värikameroissa niin että ilmoitettu megapikselimäärä tarkoittaa nimenomaan noita osapikseleitä? Näin ollen sama resoluutio saavutetaan 1/4 pikselimäärällä mustavalkokamerassa?

[naavis]

Eikös se ollut värikameroissa niin että ilmoitettu megapikselimäärä tarkoittaa nimenomaan noita osapikseleitä? Näin ollen sama resoluutio saavutetaan 1/4 pikselimäärällä mustavalkokamerassa?

Useimmissa kameroissa se osapikselien määrä on sama kuin lopullisten pikselien. Puuttuvat värit interpoloidaan viereisistä pikseleistä. Eli ilmoitettu pikselimäärä on sekä osapikselien määrä että lopullisen kuvan pikselien määrä.

[Timo Kantola]

Laitoin siihen tjsp ( = tai jotain sinnepäin ) - en ole ollenkaan varma tuosta resoluutio hommasta mv. vs. väri-kamera...

[Lauri Kangas]

Värikennossa on pikseleitä just sen verran kuin ilmoitetaankin ja saman verran myös lopullisessa kuvassa. Jokaisesta pikselistä tiedetään varmuudella yksi väri ja kaksi muuta sitten arvataan viereisten perusteella. Se arvaaminen vähän suttaa kuvaa, mutta on silti väärin sanoa että mustavalkokameralla kuvatussa RGB-kuvassa olisi kaksi tai neljä kertaa parempi resoluutio.

[HL]

Kiitos tiedoista.

Voisiko joku laittaa tähän myös kuvia esimerkiksi?

[hm]

Kuten Timo kertoi, pitää hyvän kuvan saamiseksi kameran lisäksi monen muun osatekijän olla kunnossa.

Jos tavoitteena saada hyviä kuvia Kuusta, on mustavalkoinen kamera se paras vaihtoehto. Useimmat asiakkaani ovat päätyneet siihen. Mallikuvan on oikeassa ylänurkassa selvää punertavaa värivirhettä nähtävissä. Sitä voi vaimentaa käyttämällä vihreää suodatinta.

IS:n eri kameroilla otettuja astrokuvia on netti täynnä. Alkaa voi vaikka sivulta: http://www.astronomycamerasblog.com/  Oikean reunan henkilöitten nimiä klikkaamalla pääsee näkemään ällistyttävän laadukkaita otoksia.

Hannu Määttänen / Teknofokus / Imaging Sourcen edustaja

[HL]

Vielä aiheeseen liittyen kysyn ja pohdin seuraavaa:

Mitä värisuodinpyörä ja siihen sopivat suotimet tulisivat sitten maksamaan tulevaisuutta ajatellen? Onko värikuvan tekeminen - vaikka Saturnuksesta - erityisen vaikeaa? Registax on tuttu, samoin standardit kuvankäsittelyohjelmat. Onko mustavalkokamera siis oikeasti tarkempi. Ymmärsin kyllä tuon edellä käydyn keskustelun pikseleistä ym. Koska esimerkiksi planeetan pitäminen 640x480 kennolla 3000 mm. polttovälillä on aika vaikeaa, olen ajatellut suurempiresoluutioista kameraa, mallia 41. Kuvausnopeus tässä on 15 fps., mutta se ei kai haittaa, vaan on riittävän suuri?

[einari]

Hieman googlaamista peliin niin löytää tietoja...
Mutta filtteripyörä ja suotimet siihen on hintaluokkaa alkaen 100 + 300 euroa.

Katsopa täältä minkä kokoisina planeetat näkyy eri kokoonpanoilla
http://www.12dstring.me.uk/fov.htm
Kun laittaa 3000mm polttovälin ja kameran jonka pikselikoko on 4.65 mikronia (DBK31) tulee Saturnuksen kooksi noin 100 pikseliä
Ei ole vaikea pitää kennolla varsinkin jos on jonkinlainen moottoriseuranta.

[HL]

Olen törmännyt tuohon sivuun aikaisemminkin. Joka tapauksessa isommalla kennolla saa ainakin isomman alueen, esimerkiksi kuusta.

Mutta onko siis 15 kuvaa sekunnissa ottava kamera sinänsä riittävä? Ainakin googlaamalla saamieni tietojen perusteella yleensä valotusaika esimerkiksi Saturnuksesta on suunnilleen 0,2 sekuntia, joita sitten on yhdistetty 200-500 kappaletta.

Ilmeisesti mustavalkokamera ja suotimet olisivat pitemmän päälle kannattavampi valinta. Uskon tässä asiassa Hannu Määttästä.

Miten seuranta toimii planeettojen kanssa? Minulla ei ole seurantamoottoria. Jalusta on EQ5.

(jouduin keskeyttämään kirjoittamisen, ja en ole varma tuliko tämä kahteen kertaan)

[HL]

Vielä aiheeseen liittyen.

Koska mielestäni onnistuin tässä liitteenä olevassa Saturnus-kuvassa, jonka ottamisessa laitteistona oli skymax 127, Canon EOS 550d:n croppivideo, 2X telejatke (M42), kysyn: saako esimerkiksi Imaging Source 41-kameralla parempia kuvia?

[Lauri Kangas]

saako esimerkiksi Imaging Source 41-kameralla parempia kuvia?

Tuollaiseen kysymykseen on ihan mahdoton vastata. Varmaa on vain että tuota huonompia kuvia ainakin saa, hyvinkin helposti. Parempia saattaa saada jos vaan yrittää.

Tuo on muuten aika hyvä.