"Superkuu"

Aloittaja vesa k, 18.03.2011, 14:41:42

« edellinen - seuraava »

Arzka

No tiedettähän tämä seismologia on. Ei sitä koskaan tiedä vaikka syy onkin kuu.?

GaryP

Siis eikö snyt ollut kyse nimeomaan Superkuusta? Sen vaikutuksen ero normaaliin kuuhun ei varmaankaan ole lainkaan niin radikaali kuin sana "super" antaa olettaa.

Mutta kuun vuorovesivoimat ovat olemassa, veivaahan se osaltaan maapalloa kuin leipuri pullaansa.

Kari
Kari Pulkkinen
Espoo, Finland

Harrastus uudelleen lämpiämässä...

Lauri Kangas

Lainaus käyttäjältä: pepa - 21.03.2011, 17:20:18
Ei kai kukaan kuun läheisyyttä maanjäristykseen voi pois sulkea.

Kuu on nyt poikkeuksellisen lähellä maata.
Onko tällä mitään tekemistä järistyksen kanssa?
Kuun sijainnin yhteyttä maanjäristyksiin on tutkittu, mutta mitään selvää yhteyttä näiden kahden ilmiön välillä ei ole löydetty. Täysin ei ole suljettu pois mahdollisuutta, että kuun läheinen asema vaikuttaa jossain määrin maanjäristyksiin. Se voi mahdollisesti olla se viimeinen oljenkorsi, joka katkaisee kamelin selän.
Lähde: Seismologi: Matti Tarviainen, IL.

Lähteiden käyttäminen edellyttää myös lähdekritiikkiä. Mistä julkaisusta poimit? Lainaus samalta mieheltä:

LainaaJäristyksillä ei ole mitään selvää tilastollista yhteyttä täydenkuun, uudenkuun tai auringonpimennyksen aikaan. On hyvin epätodennäköistä, että mikään tällainen vaikuttaisi asiaan.

Kaikkialla näkyy lisäksi unohtuvan että superkuusta tekee superin (ainakin uutisoinnin perusteella) se, että 18 vuoden jaksoissa toistuvaan kuun läheisyyteen osuu juuri täysikuu. Millä ei tietenkään ole myöskään mitään väliä minkään kannalta.

VeikkoM

Lainaus käyttäjältä: jansku136 - 21.03.2011, 15:45:33
Eikös kuu käy perigeumissa joka ikinen kuukausi, muttei ole aina vaan silloin täysikuu? Vai käykö kuu noin lähellä
maata jokakuukausi? Jos ei niin mikä liike aiheuttaa sen että kuu on joskus lähempänä ja joskus kauempana?

Muutama fakta:

Kuu on Maata lähinnä olevassa pisteessään eli perigeumissa joka kuukausi.  Se on myös
kauimpana Maasta eli apogeumissa kerran kuussa.   Kuun etäisyys vaihtelee noin pisteiden
välillä noin 10 %.  

Tämä vaihtelu on nähtävissä Kuun näennäisessä läpimitassa esim. samalla optiikalla otetuista
valokuvista. Paljain silmin koon muutosta on hyvin vaikea huomata, jos et pysty mittaamaan
Kuun läpimittaa taivaalla tarkasti.

Perigeum ja täysikuu osuvat samalle päivällä noin kerran vuodessa.  Tänä vuonna nyt maaliskuussa,
viime vuonna sama tapahtui tammi- ja helmikuussa.

Tällä kertaa Kuun etäisyys perigeumissa sattui olemaan noin 2 % (~8 000 km) keskimääräistä
perigeum-etäisyyttä pienempi.  Tosin verrattuna esimerkiksi viime Kuun perigeumiin, joka
osui päivän täydenkuun jälkeen, eroa etäisyydessä oli 2 000 km eli vaivaiset noin 0,5 % Kuun
keskietäisyydestä.  Vuoden lopulla tulee pari perigeumia, joissa Kuun on vain 500-1000 km
kauempana kuin nyt.

Etäisyyksiä listana: http://www.fourmilab.ch/earthview/pacalc.html

Eli mistään isosta visuaalisesti, saati painovoimassa sattuneesta tilaisuudesta ei ollut kysymys.
Tiedotusvälineillä sekä eritoten epämääräisillä verkkolähteillä tuntuu olevan halua revitellä
näistä ääriarvoista uutisia, vaikka kyse ei todellakaan olisi mistään erityisen dramaattisesta.  
Varomattomasti uutisoituina noista lukijat vetävät ihan vääriä johtopäätöksiä.
Veikko Mäkelä
Kuu ja planeetat, Asteroidit ja komeetat, Tieteellinen yhteistyö, Tietotekniikka sekä Kerho ja yhdistystoiminta -harrastusryhmät

pepa

Mutta, jokuhan sen järistyksen aina laukaisee.
-PP74- Newton 200/1200, SkyLux 70/700, kiikari Zenith 7*50, kamera Olympus e-p2, Meade 110/800.

pepa

Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 21.03.2011, 19:28:33
Lähteiden käyttäminen edellyttää myös lähdekritiikkiä. Mistä julkaisusta poimit? Lainaus samalta mieheltä:

Kaikkialla näkyy lisäksi unohtuvan että superkuusta tekee superin (ainakin uutisoinnin perusteella) se, että 18 vuoden jaksoissa toistuvaan kuun läheisyyteen osuu juuri täysikuu. Millä ei tietenkään ole myöskään mitään väliä minkään kannalta.
Poiminta on ilmoitettu.
-PP74- Newton 200/1200, SkyLux 70/700, kiikari Zenith 7*50, kamera Olympus e-p2, Meade 110/800.

avanti

Lainaus käyttäjältä: pepa - 22.03.2011, 00:21:15
Mutta, jokuhan sen järistyksen aina laukaisee.

Eiköhän tässä Japanin katastrofissa oleellisesti tärkein laukaisija ollut maa- ja merilaattojen liikunnat! En ymmärrä miksi pitää etsiä tekijää todella kaukaa, ja vielä ilmeisen epäoleellisesta laukaisijasta kuin vähän lähemmäksi tullut kuu. Saivarrellaan sitten lisää, että eihän kuu ollut ehtinyt vielä lähimpään kohtaan radallaan, kun Jaappanin järistys tapahtui.

ML
Lammisen Matti
Galileoscope
Baader Planetarium 15 x 80 kiikari
7 x 50 kiikari
Omegon 2,1x42 kiikari

GaryP

Lainaus käyttäjältä: pepa - 22.03.2011, 00:21:15
Mutta, jokuhan sen järistyksen aina laukaisee.

Mannerlaatat ovat jatkuvassa liikkeessä, tai potentiaalin keruussa. Kun jännitettä kertyy tarpeeksi, se yksinkertaisesti voittaa laattojen välisenrajapinnan pidon, ja silloin rysähtää, enemmän tai vähemmän.

Onko siinä jotain mystistä? Miksi superkuuta pitää käyttää tekosyynä normaalin tapahtuman selityksenä? VOIHAN se olla jokin marginaalinen rajatekijä, tottakai se kamelinkin selkä kestää ison kasan romua, mutta millä hetkellä se viimeinen niitti ratkaisee, se voi liittyä kamelin hengityksen ja lihasjännityksen tahtiin, voiko viimeisen osan laittaa kyytiin, nyt vai vasta sekunnin päästä. Jos kukaan ei mittaa VARMASTI muuttujia joka sekunti, se menee tilastollisen heilahtelun piikkiin. Tai jotain sinnepäin...

Kari
Kari Pulkkinen
Espoo, Finland

Harrastus uudelleen lämpiämässä...

Joni

Herkkä on tämä systeemimme. Pohdinta, arvuuttelu ja ideoiden jalostaminen on mielestäni hyvä asia, ei siis mitenkään uhka tieteelle. Koko maailmankaikkeus pysyy kasassa jännitteiden, suhteiden ja erinäisten voimien ansiosta, jotkut näistä voivat olla hyvinkin herkkiä ja hienovaraisia...niin myös mielemme. Itse suon ihmisille vapauden käyttää aivojansa ja aistejansa, mieluusti ilman rajauksia. On terveempää antaa mahdollisuus todistamattomalle olla totta kuin nykyiseltä tasolta suoraan tuomita. Onhan historia tulvillaan teorioita joille on aluksi naurettu ja myöhemmin sitten saattaneet osoittautua aivan paikkaansapitäviksi ja merkillisiksi asioiksi. Ikävintä on juuttuminen hiekkalaatikolle ja näin tuhlata hyvää aikaa elämästään.

Superkuu on kieltämättä aika vahva nimi tälle tapahtumalle ja täten saa myös huomiota osakseen. Jos taivaalla olisi nyt jokin komeetta(Superkomeetta), yhdistettäisiin sekin varmasti Japaniin ja maailmanloppuun.

Olivatpa sitten linjaukset ja voimat mitä tahansa, Superkuu-kuvausreissu, alkukevään hienot illat, sumuiset peltomaisemat ja varsin energinen maailmantilanne luovat minulle muistoja, sellaisia elämän makuisia. Taivaalla ei mielestäni koskaan tapahdu liikaa ja vaikka se olisi vähäpätöistäkin sykkii astronominen sydämeni kiivaammin.

einari

Hienosti sanottu Joni.
___
Tapio

Arzka

Aiheen ekat viestit liittyvät mielenkiintoiseen tapaukseen eli kuun normaalista poikkeava lähentyminen maata kohti. Syynä on ei täysin pyöreä kiertorata. Ensimmäisissä viesteissä ihasteltiin tapausta ja pian se kehkeytyi 'ihme huhuihin'... Aihehan nimenomaan käsittelee kuun lähestymistä eikä mitään huhuja. Mielestäni tähän aiheeseen huhut ovat turhia. Jos tätä rataa jatketaan niin aivan varmasti tämä johtaa kuusta poispäin joihinkin maailmanloppu -jotostuksiin niin eiköhän nyt vain jätetä nämä huhut  toisaalle ja keskustella tästä kuusta. Aihe käsittelee kuuta eikä mitään muuta. Ihmettelen!?   

MarkoM

Arzka puhuu asiaa, joten koska tämä aihe on nähtävästi jo loppuunkaluttu niin on aiheellista pistää lukko päälle ennen kuin luisutaan rajan toiselle puolelle... Jos jollakulla on vielä julkaisemattomia kuvia tästä lähimmästä täysikuusta niin kuukausiketjuun voi laittaa...
Marko Myllyniemi
"Koskenkorvan kivennäisvesi on valmistettu kirkkaasta, vähänatriumisesta lähdevedestä, siksi sen maku on niin päähännousevan raikas. Maista Koskenkorvan kivennäisvettä. Tulet hyvälle tuulelle!"
astro.kuvat.fi
Kuvagalleria
Lakeuden Ursa ry