Kirjoittaja Aihe: 44 Nysa  (Luettu 5500 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa jmantyla

  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 1207
44 Nysa
« : 25-02-2011, 09:07:17 »
Eipä ole aikoihin tullut metsästettyä pikkuplaneettoja, mutta kovat pakkaset saivat taas yrittämään. Teleobjektiivilla saa nopeasti kuvia, joita voi sitten jälkeenpäin tutkailla lämpimässä.
Pikkuplaneetta 44 Nysa tarttui kuvaan kahtena iltana:
{alt}
Tämä kuva oli otettu kuutamossa. Se ei itse asiassa pahemmin häiritse pikkuplaneettojen metsästystä, kunhan Kuu ei satu sijaitsemaan aivan lähistöllä.
Sama alue 12 päivää myöhemmin huonon seeingin vallitessa:
{alt}
Pentax K-x 200/2,8 20 s. ISO800.
Kuvat oli äkkiä otettu, mutta Nysan etsimiseen niistä kului yli kolme tuntia. Joku softa voisi auttaa? Yhden pisteen liikkeen havaitseminen isoista kuvista on kuin etsisi neulaa heinäkasasta.

Mikä on "kaksoispistemenetelmä", jolla Yrjö Väisälä löysi 1930-40 -luvuilla yli 800 asteroidia? Ks. Wikipedia hakusana Yrjö Väisälä. Tuohon aikaan kuvat otettiin filmille tai lasilevylle.

Jorma M.
Kangasala

Poissa einari

  • Multiversumi
  • ******
  • Viestejä: 6379
    • Einarin astrosivut
Vs: 44 Nysa
« Vastaus #1 : 25-02-2011, 09:33:47 »
Varmaan helpointa etsimisessä on käyttää blinkkaamista.
Eli näyttää vuorotellen otettuja kuvia.
Photarissa voi laittaa kuvat tasoille päällekkäin kohdistettuna ja ottaa päällekkäisen kuvan näkyvyyden pois/päälle.

Ja eikös tähtikarttaohjelma näytä missä sen asteroidin pitäisi olla ?
___
Tapio

Poissa Julius

  • Galaksijoukko
  • ****
  • Viestejä: 879
Vs: 44 Nysa
« Vastaus #2 : 25-02-2011, 10:11:45 »
Toinen tapa on käyttää kuvankäsittelyssä (esim. Gimp) tasojen välillä erotusta. Kuvien pitää olla kohdistettuja.
Hienosäätöä voi toki tehdä tasoja siirtämällä. Kevyt blurraus kuviin vähentää kohinan yms. näkymistä.
Esimerkkinä M1-kuvissani viilettänyt Anahita, joka erotuskuvassa hyppää hyvin silmille.

Poissa Ransu

  • Ryhmäaktiivit
  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 1636
    • Observatorio
Vs: 44 Nysa
« Vastaus #3 : 25-02-2011, 12:30:19 »
Piti kaivaa tähtitaivas lehti nro 36 vuodelta 1978, siinä on selostettu Väisälän keksimä kaksoispistemenetelmä. Eli valotettiin herkälle valokuvauslevylle ensin 5-10min, korotettiin putken deklinaatiota 20-30" ja otettiin n 40min kuluttua uusi valotus samalle levylle samalla valotusajalla. Putki luonnollisesti seurasi kohdetta koko ajan. Tähdet näkyvät pystyinä tuplapisteinä ja pikkuplaneetat ja komeetat liikkeensä takia vinona pisteparina.
Rauno Päivinen
Imatra
C14, Meade  10" LX200, SW127 mak,Tal100RS, SW 72ED, EQ8.
http://pellervo-observatory.blogspot.com/

Poissa jmantyla

  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 1207
Vs: 44 Nysa
« Vastaus #4 : 25-02-2011, 17:32:05 »
...valotettiin herkälle valokuvauslevylle ensin 5-10min, korotettiin putken deklinaatiota 20-30" ja otettiin n 40min kuluttua uusi valotus samalle levylle samalla valotusajalla. Putki luonnollisesti seurasi kohdetta koko ajan. Tähdet näkyvät pystyinä tuplapisteinä ja pikkuplaneetat ja komeetat liikkeensä takia vinona pisteparina.

Kiitoksia! Väisälän idea tietenkin toimii edelleen. Pitääpä joskus kokeilla. Eläinrata/planeettatasossa suurin osa asteroideista kiertää, joten kamera+tele seurannan kera sinne.
Nykyaikana Väisälän kaksoispistemenetelmän voi toteuttaa kahdella tavalla.
Ensimmäinen on edellä mainittu Photoshopin tasojen käyttö, eli kohdistetaan kaksi kuvaa tasoina ja vertaillaan sitten tasoja.
Toinen ja oikeastaan "Väisälälle uskollisempi" menetelmä on valottaa samaa ruutua filmikuvan tavoin kahteen kertaan ja muuttaa välillä tahallisesti deklinaatiota.
Muutamissa digijärkkäreissä on tämä mahdollisuus. Pentax tuntee sen nimellä monivalotus. Se oli ensimmäisessä Pentaxin digijärkkärissä *istD:ssä, mutta katosi sitten monista seuraavista malleista. *istD:llä sai muistaakseni kaksi valotusta samaan kuvaan. Melko uudessa K-x-rungossa se on, ja parantuneena, jopa 9 valotusta saa samaan kuvaan.
Olenkin ihmetellyt tätä toimintoa, mutta nyt sille löytyi mielekäs käyttö tähtikuvauksessa.
Erona Väisälän aikaan on lähinnä se, että kuvia ei enää oteta 9x12 tai 6x9 cm lasilevyille. Siten deklinaation korotus olisi croppikennoiselle digijärkkärille + noin Väisälän ajan refraktoria vastaavalle putkelle ehkä 5-10"? Vai?

Jorma M.
Kangasala

Poissa Ransu

  • Ryhmäaktiivit
  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 1636
    • Observatorio
Vs: 44 Nysa
« Vastaus #5 : 25-02-2011, 18:56:11 »

Erona Väisälän aikaan on lähinnä se, että kuvia ei enää oteta 9x12 tai 6x9 cm lasilevyille. Siten deklinaation korotus olisi croppikennoiselle digijärkkärille + noin Väisälän ajan refraktoria vastaavalle putkelle ehkä 5-10"? Vai?

Jorma M.
Kangasala

[/quote]

Varmaankin tuota luokkaa, suht lähekkäinhän noiden tähtien on hyvä olla kuvassa, jotta hahmottaminen on helppoa. Tuota olisi kyllä mielenkiintoista kokeila, pitääpä katsoakin olisiko sopivia pikkuplaneettoja näkyvillä .Suoraan ohjelmalla stäkkäämällä pikkuplaneetan liikettä ei taida saada näkyviin,  jos pinotaan useampia kuvia, niin yhden valotuksen muutos varmaankin häviää taustaan, samoin kuin satelliitin jättämät vanat tuntuu häviävän useita kuvia pinottaessa. Kahdesta kuvasta ei taas pysty sanomaan onko joku kohde liikkunut.
Juliuksen esittämällä tavalla tuo liike tulee hyvin näkyviin
Rauno Päivinen
Imatra
C14, Meade  10" LX200, SW127 mak,Tal100RS, SW 72ED, EQ8.
http://pellervo-observatory.blogspot.com/

Poissa pnuu

  • Taivaanvahti
  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 1940
Vs: 44 Nysa
« Vastaus #6 : 25-02-2011, 19:22:36 »
Toinen ja oikeastaan "Väisälälle uskollisempi" menetelmä on valottaa samaa ruutua filmikuvan tavoin kahteen kertaan ja muuttaa välillä tahallisesti deklinaatiota.
Muutamissa digijärkkäreissä on tämä mahdollisuus. Pentax tuntee sen nimellä monivalotus. Se oli ensimmäisessä Pentaxin digijärkkärissä *istD:ssä, mutta katosi sitten monista seuraavista malleista. *istD:llä sai muistaakseni kaksi valotusta samaan kuvaan. Melko uudessa K-x-rungossa se on, ja parantuneena, jopa 9 valotusta saa samaan kuvaan.
Olenkin ihmetellyt tätä toimintoa, mutta nyt sille löytyi mielekäs käyttö tähtikuvauksessa.

Nykyisenä digiaikana en näe tuota kovinkaan hyödylliseksi ominaisuudeksi. Sama on ottaa ne yhdeksän kuvaa ja yhdistää kuvankäsittelyohjelmassa. On samalla paljon enemmän pelivaraa säätöjen kanssa (blurraus, kohinanpoisto, kuvien kohdistus tähtien mukaan), kun ei kamera päätä yhdistämismenetelmää automagiikalla ja tallenna vain tätä lopputulosta.
Panu Lahtinen
"You haven't really been anywhere until you've got back home",
Twoflower in "The Light Fantastic"

Poissa vesa k

  • Galaksijoukko
  • ****
  • Viestejä: 550
Vs: 44 Nysa
« Vastaus #7 : 25-02-2011, 23:37:42 »
Hei

Eikö Visual PinPoint ohjelma olisi omiaan näiden liikkuvien kohteiden löytämiseen.

y vesa_k
"Logic will get you from A to B. Imagination will take you everywhere" Albert Einstein