Jälleen hieno kuva Arilta! (vrt. tämä LPOD-kuva: link)
Nämä "rimat" kiinnittivät huomioni, voisiko joku kertoa mistä tällaiset muodostumat (rotkot?) saavat alkunsa? Täällä oli jotain, mutta lisäselvitys ei olisi pahaksi 
"This family of three prominent rilles is concentric to the Humorum Basin and formed by bending of the crust as the center of the basin subsided due to the weight of the Humorum lavas."
Lueskelin juuri illan ratoksi jälleen kerran Charles A, Woodin mainiota kuun pinnanmuotojen alkuperästä kertovaa kirjaa:
The modern moon, a personal view. Siellä oli mielenkiintoista tarinaa tästä Mare Humorumin seudusta:
Eli ensin iso jytky teki iskualtaan. Sitten myöhemmin altaaseen alkoi tihkua kuuperästä laavaa satojen miljoonien vuosien aikana, useana eri purkausjaksona. Kun näitä laavoja kertyi tarpeeksi paksu kerros, alkoi se painaa alla olevaa kuuperää kuopalle jolloin painuman reunalla kuuperä pinnassa olevan höttöisen regoliitin (eli meteoriitti-iskujen mylläämän irtoaineksen) alla venyi ja ratkesi tuommoisina samankeskisinä rotkoina, joihin päällä oleva aines sitten valahti semmoisenaan. Eräänlaisia käänteisiä raskausarpia siis. Jarin hienossa mosaiikissa sitten taitavat näkyä nuo "rypyt" siellä missä painumisen seurauksena vastaavasti kuuperä rutistui kasaan. Ja koska laavoja pursusi useina jaksoina, painumisen jälkeen saattoi tulla vielä se tasoittava kerros laavaa painuman päälle. Lopputulemana enemmän tai vähemmän tasainen Mare jonka reunoilla rotkoja ja keskemmällä mahdollisesti ryppyjä.
Suunnilleen näin ymmärsin näiden Mare-alueiden reunojen samankeskisten rillejen syntyneen. Viisaammat oikaiskoon. Muunsuuntaiset johtuvat sitten joko muista isommista tai jo hävinneistä iskualtaista/tasangoista tai sitten muusta kuuperän rakoilusta tms. Sitten on erikseen nuo laava-uoma-rillet jotka syntyvät kun laavan pinta jähmettyy, mutta pinnan alla edelleen virtaa laavaa laavaputkessa. Putki tyhjenee ja lopulta romahtaa muodostaen rillen. Montes Appeninus-ketjussa kuvassani näkyvä Hadley rille on tuollainen vanha laava-uoma joka on virratessaan vieläpä syönyt tiensä syvemmälle vanhempien laavakerrosten sisään. Aika notkeaahan tuon Kuun laavan on täytynyt olla.