Jalustan suuntaus Polaris +Kochab

Aloittaja J.Tuukkanen, 07.08.2006, 23:11:25

« edellinen - seuraava »

Lauri Kangas

Lainaus käyttäjältä: Roope - 23.12.2016, 12:32:27
No eipä tässä kukaan ole vaan pyöritellyt mihin sattuu. Vaikeinta tuossa hommassa oli, kun yhtä ruuvia löysäsi muutaman millin, niin koko kuvio tipahtaa pois sieltä tähtäimestä.

Onpas. Minä nimittäin, silloin aikanaan.  :laugh:

EQ3:ssa tuo säätäminen oli helpompaa kun napatähtäin oli yksi pötkylä jonka asentoa muutettiin kokonaisuudessaan niillä säätöruuveilla. Joko HEQ5 tai EQ6:ssa muistelen itsekin saaneeni tuon kuvion irralleen joskus, tietysti kaikkein vaikeimmassa ja pimeimmässä kuvauspaikassa.

Lithos

Joo ja mikään ei ole niin mukavaa kuin yrittää pyöritellä niitä mitättömän pieniä ruuveja hirveällä pakkasella, säkki pimeässä ja jäätymispisteessä olevin sormin. Ihan EQ5:n kin tapauksessa syö miestä.
Mika Suoperä
Peilikaukoputket:
Sky-Watcher Explorer 200P, TAL-2M, Sky-Watcher Explorer 130PM
Linssikaukoputket:
Bresser Messier r102l, Celetron NexStar 102 SLT, Celestron 80ED
Jalustat:
2x EQ5, AZ4, HEQ5 Pro

VeskuP

Kyllähän tuo vähän idioottimainen on kun ei tuota kuviota pysty kääntelemään mitenkään helposti. Edellisistä kommenteista viisastuneena varovasti ylikiristinkin toista puolta ennenkuin löysäsin sitä ruuvia mikä on sillä puolella mihin suuntaan piti kuviota siirtää... Nyt on siis kuvio vastapainoakselin suuntainen ja kun RA akselia pyörittää pysyy napatähtäimen ristikko samassa pisteessä. Itse käytin ihan tuossa lähellä olevaa kuusen latvaa, visuaalikäyttöön kyllä varmasti riittää :grin:

Tuon korkeussäädön modaus onnistui niin hyvin, että ilmeisesti tuo kierreosuus itse tuossa jalustassa on antanut jotenkin periksi :realmad: grrrrr!!!! Eli tästä selviää vaan uusilla kierteillä ja M12 kokoisella pultilla... Nyt on niin, kun tuota napatähtäimen puolella olevaa ruuvia kiertää, jonnekin 58 asteeseen menee hyvin ja sen jälkeen alkaa edelleen sama pultin/ruuvin taipuminen, eli täytyy vielä joskus avata tuo ja katsoa mikä meni vikaan. Olisi varmaan pitänyt kasvattaa tuota kynttä huomattavasti enemmän. Käytännössä tilanne on aika sama, eli siis joku antaa periksi kun ylempää ruuvia kiristää. Mutta tällä mennään tämä ilta...
Vesa Pennanen

SW 254/1200 Newton, NEQ6 Pro

Javs86

Jarkko Suominen
--------------------
Porin Karhunvartijat ry
https://karhunvartijat.fi/

--------------------
TS-Optics ED Apo 80mm f/7,
HEQ5 Pro Syntrek,
Canon eos 700D (Astro-mod), ZWO ASI120 MC, Atik 16IC

Javs86

#34
Uusi linkki kochab clock suuntaus opukseen: https://astrohunting.wordpress.com/283-2/
Jarkko Suominen
--------------------
Porin Karhunvartijat ry
https://karhunvartijat.fi/

--------------------
TS-Optics ED Apo 80mm f/7,
HEQ5 Pro Syntrek,
Canon eos 700D (Astro-mod), ZWO ASI120 MC, Atik 16IC

Pappis

#35
Tein vähän laskelmia siitä, kuinka tarkka suuntausmenetelmä tämä Kochab-kello oikein on...

Oletukset:
- jalustan napatähtäin on suunnattu "tarkasti"
- kaikki muutkin suuntaukset tehdään "tarkasti"
- jalustan seuranta on "tarkka"

Seuraavaksi tarvitaan Polariksen ja Kochabin koordinaatit (J2000):
- Polaris: RA = 02h 31m 49.09456s, DEC = 89° 15' 50.7923"
- Kochab: RA = 14h 50m 42.32580s, DEC = 74° 09' 19.8142"

Käännetään koordinaatistoa (tehdään koordinaatistomuunnos) siten, että Polarikselle RA = 00h 00m 0.00000s, jolloin koordinaateiksi tulee:
- Polaris: RA' = 00h 00m 00.00000s, DEC = 89° 15' 50.7923"
- Kochab: RA' = 12h 18m 53.23124s (180,3147865°), DEC = 74° 09' 19.8142"

Suunta taivaannapa-Kochab eroaa siis suunnasta taivaannapa-Polaris (180° unohtaen) vain 0,3147865° (merkitään tämä ero delta_1:ksi).

Polaris on taivaannavasta delta_P = 0° 44' 9.2077" = 0,735891° päässä, ja Kochab delta_K = 15° 50' 40.1858" = 15,844496° päässä. Polariksen ja Kochabin välimatka taivaalla (vain DEC-koordinaatissa) on siis delta_PK = 16,580387°. Lisäksi eroa on RA-koordinaatissa siis edellä mainittu RA' = 12h 18m 53.23124s (180,3147865°).

Taivaannapa on siis Polariksen ja Kochabin välissä, lähes niiden välisellä linjalla. Kuinka kaukana taivaannapa on tästä linjasta (delta_2)? Tähän on kaksi tapaa laskea, likimääräinen, ja tarkka.

Likämääräinen tapa: Meillä on tiedossa suorakulmaisen kolmion kanta (delta_PK) ja kateetti (delta_1). Lasketaan käyttäen hyväksi yhdenmuotoisten kolmioiden keskinäisiä suhteita (peruskoulun geometriaa!): delta_2_likim = ( delta_1 / delta_PK ) * delta_P = ( 0,3147865 / 16,580387 ) * 0,735891 = 0,01397124° = 50,2965".

Tarkka tapa: Tan( kulma( Kochab-Polaris-taivaannapa )) = ( delta_1 / delta_PK ) => Kulma_KPt = 1,087657°. Delta_2_tarkka = 0,735891 * sin( Kulma_PKt) = 0,013968722° = 50,2874". Ok, tulokset ovat todella lähellä toisiaan!

50,29" on aika kova luku ottaen huomioon, että QHY:n PoleMaster lupaa tarkkuudeksi 30"...

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä seurannalle? Laskeskelin edelleen omalle kalustolleni.

Maapallo pyörähtää akselinsa ympäri 23 h 56 min 4,1 s, eli 86164,1 sekunnissa, eli tähtitaivaan pyörimisnopeus on 0,0041781 °/s = 15,041067 "/s.

Jos suuntaamme jalustamme (taivaannavan sijasta) tarkasti Kochab-kellon avulla Polariksen ja Kochabin väliselle linjalle (ja Polaris siis napatähtäimen avulla "oikeaan" paikkaan tällä linjalla), teemme siis 50,29" virheen napasuuntauksessa. Virheen suunta riippuu sitten vuoden- ja kellon ajasta.

Otetaan sitten kuvauskohde, joka on sellaisessa suunnassa, joka antaa suurimman seurantavirheen tälle "virhesuuntaukselle". Käytännössä tilanne on nyt sama kuin   drift align-menettelyllä napasuuntausta korjattaessa. Jos tähti on suoraan etelässä, sen liike ylös/alas paljastaa napasuuntauksen virheen itä-länsi suunnassa. Tällöin jalustan seurantamoottorin liiketaso on vinossa saman kulman verran, kuin mitä napasuuntaus on vinossa tämän Kochab-kellon käyttämisen takia.

Tämä virhesuuntauksen aiheuttaman liike kohteelle on laskettavissa kaavalla (pallotrigonometriaa ja peruskoulun geometriaa) delta_sv = tan(suuntausvirhe) * seurantanopeus = tan ( 50,29" ) * 15,04 "/s = 0,003667 "/s.

Omalla kaukoputki+kamera -kombinaatiolla kuvan skaala on sopivasti 1,02 "/px. Tämä edellä laskettu pystysuuntainen liike kertyy 1 pikselin, eli 1,02" suuruiseksi ajassa delta_T = 1,02" / 0,036677 "/s = 278,16 s eli noin 4 min 40 s.

Käytännössä kirkkaimmat tähdet leviävät kamerani kennolla (riittävän pitkillä valotusajoilla) n. 10 pikselin kokoisiksi. Jos oletan tähden kooksi kennolla 10 px, ja rajoitan tähden muodon korkeintaan suhdelukuun 5:6 (tähti on venynyt korkeintaan 20 % = 2 pikseliä pystysuunnassa kun seuranta on vaakasuunnassa), niin tuo aika on 2-kertainen yllä laskettuun nähden, eli reilut 9 min.

Legendojen mukaan huolellinen Kochab-kellosuuntaus auttaa saavuttamaan helpostikin useiden minuuttien valotusaikoja, mutta kyllä maailmalla on päästy kuulemma pidempiinkin aikoihin. Potentiaalia ainakin tässä on!

Edit: Tarkennettu laskumenetelmän kuvausta, ja lisätty tarkka tapa.

Javs86

Lainaus käyttäjältä: Pappis - 07.03.2019, 18:30:27
Legendojen mukaan huolellinen Kochab-kellosuuntaus auttaa saavuttamaan helpostikin useiden minuuttien valotusaikoja, mutta kyllä maailmalla on päästy kuulemma pidempiinkin aikoihin. Potentiaalia ainakin tässä on!

Kyllä! Itse vannon kyllä KochabClockin nimeen henkeen ja vereen. Suuntausmetodi on todella nopea, joskin se vaatii hieman joogailua napatähtäimeen katsellessa. Tuo napatähtäimen kalibrointi on kyllä tärkeää tässä hyvien tulosten aikaansaamiseksi. Itse olen saanut jopa 8min yksittäisiä valotuksia Canon Eos 1000D+ SW N 200/1000 Explorer BD yhdistelmällä (1,18"/px), ilman guidausta tietenkin, ja niin että tähdet ovat todellakin pyöreitä.

Jos joku haluaa täällä Satakunnan alueella opetella kyseistä metodia, niin lupaudun auttamaan/näyttämään! Havainnointi seura kuitenkin kelpaa aina.
Jarkko Suominen
--------------------
Porin Karhunvartijat ry
https://karhunvartijat.fi/

--------------------
TS-Optics ED Apo 80mm f/7,
HEQ5 Pro Syntrek,
Canon eos 700D (Astro-mod), ZWO ASI120 MC, Atik 16IC

Rantaojala

Tässä oli hyvää tietoa asiaan.

Watcher1

#38
Tuosta EQ6-R jalustan napatähtäimestä sen verran, että kun se asteikko on 30 astetta vinossa niin jos kääntää RA akselia sen verran että 12 on ylhäällä niin voiko silloin käyttää appsin näyttämää Pohjantähden sijaintia? :shocked:
Edit. Vastaus: Kyllä voi.

Javs86

Tuossa päivittelin vähän omaa sivustoani ja tajusin, että nyt porukka ei enää löydä tätä suomenkielistä suuntausohjetta, joten tässä linkki:

https://astrohunting.wordpress.com/283-2/

(muokkasin myös edellistä kommenttiani jossa linkki oli vanha).
Jarkko Suominen
--------------------
Porin Karhunvartijat ry
https://karhunvartijat.fi/

--------------------
TS-Optics ED Apo 80mm f/7,
HEQ5 Pro Syntrek,
Canon eos 700D (Astro-mod), ZWO ASI120 MC, Atik 16IC