Helios SL vs. Sky Watcher

[EsaM]

Newton putkien ero: Helios Skyliner 200!1000 verrattuna Sky Watcher Skyliner 200/1200
Miten tuo SW:n pidemmän putken näkymä eroaa Helioksen 1000:sta ja onko erolla käytännössä merkitystä, tulisiko se huomioida tehtäessä valintaa noiden kahden putken välillä? Valovoimakin taitaa olla noissa erilainen toisiinsa verrattuna, onko ero sitä luokkaa että se olisi viisasta huomioida?
Kiitos etukäteen vastauksista.
Terveisn, EsaM

[Lauri Kangas]

Helioksessa on ihan vähän enemmän komavirhettä kentän reunoilla ja siinä menee liian pitkillä okulaareilla vähän helpommin lähtöpupilli liian suureksi. Helioksella yläraja okulaarin polttovälille (ol. 7mm lähtöpupilli) on 35mm, SW:llä 42mm. Mutta mikäli käyttää 1.25" okulaareja niin järkevä ylärajahan on kummassakin tapauksessa 32mm.

Käytännössä ei ole eroa, jos Helioksen jostain löytää niin voi ihan hyvin ostaa sen. Olen itse katsellut aika paljon kummankin sorttisen putken läpi enkä varmasti olisi osannut pimeässä tunnistaa kumpi on kumpi.

[Toni]

Helios vaatii hyvin tarkkaa kollimointia, koska f/5 paljastaa optisen systeemin virheet armottomasti. Kokemuksesta sanoa, että 40 mm on ehdottomasti liian pitkä okulaari ko. putkeen. 2" okulaareja en ole testannut, vaikka putken mukana tulee sovite niitä varten. Sky-Watcherin putkia tosiaan myytiin aiemmin Helios-nimellä. Valmistaja on joka tapauksessa Synta, ja putket ulkoisestikin hyvin samantyyppisiä. Ostitpa kumman putken tahansa, niin etsimen kiinnityssysteemi kannattaa korjata ensi tilassa. Etsin ei tunnu vakioruuveilla pysyvän ollenkaan paikoillaan, vaan liikkuu minkä kerkeää.

[pappa]

Miten tuo SW:n pidemmän putken näkymä eroaa Helioksen 1000:sta ja onko erolla käytännössä merkitystä, tulisiko se huomioida tehtäessä valintaa noiden kahden putken välillä? Valovoimakin taitaa olla noissa erilainen toisiinsa verrattuna, onko ero sitä luokkaa että se olisi viisasta huomioida?

Optiikan peruslakien mukaan Helioksessa on enemmän valovoimaa kun siinä on sama aperatuuri, mutta lyhyempi polttoväli. SW:llä voi suurentaa hieman enemmän koska on pidempi polttoväli. Peiliputkien idea lienee se valonkeräys joten Helios voi täss toimia ehken aavistuksen paremmin, pidempi polttoväli antanee joitakin detaljeja enemmän pistemmäisissä kohteissa. Itselläni on Celestronin cestriere kollimointilaite ja sillä saa ihan jetsulleen kollimoinnin. Toki se tarkkaa puuhaa on mutta ei ylipääsemättömän vaikeaa.

Minulla oli aikaisemmin SW 150X1200, itse tykkään Helioksen annista enemmän. Vanhat Heliokset ovat kyllä jykeviä työkaluja. Etsimen kiinnitys on helppo korjata, siitä saa pikaliimalla kiinteän, tai sitten tekee kahdet pikkureiät ja ruuvaten. Koko etsin on helppo vaihtaa vaikka toisenlaiseen aparaattiin jos sikseen tulee.

[Meade-mad]

Valokuvaustermillä valovoima ei visuaalikäytössä ole mitään virkaa. Kun valitaan saman suurennuksen antavat okulaarit, kuva on yhtä kirkas (=lähtöpupilli) molemmissa. kuvan kirkkaus johtuu vain peilin halkaisijasta. Pidempipolttovälisellä putkella saa suuremman suurennuksen hieman helppokäyttöisemmällä okulaarilla ja toisaalta lyhyempi putki tuottaa laajemman kuvakentän pidemmällä okulaarilla.

Nuo molemmat ovat hyviä yleisputkia, kun niihin valitsee putken ominaisuuksien mukaan mitoitetut okulaarit.

jk

[Lauri Kangas]

Näinhän se on. Valokuvauksessa valovoiman määrä aukkosuhde eli se, kuinka jyrkkäkulmainen valokartio putkesta osuu kennolle. Jos putken kuvaa katsotaankin silmällä, on väliin ensin laitettava okulaari joka oikoo valokartion afokaaliseksi eli yhdensuuntaisiksi säteiksi. Nyt kun silmä ihmettelee moista afokaalista kimppua, ei ole mitään keinoa päätellä kuinka jyrkkä valokartio oli ennen okulaariin tuloa.

Esimerkein: D = 100mm f=1000mm objektiivi f=10mm okulaarilla eli 100x suurennuksella tekee yhtä kirkkaan ja muutenkin samanlaisen kuvan kuin D = 100mm f=500mm objektiivi f=5mm okulaarilla eli 100x suurennuksella.

Ainoa ero esimerkin kuvissa lienee se, että tuo f/5 obiska tuottanee enemmän kuvausvirheitä kentän reunoilla, jos objektiivit ovat rakenteeltaan samankaltaisia.

[mistral]

Ainoa ero esimerkin kuvissa lienee se, että tuo f/5 obiska tuottanee enemmän kuvausvirheitä kentän reunoilla, jos objektiivit ovat rakenteeltaan samankaltaisia.

Näyttäisi siltä että mitä pienempi valovoima, sitä terävämpi piirto on reuna-alueella. Nyt jos joku rakentaa tosi heikkovalovoimaisen, esm. 200/4000, kaukoputken, niin eikö siinä tule heikoksi lenkiksi peilin hiontatarkkuus? Vai tuleeko myös putkessa olevat pienet lämpöerot omalta osaltaan ongelmaksi?

ps. Tuollainen Newton olisi mahdoton käyttää, tarkoitus on vain liiottelun kautta havainnollistaa :)