Oudot haamukuvat (kaaret) planeettakuvissa

[Ari Haavisto]

Pilvisten iltojen ratoksi viihdytetään noviisin ongelmilla, eli olen nyt pari kuukautta kuvaillut planeettoja ja kuuta tällä kalustollani, jossa 305/1500 Newtonin ja erilaisten barlowien ja suotimien perässä on DMK31AU-kamera. Kuun kanssa on tullut jopa onnistumisia, mutta planeetat (Jupiter etunenässä) aiheuttavat kummallista ongelmaa: Kuvaan tulee outoja kaaria, jotka hyppäävät silmille eritoten pinoamisen (Registax 5) jälkeen. Kaaret ovat ikäänkuin Jupiterin reunan toisintoja pienellä offsetilla, mutta vain reunojen, muu osa kiekosta ei ole offsetttinä. Alla esimerkkiruudut 23.12.2010 kuvista 3x barlow ja ir sekä r-kuvat ja suurennos r-kuvasta. Kuvien orientaatio sama kuin kennon orientaatio. Kaari näkyy siis vasemmassa reunassa planeetan kiekon päällä.

Sitten 15.1.2011 ir-kuva ja 4x-barlow. Taas orientaatio kennon orientaatio. Putki ja jupiter samassa orientaatiossa kuin aiemmassa mutta kamera eri asennossa. Siitä huolimatta kaari on tarkasti kiekon vasemman puoliskon oikealla puolella. Lisäksi tässä kirkastin kuvaa niin että kiekon oikean reunan haamukin näkyy planeetan oikealla puolella. Eikä ole ikkunalasia välissä. Kaari siis johtuu joko kamerasta tai kuvankäsittelystä koska kiertyy kameran mukana?

Otetaanpas sitten alle 29.11.2010 otettu ir-kuva 5x barlowilla. Silloin kamera ollut hiukan eri asennossa mutta taas todella paha kaari vasemmalla.


Registaxissa en ole mitään alignment-virheitä huomannut ja kaari tulee jo pienellä pinolla jos on tullakseen ja pikemminkin pahenee pinon kasvaessa. Joskus yksittäisessä ruudussa näkyy pieni pätkä pikseleitä kaaressa ja kun pino kasvaa kaari muodostuu. Näyttäisi siis tulevan frameista? Sipuli-ilimöstä olen kuullut, mutta gamma on 100 eikä sipulia oikein ole, vain yksi tai kaksi kaarta, joskus kolme. Eivätkä ne ole sipulirenkaita vaan Jupiterin ulkoreunan "toisintoja", samalla säteellä...

Tässä vaiheessa aloin tehdä nettihakuja ja törmäsin seuraavaan:
http://www.astro-imaging.de/astro/dmk_artefacts_20091211.html
Eli kyseessä on jokin laajemminkin tiedossa oleva DMK-kameran ilmiö, jossa DMK21-kameralla syntyy esim. Jupiterin vasemmasta reunasta haamutoisinto +11 pikseliä alkuperäisen oikealle puolelle kun kameraa ajetaan 60 fps eli nopeimmalla frameratella. 30fps ilmiötä ei synny. Tuossa linkissä joku testaa ilmiötä kuvaamalla tyttärensä helminauhaa ja siihenkin syntyy k.o. kaari! Jostain toisesta linkistä löydän, että myös DMK31 tuottaa vastaavan ilmiön nopeimmalla ratella eli 30 fps. Niinpä tutkimaan:

DMK21ssa on 640 pystyriviä ja dmk 31ssa 1024. Siitä suhteella laskien saan, että kaaren tulisi olla 17,5 pikseliä planeetan reunan oikealla puolella. Kuvissani Jupiter on eri kokoinen johtuen eri barloweista ja välillä okulaarisuurennoksesta. Siitä huolimatta melkein kaikista kuvista löytyy tosiaan kaari 15-18 pikseliä jupiterin reunasta, oli Jupiterin koko kennolla mikä tahansa. Lisäksi melkein kaikista kuvista löytyy toinen kaari 33-35 pikseliä reunasta. No johan on kumma juttu. Valotusaikakin on vaihdellut, joten välillä framerate on ollut varmasti alle tuon 30 fps mutta riittääkö jo se että asetus on 30 fps kaarien muodostumiseen vaikka todellinen framerate olisi muuta? Tai joku ristiriita edellisetn kesken? Löydän seuraavan linkin:

http://www.theimagingsourceforums.com/showthread.php?t=322823&page=2

Imaging Sourcen foorumilla aihe on siis tiedossa, todetaan myös DMK31:n ongelmaksi ja todetaan että syy ei ole tiedossa. K.o. linkissä olevan säikeen päättää dmk21-kuvaaja joka sanoo että hänellä ei k.o. ongelmaa olekaan, arvelee syyksi sen että alussa vaihtoi usb-kaapelin parempaan... Ja tarina päättyy siellä toistaiseksi siihen. Ensin ajattelin että k.o. kaveri varmaankin vaan nautii niin hyvästä seeingistä että ei ole koskaan venyttänyt kuvaa niin pitkälle että kaari ilmestyisi... mutta sitten kaivoin esiin syksyiset EOS-kaappaukseni ja kappas kummaa, sieltähän löytyy kaari kohdasta 34 pikseliä oikealle. Miten DMK31;n ongelma voi siirtyä samanlaisena digijärkkäriin? Vieläpä ennenkuin DMK oli minulle edes tullut? 9mm okulaariprojektio.


Ja alla näkyy vielä paremmin myös Jupiterin oikean reunan oikealla puolella oleva toinen kaari. Kuitenkin voi nähdä että kaaret eivät muodosta toista kohdistukseltaan pielessä olevaa jupiteria vaan kyseessä todellakin on reunojen haamut.


Ei niitä aina kuitenkaan tule:


Tämän vuodatuksen jälkeen pyydän ja anelen, että joku guru nyt sanoo että "laita registaxissa täppä kohtaan xxx" tai "Käytä valotusta y ja gainia z" tai muuta yhtä näppärää. Ehdotuksia otetaan vastaan mitä kannattaa kokeilla seuraavalla kerralla tai vaikka mistä saa superhyvän usb-piuhan jos nyt ei mikään kuvausasetusten räplääminen auta. Tai vaikka tieto että muut kuvaavat DMK21:lla täydellä frameratella ilman mitään ongelmia. Tai että teen jonkin ihan simppelin virheen...

Olen käsitellyt ja uudelleenkäsitellyt kuvia hullun raivolla, kollimoinut putkea, kuvannut onnistuneita otoksia kuusta, ja sitten taas lyönyt tällä asialla päätäni seinään. 

[Lauri Kangas]

Johtuupi siitä että DMK:ssa ja muissa IS:n kameroissa korkein fps-asetus ylittää kennolle speksatun maksimiarvon, eli luetaan kennoa nopeampaa tahtia kuin mihin se on suunniteltu. Tämän hintana on sitten tuollaista "ringingiä" vai miksikä sitä kutsutaan, kun signaalinkäsittelyssä kaikki ei ehdi tapahtua alta pois.

Joku ihmetteli tuota IS:n foorumilla taannoin, kehittäjien vastaus oli että näin se nyt vain näkyy olevan, ei voi mitään. Ainoa ratkaisu on nauhoittaa pykälää pienemmällä fps:llä joka täyttää kennon speksit. Mahtaakohan tuo korkeampi fps muuten edes vaikuttaa mihinkään muuhun kuin siihen, kauanko kestää nauhottaa tietty määrä ruutuja?

Yllättävän harva sinikuutioiden käyttäjä muuten törmää missään vaiheessa tuohon ilmiöön. Haamukuva tulee esiin vasta kun kuvat ovat niin hyviä että niitä voi terävöittää paljon ja haamu erottuu taustakohinasta. Eli onneksi olkoon, olet saavuttanut hyvien kuvien asteen.

Edit: Kas, oli niin paljon (haamusta huolimatta) isoja hyviä kuvia viestissä, etten bongannut niiden välistä tekstiä jossa olit jo löytänyt ongelman. En yhtään ihmettele että järkkärilläkin tulee sama ilmiö: Kirkas pallo mustalla taustalla lienee jotenkin haastavin mahdollinen kohde nopealle videon lukemiselle kennolta.

[Ari Haavisto]

Eli fps:aa pienemmälle vaan ja kokeilemaan. Harmi ettei ollut registaxin puuttuva ruksi

[jussi_k_kojootti]

Tämän vuodatuksen jälkeen pyydän ja anelen, että joku guru nyt sanoo että "laita registaxissa täppä kohtaan xxx"

FPS:n tiputus on varmasti se oikea ratkaisu, mutta vanhoja kuvia voi koettaa käsitellä laittamalla Registaxissa täpät "Denoise/dering"-napin takana kohtiin De-ringing, Dark side, Bright side.

:-)

[Julius]

Todella. Ainakin toiseksi viimeisessä kuvassa on selvästi max-kuvataajuuden aiheuttama halo,
joka poistuu karttamalla sitä planeettakuvissa. Tunnistaa siitä, että se on tasan aina kamerakuvan
oikealla puolen. Kuukuvissa ei ilmiö niin helposti haittaa. Viimeisin kuva on sen suhteen ok,
mutta sinisellä on sisähaloa. Johtuu siitä, että kohde on ollut liian himmeä ja histogrammi on
"vajaasti käytetty hyödyksi". Silloin bittien määrä  hyötydatassa vähenee  liikaa ja tulee sipulirenkaita.
Ratkaisuna valotusajan pidentäminen tai pienempiarvoinen barlow, jolloin kirkkautta saa lisää.
Ja se gamman on oltava 100. Ja tuo viimeisin kuvahan on muuten vallan hyvä.

Otin äsken IS DBK21:llä ja SW80ED:llä tämän Jupin. 1/30s valotuksilla/30fps, gamma 100,
histogrammi n. 70% ja gain liki täysillä.

[Ari Haavisto]

Kiitos tiedoista ja vinkeistä, auttavat kovasti eteenpäin. Tuntuu, että nyt alkavat loputkin palaset loksahdella paikalleen. Täytyy muuten tässä kohden antaa kiitosta tälle foorumille, sekä sen ylläpitäjille että osallistujille. Olen lukenut ahkerasti tätä laadukasta ja hyvin jäsenneltyä sisältöä ja käytännössä 98%:esti hankkinut ja säätänyt havaintovälineeni sekä opetellut mm. kuvaamaan täältä löytyneen tiedon avulla, toki itse asiasta vastuun ottaen ja omiin tarkoituksiini ja olosuhteisiini soveltaen.

Olen tosiaan opetellessani kokeillut erilaisia "suurennoksia", jos niin voi sanoa, ja yleensä hakenut valotuksia turhan lyhyen puolelta ja suurennosta suurelta puolelta. Ja vielä turhan rankasti käyttänyt wavelettejä. Nyt näyttää että tuolla 2" 4X barlowilla saa aikas sopivan tuloksen ja tukevuuden myös, kun saa kierreliitoksin muuten osat toisiinsa paitsi barlowin fokuseriin kiristysrenkaalla. Maltan tuskin odottaa, että pääsen kokeilemaan nyt uusin eväin josko jäisi kaaret historiaan (niin että seeing saa vuorostaan niittää synkkää satoaan).

[Ari Haavisto]

Noniin. Nythän tuo onnistuu. Pääsin äsken kuvaamaan ja tiputin frameraten 15fps:aan, gainia ylös ja valotus joku 1/19 sekuntia Ir-suotimen läpi. Tuloksena oheinen Jup klo: 17.39. Napasuuntaus jäi pilvien vuoksi vähän sinnepäin ja Jupin liihotuksesta kentän poikki johtunee nuo jäljelle jääneet häiriöt. Ihanaa! Haamu on manattu pois!

[Julius]

Noniin. Nythän tuo onnistuu. Pääsin äsken kuvaamaan ja tiputin frameraten 15fps:aan, gainia ylös ja valotus joku 1/19 sekuntia Ir-suotimen läpi.

Hyvää jälkeä! GRS on IR-alueella hyvin rengastettu.

Vielä yksi sipulirengas/halonaiheuttaja on tietysti seeing, jota vastaan ei oikein mahda mitään.

Sitten IS:n värikameran väribalanssia manuaalisesti hakiessa kannattaa välttää yli 50 meneviä
arvoja R- ja B-kanaville. Tuppaavat säätyvän muuten ihmeellisesti ainakin DBK21:ssä.