Jupiter kaudella 2011

Aloittaja Toni, 04.01.2011, 01:02:18

« edellinen - seuraava »

Ari Haavisto

Lainaus käyttäjältä: TeroP - 25.08.2011, 10:08:23
Hyvähän tuo silti on.

Ihan vain vinkkinä, kun sinulla näyttäisi olevan IS kamera: Kuvauksen aikana histogrammi esiin ja säädä tasot karvan alta 255 (pistä päälle "clip to 1000" sekä "visualize zeros" jos käytät IS Capture.AS), tai vähintään viimeistään Registaxin wavelet lehdellä venytät histogrammin, nyt tuo kuva on mielestäni hieman liian tumma...

Kiitos vinkistä. Histogrammi on kyllä esillä ja sitä käytän, mutta sitten sen asetukset on mitä lienee. Nyt pääsen ne tarkastamaan kun laitoit tietoa mitä niiden pitäisi olla. R6:ssa osakuvia yhdistettäessä RGB:ksi lopputuloksesta tulee melko tumma, lieneekö asetuksissa jotain, ja monesti pimeässä huoneessa kun lopputulemaa väsyneenä kirkkaalla näytöllä photoshoppailee, tahtoo jäädä tummaksi. Osakuvat kyllä ovat kirkkaita. Sitten kun päivänvalolla katsoo, asian vasta huomaa. Tälläkin kertaa kävi näin. Vaihdoin phtotarissa paremmin venytetyn kuvan.

Laitetaanpas tähän ihan kuriositeettina myös samasta IR-RGB-kuva. Jotain outoa nuo pilvet tekivät tuolle Ir:lle ja niinpä lopputuloskin useasta yritteestä huolimatta on melko erikoinen. Etenkin nuo oranssit kohdat ovat aikas erikoisia. Olkoon nyt sitten vaikka "väärävärikuva"... :tongue:
Rebel 600S (Newton 600mm F4)
SW 400P Flextube Synscan GOTO (400/1800mm)
SW300P & NEQ6 Pro
Celestron C8, RET45
ASI183MM

Pierro Astro ADC-korjain
Televue Powermate 2.5x, 4x ja 5x, APM 2,7x & 1,5x comacorrecting barlow
Starlight Xpress suodinpyörä 7x1 1/4"

TeroP

#106
Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 25.08.2011, 23:13:18
Laitetaanpas tähän ihan kuriositeettina myös samasta IR-RGB-kuva. Jotain outoa nuo pilvet tekivät tuolle Ir:lle ja niinpä lopputuloskin useasta yritteestä huolimatta on melko erikoinen. Etenkin nuo oranssit kohdat ovat aikas erikoisia. Olkoon nyt sitten vaikka "väärävärikuva"... :tongue:
Itseasiassa tuo kuva on aika jännä (ja hyvä tämäkin).

Ihan kuriositeettina, minkälaisia arvoja käytät wavelet välilehden waveleteissä? Lisäkyssärinä vielä kun kerran käytät photaria, niin oletko huomannut filtereissä -> noise -> despecklen?

(Saat kuvankaappauksen R6:ssa painamalla f12 missä tilanteessa tahansa, eli kiinnostaisi se ihan viimeinen vaihe ennenkun pistät save imagen)

EDIT: img-tagikin unohtui juu. Pikkuvinkkinä lisään esimerkin omista säädöistä (jep de-ringing + brightside arvolla 0 vaikuttaa kuvaan lievästi, ei ole vahinko)
Celestron CPC 1100 GPS (XLT) SCT (279mm/2800mm)

Baader Hyperion Clickstop Zoom 8-24mm
Celestron E-lux 40mm plössl, Omni Barlow 2x, Focal Reducer F/6.3

Imaging Source DBK21 AU618.AS
Baader UHC-S, UV/IR-cut, Neodymium

William Optics 1.25" Dielectric Diagonal

Ari Haavisto

Lainaus käyttäjältä: TeroP - 25.08.2011, 23:28:32
Lisäkyssärinä vielä kun kerran käytät photaria, niin oletko huomannut filtereissä -> noise -> despecklen?

Olen kyllä, mutta kun kysyit niin innostuin ajamaan pariin kertaan peräkkäin ja tässä nyt sama kuva mutta despeckle tuplana tai triplana kun aiemmassa se oli vain kertaalleen. Kah vaan...


Laitan myöhemmin noita R6-kaappauksia, nyt kutsuu höyhensaaret.
Rebel 600S (Newton 600mm F4)
SW 400P Flextube Synscan GOTO (400/1800mm)
SW300P & NEQ6 Pro
Celestron C8, RET45
ASI183MM

Pierro Astro ADC-korjain
Televue Powermate 2.5x, 4x ja 5x, APM 2,7x & 1,5x comacorrecting barlow
Starlight Xpress suodinpyörä 7x1 1/4"

TeroP

Katselin saisiko noista 24.8.2011 kuvista jotain kivaa esiin, ilmeisesti jotain saa esille joten:


Ylempi kuu Europa, alempi Io.

24.8.2011 ~ 01:28
CPC8 + barlow2x + DBK 31 + UV/IR-cut
90s @ 7,5fps, stack 90% (609/674)

Celestron CPC 1100 GPS (XLT) SCT (279mm/2800mm)

Baader Hyperion Clickstop Zoom 8-24mm
Celestron E-lux 40mm plössl, Omni Barlow 2x, Focal Reducer F/6.3

Imaging Source DBK21 AU618.AS
Baader UHC-S, UV/IR-cut, Neodymium

William Optics 1.25" Dielectric Diagonal

jansku136

On kyllä aivan uskomattomia kuvia!  :azn:
Paljonko näissä käytettävä suurennus on edes teoriatasolla jos tarkkaa ei voi sanoa?

Timo Kuhmonen

Lainaus käyttäjältä: jansku136 - 26.08.2011, 15:06:26
Paljonko näissä käytettävä suurennus on edes teoriatasolla jos tarkkaa ei voi sanoa?
Tämä asia on aiemminkin foorumilla selitetty, mutta jos tarkkoja ollaan, niin kuvauksen yhteydessä suurennos ei ole oikea termi (jos visuallihavainnoissa "suurennos" termiä verrataan kuvauksen yhteyteen). Kuvaussysteemistä riippuu, minkä kokoisen osan taivasta kamera kerrallaan tallentaa. Planeettakuvauksessa se on hyvin pieni alue. Kun kameran sensorissa on tietty määrä pikseleitä - päästään siitä eteenpäin "kaarisekuntia per pikseli" -arvoon.

rintape

Niinkuin todettu, suurennosta näissä kuvissa ei oikein pysty sanomaan.

Mutta jos nyt kuvitellaan, että esim. Teron viimeisimmän kuvan kaltainen näky olisi okulaarissa, niin kyllä se aika hurjan suurennuksen vaatisi. Itse ole katsellut n.200x suurennoksella ja kyllä planeetta on silloin suhteessa koko näkökenttään aika pieni. Jotta se näkyisi noin isona niin heittäisinpä ilmoille arvauksen (ei välttämättä kovin valistuneen), että suurennusta saisi olla 600x-800x, tai menisiköhän jopa yli tuhannen?

Jos nyt jollain suurennoksella saisi sen näkymään noin isona, niin samalta se ei likimainkaan näyttäisi. Voisi olla aika kauheaa katseltavaa.

Petri
Petri Rintala, Espoo
Panasonic DMC-GX8
Draco 80/500 APO
Celestron CGEM
QHY8L

TeroP

#112
Lainaus käyttäjältä: jansku136 - 26.08.2011, 15:06:26
Paljonko näissä käytettävä suurennus on edes teoriatasolla jos tarkkaa ei voi sanoa?
Tartun syöttiin ja annan jotain mahdollisia numeroita. Käytän seuraavanlaisia tietoja hyväkseni:

Lainaus käyttäjältä: Celestron site
What is the effective magnification of my telescope when the NexImage camera is in the eyepiece barrel?

The NexImage camera is approximately equal to the magnification of a 5mm eyepiece. To determine the magnification of your image when using NexImage, divide the focal length of your telescope (in mm) by 5.

EDIT: poistan laskukaavat. Pistän sensijaan mukaan kuvan, josta näkyy Jupiterin leveys pikseleissä sekä näennäinen koko kuvanottohetkellä, jokainen tehköön omat johtopäätöksensä. Mittasin Photoshopissa Jupiterin leveyden ja ilmoitan sen kuvan yläpuolella, ilmoitan myös Juipterin näennäisen koon kuvanottohetkellä. Celestronin ohjeen mukaisesti ensimmäisen kuvan suurennus olisi noin 2032/5 = 406.4

Eka kuva NexImagella. Toinen kuva NexImage + barlow2x. Kolmas kuva TIS DBK31 + barlow2x.
Celestron CPC 1100 GPS (XLT) SCT (279mm/2800mm)

Baader Hyperion Clickstop Zoom 8-24mm
Celestron E-lux 40mm plössl, Omni Barlow 2x, Focal Reducer F/6.3

Imaging Source DBK21 AU618.AS
Baader UHC-S, UV/IR-cut, Neodymium

William Optics 1.25" Dielectric Diagonal

einari

Keli näytti viime yönä varsin hyvältä ja jälkiviisautena täytyy todeta että olisi pitänyt alkaa kuvata heti eikä odottaa putken jäähtymistä (ei nyt niin suurta eroa ollut sisä/ulkolämpötiloissa).
Kun aloitin niin pilvet soivat sitten vain hyvin lyhyitä kuvausaikoja.
Harmi sillä kuten oheinen vain 160 kuvan pino osoittaa keli oli otollinen.

___
Tapio

moikkis

Hieno ja tarkka ylläoleva mustavalko-Jupiter, ir-passin läpi napattu?

Tänä aamuyönä onnistui myös oma Jupiter pilvettömältä taivaalta kelposeeingillä.

Mika M

einari

Lainaus käyttäjältä: moikkis - 27.08.2011, 15:50:45
Hieno ja tarkka ylläoleva mustavalko-Jupiter, ir-passin läpi napattu?

Eipä ollut mitään suodatinta tällä kertaa.
___
Tapio

Timo Kantola

Viimeyönä oikeen mukava keli, tuuli tosin sen verran että komeetan kuvaamisesta ei tullut mitään, mutta olihan Jupiter näkösällä.
Timo Kantola

jansku136

Lainaus käyttäjältä: Timo Kuhmonen - 26.08.2011, 17:49:31
Tämä asia on aiemminkin foorumilla selitetty, mutta jos tarkkoja ollaan, niin kuvauksen yhteydessä suurennos ei ole oikea termi (jos visuallihavainnoissa "suurennos" termiä verrataan kuvauksen yhteyteen). Kuvaussysteemistä riippuu, minkä kokoisen osan taivasta kamera kerrallaan tallentaa. Planeettakuvauksessa se on hyvin pieni alue. Kun kameran sensorissa on tietty määrä pikseleitä - päästään siitä eteenpäin "kaarisekuntia per pikseli" -arvoon.

Eli kennon kokoa pienentämälläkö saadaan näissä "suurennus" aikaiseksi? Siis kennon fyysistä kokoa, vai pikselimäärää ajatellen?

Timo Kuhmonen

Lainaus käyttäjältä: jansku136 - 28.08.2011, 16:02:48
Eli kennon kokoa pienentämälläkö saadaan näissä "suurennus" aikaiseksi? Siis kennon fyysistä kokoa, vai pikselimäärää ajatellen?
en lähtisi tässä termiä "suurennos" käyttämään. Sen sijaan, jos putken polttoväliä kasvatetaan - kohde piirtyy kennolle isompana (esim leveys * korkeus miillimetreinä). Tätäkö tarkoitit ?
(käytännössä planeettakuvauksessa suositaan pitkiä polttovälejä, esim 2000mm ja siitä ylöspäin)

Lauri Kangas

Kuvan mittakaavan eli sen miten leveä planeetan kuva ruudulla on pikseleinä määrää kuvauspolttoväli ja kameran pikselin koko. Se miten paljon niitä tietyn kokoisia pikseleitä kennolla sitten on (eli kennon koko), määrää kuvan näkökentän eli mitenkä iso planeetta ruutuun mahtuisi.

Jos nyt muuten oikein saivarrellaan niin haettu termi on suurennus, siis se kerroin. Suurennos on sellainen valokuvasta tehty paperivedos.