Kaukoputki ja jalusta seurannalla , kuvaamista varten

[einari]

Tekee mieli kysyä tässä vaiheessa että onko sinulla myös seuraavia ominaisuuksia joita tarvitaan Timpen kalibeerin kuvauksesta:
- loputon kärsivällisyys ja sinnikkyys (aina joku palikka ei toimi - paitsi tuurila ja loputtoman säätämisen jälkeen, puhumattakaan sitten kuvankäsittelyyn kuuluvasta ajasta)
- turhautumisen sietokyky (suomen loputtoman pilviset säät - kun lopulta laitteisto olisikin kunossa niin siellä se saa kerätä pölyä viikkokausia)
- kylmänsietokyky (kun lopulta on selkeää niin sitten on 30 astetta pakkasta ja jotain säätämistä pitää sitten tietenkin tehdä kun kaikki ei taas toimi kunnolla)

En halua liikaa pelotella mutta kuten Timpe kertoili, niin hänellä meni aikaa useita vuosia että on saanut kaikki härpäkkeet ruotuun.
Voihan sitä formula-auton rattiinkin hypätä, mutta ehkä kuitenkin parempi olisi aloittaa jokamiesluokan kulkupelillä...

[Hyrax]

Tekee mieli kysyä tässä vaiheessa että onko sinulla myös seuraavia ominaisuuksia joita tarvitaan Timpen kalibeerin kuvauksesta:
- loputon kärsivällisyys ja sinnikkyys (aina joku palikka ei toimi - paitsi tuurila ja loputtoman säätämisen jälkeen, puhumattakaan sitten kuvankäsittelyyn kuuluvasta ajasta)
- turhautumisen sietokyky (suomen loputtoman pilviset säät - kun lopulta laitteisto olisikin kunossa niin siellä se saa kerätä pölyä viikkokausia)
- kylmänsietokyky (kun lopulta on selkeää niin sitten on 30 astetta pakkasta ja jotain säätämistä pitää sitten tietenkin tehdä kun kaikki ei taas toimi kunnolla)

En halua liikaa pelotella mutta kuten Timpe kertoili, niin hänellä meni aikaa useita vuosia että on saanut kaikki härpäkkeet ruotuun.
Voihan sitä formula-auton rattiinkin hypätä, mutta ehkä kuitenkin parempi olisi aloittaa jokamiesluokan kulkupelillä...

Enpä tiiä vielä... Eli jää nähtäväksi. Mutta luonteeseeni kuuluu ostaa heti alkuun kunnon vehkeet, joiden kanssa ei ainakaan noista seikoista jää tulokset kiinni. Näin on nähty useammien eri projektien suhteen. Osa on jatkunut, osa on jäänyt, ja kamat lojuvat nyt käyttämättöminä nurkissa.

[DarkSide]

Timpellä hyvä ja hyvin perusteltu vastaus. Einari teksti myös todellista asiaa!

Mutta jos jotain esimerkkejä haluat, niin tässä pari (ja huom. lompakkoa uhkaa loputon varustelukierteen aiheuttama rahakato):

Jalustaksi n.68kg kantavuudella Paramount ME hintaa n. 15 teur ja toinen vaihtoehto (jos putki vaikka vaihtuu isompaan) Astro Physics 3600GTO n. 28 teur (kantavuus 136kg).

Putkeksi Alluna Opticksin 16 tuuman RC, hintaa n. 25 teur (ilman tasoittajia). Toinen järeämpi RCOS 24 tuuman RC, hintaa n. 70-90 teur.

Nämä siis aivan huippulaitteita ja soveltuvat jopa ammattikäyttöön.
Se mitä tuosta voi päätellä, niin rahan saa kyllä menemään ja laitteita on laidasta laitaan. Kamerasta ei tuossa ole vielä mitään esimerkkiä. Jos budjetti on "muutamia kymppitonneja" ja Timpen/einarin tekstien lukemisen jälkeen vielä tuntuu hyvältä jatkaa, niin tästä listasta poimisin tuon Paramount ME:n jalustaksi (riittää pitkälle ja on luotettava). Jalustaa on Suomessa 3 kpl ja itse olen todella tyytyväinen hankintaani. Tukeakin saa käytölle kotimaisella kielellä. Putkia voi jalustaan vaihdella tarpeen ja kukkaron mukaan. Kamerakin maksaa helposti 5000 filtterivalikoiman kanssa (unohtaisin siis digijärkkärikuvaamisen heti alkuun).

Ja tälle kaikelle olisi hyvä saada havaintosuoja mahdollisimman pimeästä (ellei omaa J-P:n taitoja). Rakennus ei maksane montaakaan tuhatta. Muutama hyvä kuvankäsittely ym. ohjelma ja aktiivinen osallistuminen alan tapahtumiin muutaman vuoden ajalla, niin eiköhän ala homma käymään.

Mutta jokatapauksessa: tervetuloa foorumille  

[naavis]

Timpellä hyvä ja hyvin perusteltu vastaus. Einari teksti myös todellista asiaa!

Mutta jos jotain esimerkkejä haluat, niin tässä pari (ja huom. lompakkoa uhkaa loputon varustelukierteen aiheuttama rahakato):

Jalustaksi n.68kg kantavuudella Paramount ME hintaa n. 15 teur ja toinen vaihtoehto (jos putki vaikka vaihtuu isompaan) Astro Physics 3600GTO n. 28 teur (kantavuus 136kg).

Putkeksi Alluna Opticksin 16 tuuman RC, hintaa n. 25 teur (ilman tasoittajia). Toinen järeämpi RCOS 24 tuuman RC, hintaa n. 70-90 teur.

Nämä siis aivan huippulaitteita ja soveltuvat jopa ammattikäyttöön.
Se mitä tuosta voi päätellä, niin rahan saa kyllä menemään ja laitteita on laidasta laitaan. Kamerasta ei tuossa ole vielä mitään esimerkkiä. Jos budjetti on "muutamia kymppitonneja" ja Timpen/einarin tekstien lukemisen jälkeen vielä tuntuu hyvältä jatkaa, niin tästä listasta poimisin tuon Paramount ME:n jalustaksi (riittää pitkälle ja on luotettava). Jalustaa on Suomessa 3 kpl ja itse olen todella tyytyväinen hankintaani. Tukeakin saa käytölle kotimaisella kielellä. Putkia voi jalustaan vaihdella tarpeen ja kukkaron mukaan. Kamerakin maksaa helposti 5000 filtterivalikoiman kanssa (unohtaisin siis digijärkkärikuvaamisen heti alkuun).

Ja tälle kaikelle olisi hyvä saada havaintosuoja mahdollisimman pimeästä (ellei omaa J-P:n taitoja). Rakennus ei maksane montaakaan tuhatta. Muutama hyvä kuvankäsittely ym. ohjelma ja aktiivinen osallistuminen alan tapahtumiin muutaman vuoden ajalla, niin eiköhän ala homma käymään.

Mutta jokatapauksessa: tervetuloa foorumille  

Myös jo muutamalla sadalla tai tuhannella eurolla pääsee ihan hyvin alkuun, ja luultavasti kivuttomammin. Esimerkiksi HEQ5 Pro -jalustalla ja järkkärillä optiikoineen pääsee jo erittäin pitkälle. Jos ostaa kamppeita käytettynä, moisen setin saa reilusti alle 2000 eurolla. Se kannattaa muistaa, että kokemusta ja harjoittelua ei voi ostaa.

[Meade-mad]

Naavista peesatessa. Sillä aikaa kun selkeytyy kuinka pari kolmekymmentä tuhatta saa sijoitettua omien mieltymysten mukaan oikein, ei tonnin tai parin alkusijoitus enää tunnu missään. Eli ensi paineeseen hyvä jalusta digijärkkärille ja 400 - 600mm kameraoptiikalle tai ED putkelle sekä ohjelmistot. Kun homma pelittää ja se lopullinen laitteisto on hahmottunut torneineen, voi harjoituslaitteet kierrättää vaikka hyväntekeväisyyteen.

jk

[Timo Kantola]

Suosittelisin startteripaketiksi:
Jalusta - ASA DDM85 Standard                              15 teur  ( jalusta tarvitsee viellä erikseen tolpan - pitää teettää tai tehdä itse )
Putki - ASA Hypergraph N12 30cm F2.75               8.7 teur ( tämä on lähinnä syväntaivaan kuvaamiseen - ei oikeen sovellu kuu ja planeetta kuvaukseen )
Putki ( vaihtoehto 2)  OrionOptics VX16          noin 3.5 teur ( tämä on hyvä jos kiinnostus on enemmän planeettoihin ja Kuuhun )
Kameraksi StarlightXpress SXV-M25C colour CCD camera - vaivaiset 3 teur ( syväntaivaan kuvaamiseen , planeettakamerat maksaa muutamia satasia ! )

Perusteluna:
Yksinkertainen setti - jalusta seuraa nykimättä.
Putki (ASA) on nopea ( voi käyttää tehokkaasti kaikki reiät pilvissä )
Kamera on aloittelijalle hyvä värikamera - ei tarvitse pelata filttereiden kanssa - ja kuvan laatu on häikäisevä.

Jos ei jaksa kanniskella kamoja eessuntaas - kannattaa hommata observatoriorakennus - niitä saa 5 .... 10 teur hintaan.
Ohjelmiin kannattaa varata noin 2 teur

Noilla pääsee alkuun - ja noissa on vermeitä useammaksi vuodeksi.

EDIT: tämä on siis laadittu sen mukaan että budjetti saa ollaa hyvinkin muutaman kymmenen tuhatta. Noilla kamoilla lopputulos ei ole laitteista kiinni, vaan käyttäjästä ja käyttäjän osaamisesta. Aloittelija joutunee varaamaan jonkun verran opiskelua ennen kuin tulosta rupeaa syntymään.

[Jyrki]

Ohessa muutama ajatus laitehankinnoista...

Tähtivalokuvaus on teknisesti aika haastavaa hommaa ja jopa perusasioiden oppimiseen menee kohtuullisen paljon aikaa. Varsinkin alussa on niin monta asiaa jotka voivat mennä pieleen, että hyvistäkään välineistä ei saa juuri mitään irti. Toisaalta eräs merkittävä stressin lähde on halpojen välineiden aiheuttamat ylimääräiset ongelmat. Osan alkuhankaluuksista voi välttää hankkimalla heti laadukkaita välineitä, mutta kuten monista kommenteista on tullut ilmi, niin mitään ylärajaa välinehankinnoissa ei varsinaisesti ole ja niihin saa helposti uppoamaan suuriakin summia.  Tähtivalokuvauksessa pätee kuitenkin ihan samat periaatteet kuin monissa muissakin asioissa eli saatu lisäarvo satsattuun rahaan nähden pienenee nopeassa tahdissa.

On ainakin pari syytä miksi asioita kannattaa pohtia kaikessa rauhassa. Ensinnäkin kalliit laitteet ovat usein monimutkaisempia ja haastavampia käyttää.  Ja varsinkin alussa niitä haasteita riittää enemmän kuin kylliksi. Toisekseen ei voi millään tietää minkälainen kuvaaminen kiinnostaa ennen kuin kokeilee.

Laiteinvestoinnit voi jakaa karkeasti kolmeen eri osa-alueeseen: jalusta, kaukoputki ja kamera (päälle tulee vielä tietotekniikka softineen, mutta siitä jossain toisessa yhteydesä)

Kaikki ovat omalla tavallaan tärkeitä, mutta jalustalla on aina merkittävä rooli (ja se vain korostuu jos alkaa kuvaamaan pitkän polttovälin putkella) Toimivia jalustoja saa tonnilla, mutta ns. laadukkaat perusjalustat maksavat 5 -10 tuhatta. Kuinka järkälemäinen jalustan pitää sitten olla, riippuu lähinnä siitä mitä haluaa kuvata. Jos kuvaa lyhyen polttovälin laitteilla niin ne ovat yleensä kevyempiä, eikä jalustankaan tarvitse olla supermassiivinen (=superkallis). Toisaalta jos katse suuntautuu pitkän polttovälin laitteisiin, niin ne ovat yleensä aika raskaita ja jalustaltakin vaaditaan silloin enemmän.

Kaukoputken hankinta on eräs mielenkiintoisimmista (ja hankalimmista) valinnoista, sillä niitä on todella monenlaisia eikä yhdellä putkella voi tehdä kaikkea vaikka se maksaisi kuinka paljon. Jos asioita yksinkertaistaa todella paljon, niin galaksien kuvaamiseen soveltuvat hyvin pitkän polttovälin putket kun taas sumujen ja "laajojen maisemien" kuvaamiseen sopivat paremmin lyhyen (ja keskipitkän) polttovälin laitteet. Juuri pitkän polttovälin laadukkaat putket voivat olla erittäin kalliita, mutta se ei todellakaan tarkoita sitä sellainen kannattaa hankkia vaikka rahaa olisikin. Ainoastaan jos kiinnostus suuntautuu galaksien (ja pienten yksityiskohtien kuvaamiseen) niin kannattaa katsella pitkän polttovälin laitteita. Lyhyemmän polttovälin laitteet soveltuvat erinomaisesti monenlaiseen kuvaamiseen ja ovat hinnaltaan halvempia (joskaan hyvät laitteet eivät ole halpoja) Omalta kohdalta voinee mainita, että laajat maisemat ja sumut ovat alkaneet kiinnostamaan yhä enemmän ja galaksit vähemmän.  

Kameroita on käytännössä kolmenlaisia: digijärkkärit, väri CCD kamerat sekä mono CCD kamerat. Hintahaitari, kuvanlaatu ja vaikeusaste menevät samassa järjestyksessä. Erittäin hyvän CCD kameran saa 3-4 tuhannella ja huippukamerat maksavat yli 10 tuhatta.

Lopuksi vielä yksi tärkeä asia ja se on kuvauspaikka. Jos ei ole mahdollista rakentaa kiinteää havaintosuojaa/observatoriota niin raskaiden laitteiden hankinta kannattaa unohtaa ja keskittyä helppokäyttöisyyteen ja yksikertaisiin ratkaisuihin. Mikään ei rassaa hermoja yhtä paljon kuin välineiden säätäminen ja teknisten ongelmien kanssa tappeleminen -20 asteen pakkasessa  

[J-P]

Hei,

Tässä minunkin 20 Eurosenttiäni...

Laitehankinnan A & O on tietää, mitä aikoo kuvata. Eri  kohteet vaativat erilaisen kuvakentän. Olisi hyvä, jos hahmottaisi kohteiden näennäisen koon taivaalla hyvin, eli tuntisi yötivaan. Myös havainto-olosuhteet vaikuttavat kohde- ja suodatinvalintoihin.

Jos ei omaa minkäänlaista/syvällistä kokemusta valokuvauksesta, sommittelusta (kuvantekemisestä ja taiteesta yleensä), tähtitieteestä, yötaivaasta, mekaniikasta ja ohjelmistopuolesta astronomisen kuvauksen alalla, on edessä tuhansien tuntien itseopiskelu. Kaikkea kun ei voi kysyä, uuvuttamatta vastaajia... Tästä on joku osuva sanontakin olemassa...

Astrokuvaus on ehkä vaativin valokuvauksen muoto, ihan missä suhteessa hyvänsä. Sitä voisi verrata esim. viulun soittoon. Vaatii tuhansien ja taas tuhansien harjoitustuntien määrää pystyä soittamaan haastavaa instrumenttiä oiken ja vieläpä käyttämään sitä taiteellisen ilmaisun välineenä.
Kun taitoia on riittävästi, voi Stradivariuksen ostamisella olla merkitystä musiikin laatuun.
Toisaalta, jos samaisen Stradivariuksen hankki aloittelija, siitä tuskin ilmoille kajahtaa sulosointuja ihan heti, jos koskaan.
Kokeneen ja lahjakkaan muusikon käsissä taas harjoitusviulukin soi lumoavsti.

Vaikka Astrokuvaus on osittain välineurheilua, laitteiden merkitys kuitenkin on, yleensä uskottua, vähäisempi.
Omaa työtä on vaikea arvioida puolueettomasti, mutta pitäisin itseäni kokeneena kuvaajana, ainakin joillakin astronomisen kuvauksen alueilla.
Kuvaan suhteellisen vaatimattomalla, voisi sanoa jopa heikkotasoisella, laitteistolla, verrattuna moniin vastaavassa kohdassa oppimiskäyrää oleviin kollegoihin. Ei heikkotasoinen laitteisto toki mikään ylpeydenaihe ole, onpahan vaan esimerkki, ettei ihan high end kamaa välttämättä tarvita tämän lumoavan intohimon toteuttamiseen.

Edellä mainitun ei ole tarkoitus lannistaa intoa, päin vastoin. Tarkoitus on ainoastaan viitata siihen, ettei laitteisto ole se pullonkaula astronomisen kuvauksen kaidalla tiellä. Haasteet löytyvät laajalta alueelta ja niihin ei kauheasti voi etukäteen valmistautua, ennen kuin niihin törmää.
Pelkästään alan termistön tunteminen on välttämätöntä, jotta aihetta voi opiskella.

Vinkkinä kaikille aloittelijoille!
Hankkikaa digijärkkäri ja kunnon kolmijalka, ottakaa kuvasarjoja laajakulmaisella optiikalla esim. Linnuradan alueesta.
Opetelkaa sitten tarkentaminen, kuvien kalibrointi, pinoaminen ja käsittely. Em. tekniikalla on luotu upeita kuvia, joita on julkaistu myös NASA:n päivän kuvina APOD-sivustolla.


Onnea valitsemallasi polulla, olkoon voima kanssasi!

J-P Metsävainio, http://astroanarchy.zenfolio.com/

[Timpe]

Edellä onkin tullut hyvin monipuolisesti vastauksia kuvauskaluston kasaamiseen. Heitän tähän vielä yhden jutun, mitä tuossa yllä ei ole vielä sivuttu. Jokaisella jalustalla on tietty kantavuus, jolle sen toiminta on suunniteltu. Kuvaajat lisäävät sitten jalustansa päälle eri asteisen määrän kuvauskalustoa, joka kuormittaa jalustaa eri kuormilla. Oma 300/1500mm Newton putkeni on kookas (1,5m) ja painava (27kg) kuvausväline, joka seisoo kuvatessa tolppapystytetyn Gemini G41 Obs+ jalustan päällä. Tämän jalustapään kantavuudeksi on ilmoitettu 40kg tai noin 12" Newton tai 14" SCT putki. Oma 12" Newton putkeni kuormittaa nyt tätä jalustaa noin 80%:sti eli pelivaraa ei enää jää hirmuisesti. Jos kuvaisin fyysisesti pienemmällä putkella (kevyempi, lyhyempi), jalustani toimisi nykyistä suuremmalla tarkkuudella ja tuottaisi vielä hiukan nykyistä paremmin seurattuja tähtikuvia. (Olen oppinut vasta viimeisen vuoden aikana puristamaan tästä jalustasta kaiken suorituskyvyn irti ja ennen tätä oma "kädettömyyteni" on ollut rajoittavana tekijänä.)

Toinen vaihtoehto olisi vaihtaa tämä 6500 euron lähtöhinnan jalusta vielä tätä kantavampaan malliin (esim. AstroPhysics GTO1200 taisi kantaa sellaiset 63kg), mutta silloin rahaa palaisi 2 - 2.5 kertaa tuon Geminin hinnan verran. Tästä päästään jalusta/kuvauskalusto -suhteeseen, minkä olisi aina oltava balanssissa keskenään laitteiden suorituskyvyltä/kuormittavuudelta. Huomaa, että tämä kultainen keskitie (missä kaikki toimii hienosti) löytyy jokaisen hintaluokan kalustosta. Edellä mainittu HEQ5/EQ5 kykenee ottamaan yhtälailla henkeäsalpaavia kuvia kuin jokin Paramount tai ASA, jos sen päälle tuleva kuvausputki olisi sovitettu hyvin ko. jalustan suorituskykyyn. Tällöin saavutettava lopputulos riippuu lähinnä kuvaajan kyvyistä ja kokemuksesta tähtikuvauksen saralla, sillä on sangen turhaa syyttää kuvauskalustoaan omista mitoitusvirheistään. (Esim. suuri osa J-P:n kuvista on otettu hyvinkin lyhyellä 200...300mm kuvauspolttovälillä, millaisen polttovälin tuo EQ5 halpisjalusta kykenisi ongelmitta kantamaan.)

[Timpe]

- loputon kärsivällisyys ja sinnikkyys (aina joku palikka ei toimi - paitsi tuurila ja loputtoman säätämisen jälkeen, puhumattakaan sitten kuvankäsittelyyn kuuluvasta ajasta)

Käytännön esimerkki asiasta, sillä tulin juuri pihalta putken äärestä
Vaihdoin äsken kuvauskohdetta itätaivaalle, sillä tilapäiskohteeksi valitsemani M2 pallomainen tähtijoukko laski liian alas horisonttiin. Olen kuvannut tänään M2:sta noin klo 17:45 lähtien (heti pimeän tultua) ja nyt (n. 21:00) lähtivät valotukset käyntiin toisesta (pää)projektikohteestani, jota olen kuvannut viimeeksi pari viikkoa sitten. Kohteen vaihtoon kului aikaa edellisestä viestistäni kulunut aika (klo 19:49 -> klo 21:00 saakka). Tuon reilun tunnin aikana otin flat-ruudut edelliseen M2 valotukseeni (LRGB-setillinen näitä + säädin samalla pientä ongelmaa flätti-boxini kanssa) + hain uuden kuvauskohteeni putken näkymään / CCD-kameran ruudulle + kohdistin uuden kohteen putkea kapulalla manuaalisesti hienosäätäen pari viikkoa aiemmin kuvaamani valotusarjan sommitteluun. Kameran olin asettanut kaukoviisaasti samaan asentoon edelliskerran kanssa, joten tällä kertaa ei tarvinnut pyörittää kameraa tarkennuslaitteessa ja tarkentaa sitä kokonaan uudelleen (haittana oli tietysti sommittelun rajoittuneisuus M2:sta kuvatessa, mutta kaikkea ei voi saada).

Hain sitten OAG-autoguiderille uuden seurantatähden kohteen läheltä, lukitsin sen, suoritin guidausparametrien säätöä (=alas etelätaivaalle säätämäni guidausasetukset eivät tietystikään toimineet ylös itätaivaalle tehtyyn putken suuntaukseen) ja käynnistin näiden jälkeen guidauksen + jäin seuraamaan läppäriltä seurannan asettumista raiteilleen. Poistuin paikalta kun olin kohtuullisen varma siitä, että putki seuraisi ainakin tyydyttävällä tarkkuudella uutta kohdetta. Korjasin poistuessani tuulen riepottamaa valosaasteen suojapeitettä, jonka olin pystyttänyt läheisen katulampun/naapurin ikkuna takia + vein fättiboksini terassille suojaan. Tuota flättiboksia pitäisi korjata himmentämällä sen valaistusta, sillä boksin uusi valaistus on liian kirkas CCD-kameralleni (en pääse tekemään tätä, koska kotonani ei ole nyt 5W tehokkaampia tehovastuksia, joilla voisin pienentää LED-ketjuun tulevaa jännitettä/valoa 12V syöttöjännitteestä). Flättiboksista kuvatut flätit ovat toivottoman tummia (400...600 ADU:a) 0,02s valotuksella ja tätä pidemmällä 0,03s valotuksella kenno saturoituu tappiin saakka eli 64000+ ADU:uun. Tämän kirjoittamisen jälkeen käyn taas pihalla tsekkaamassa seurannan kulumista, sillä kuvausysteemini luotettavuutta voisi parantaa tässä suhteessa ja koska putki ylittää kohta meridiaanin ja se saattaa sotkea seurantaa (tai sitten ei...)

Tämän illan aikana syntyneet kuvat käsittelen sitten kun ennätän muilta kiireiltäni. Jonossa on nyt vielä lokakuun alkupuolelta yksi "pääprojekti" ja sitten vielä tätä ennen syyskuussa kuvaamani laajakulmainen M31 setti, jota lupailin aikoinaan foorumille M31 ketjuun. Tästä työputkesta tulee sitten säästeliäästi niitä loppukuvia tänne foorumille katsottaviksi, jos asiat etenevät suunnitellusti...

Edit: Ja ketut...  Seuranta oli törmännyt johonkin käsittämättömään ja seurantatähti oli päässyt äkillisesti PHD Guidingin saavuttamattomiin jo seitsemännen kuvan jälkeen... menee näköjään tämäkin ilta kuvausläpppärin äärellä kykkimiseen, jolleivat pilvet tule jo aiemmin lopettamaan kuvausta (puuskittaista tuultahan tuolla on haittaamassa kuvausta).

[Jyrki]

Timpeltä erinomainen kuvaus siitä mitä kaikkea "pientä" säätämistä kuvaukseen helposti liittyy, vaikka välineet ovatkin kunnossa 

[Hyrax]

Kiitoksia kaikille kantaa ottaneille ! Täytyy tosiaan miettiä, mistä sitä aloittaisi. Kuten tuolla mainitsin, en haluaisi ostaa alkuun jotain "peruskamaa", jonka huomaan hetken kuluttua olevan jotain muuta, mitä halusin. Muissa harrastuksissani olen yleensä heti aloittaessani ostanut "astetta paremmat" ja kalliimmat laitteet ja vehkeet, koska yleensä "aloittelijanpakkaukset" ovat hetken päästä menneet vaihtoon.

Mutta katson, mitä tulevaisuus tuo tullessaan jo vaikka Pukinkonttiin.