Joulukuun 2010 visuaalihavainnot

Aloittaja Celest1al Sphere, 06.12.2010, 01:05:19

« edellinen - seuraava »

Celest1al Sphere

Talvi on saapunut Suomeen ja tänne Turkuunkin on kertynyt lunta ihan wanhan ajan malliin! Mutta jos joku tästä huolimatta vielä innostuu kaukoputken äärellä pakkasessa värjöttelemään ja jonkinlaisia havaintoja raapustamaan, niin laittakaapa niitä tänne!

Selkeitä taivaita ja havaintointoa!

/Juha

Timi

"Aloittavalle" tärkein testikohde oli männä viikolla tuo Messier 13 Newtoniin (200mm) tutustumisen ja kollimoinnin jälkeen.
Keliä oli itä-suomessa erottaakseen mukavasti erillisiä tähtiä kohteesta vaikka valosaastekin näin kaupungin laidalla jonkin verran kiusaa,
toki myös muita "varmoja" kohteita tuli bongattua kuten M81 ja eritoten M82, muita otavan seudun himmeämpiä galakseja ei löytynyt ja
kova pakkanen vähensi etsimishaluja.

jussi_k_kojootti

#2
"Manamansalon varttimaraton"

29-30.12.2010 pääsimme foorumin nimimerkki Tertsin kanssa syvän taivaan alle. Kaupunkiolosuhteista harrastaminen oli ehkä saanut koko "Syvän taivaan"  vaikuttamaan enempi pappojen legendoilta, mutta kyllä se sieltä sitten löytyi .. !

Kahden 10" dobsonin observatorio pystytettiin Oulujärven Manamansaloon, Niskanselän jäälle vajaan sadan metrin päähän rannasta.  Pakkasta oli pyöreät parikymmentä astetta, ja taivaan auettua seeing erinomainen (20-30 asteen yläpuolella himmeätkään tähdet ei juuri välkkyneet) ja läpinäkyvyyskin hyvä; rajamagnitudin tarkka arvioiminen vähän unohtui, mutta jossain vaiheessa laskin Orionin sisältä ainakin 12 tähteä helposti, ja uskaltaisin sanoa että rajamagnitudi oli jossain 5-6 paikkeilla.  Paikalta aukesi näkymä käytännöllisesti katsoen koko taivaankannelle, ja Linnunradan tummia juovia Joutsenen tienoilla pystyi havaitsemaan ilman pimeäadaptaatiotakin.  Merkittäviin valosaastekeskuksiin paikalta on linnuntietä ainakin 20km -- esim. Vaalan valojen kajo kyllä näkyy, mutta ei häiritse.

Päivä oli ollut pilvinen, mutta ennusteiden mukaan klo 23 oli luvassa havaintokeliä. Pilvet repesivät jo odotettua aiemmin n. klo 21, ja saunan jälkihöyryjen annettiin kuivua pakkasessa.  Ensimmäinen tunti käytettiin tuttujen ja helppojen kohteiden katseluun perheenjäsenten kanssa -- Tähtikuvioita, Linnunrata, Jupiter, Andromedan galaksi, Orionin sumu, Mizam, Plejadit ... Myös muutama ohikiitävä revontulen riekale nähtiin, ja erityisesti Tertsi kunnostautui meteorien, joista iso osa oli lentoratojen perusteella Coma Berenikidejä, bongailussa varmaan parilla tusinalla havainnolla omaa reilua puolta tusinaani vastaan (lukemat ei sentään ole ensimmäiseltä tunnilta, vaan koko session ajalta).

Ensimmäisen session päätteeksi vetäisimme elikset kohteista M51, M81 ja M82, joista viimeiset jäivät kuvakenttään kun pikkuväki lähti nukkumaan ja me lämmittelemään.  Mainituista galaksihavainnoista muodostuikin sitten suunta loppuyön havainnoille: Messier-maratonihan siitä tuli.  Noin tunnin sessioiden välissä kävimme aina puoli tuntia sisällä lämmittelemässä, kirjaamassa tehtyjä havaintoja ja suunnittelemassa seuraavia (suunnittelun tukena ensisijaisesti Ursan "Messierin kohteet", ja pientä lisäapua erityisesti havaintoikkunoiden tarkastamiseen Stellariumista).  Lopulliseen listaan kertyi pari tusinaa elistä (lainaan lintubongareiden termiä, tarkoittaa "ensihavainto elämässä") kummallekin, ja itselleni lisäksi puolen tusinaa ylimääräistä, jotka Tertsi oli havainnut jo edeltävänä yönä.  Yhteensä yön aikana havaittiin kaikkinensa 40+ syvän taivaan kohdetta, joista "tärkeimmät" on listattu alla:

- M1 (Tertsin kohdistuksella -- en tajua mikä minulla tämän kanssa mättää!)
- M31 (kätevä testi pimeäadaptaatiolle paljain silmin pitkin yötä),
  M32, M110 (molemmat "tosi helppoja", siinä missä kaupungista
  käsin en muista näitä ikinä spotanneeni)
- M42, M43 (uskon nähneeni myös Juoksevan Miehen sumuisuutta, vaan saattoi olla kuvitelmaakin)
- M44 (häkeltävän selvä paljassilmäkohde)
- M45 (Tertsin 7v pojan kohdistus!)
- M51 (ja NGC 5195)
- M81, M82

Tässä välissä (ensimmäisellä lämmittelytauolla :)) totean, että kaikista kohteista vaihdettiin kokemuksia sitä mukaa kun niissä käytiin, ja kaikki kohteet myös tarkastettiin ristiin kummassakin putkessa.  Kohteiden haut ja myös leijonanosa katselusta tehtiin 2-tuumaisilla 30mm (minä) ja 34mm okulaareilla (Tertsi).  Perusnäkymät putkissa olivat siis hyvin samanlaiset, minun okulaarissani hieman laajempi kenttä ja aavistuksen kontrastikkaampi kuva, mutta ei siis mitään "tällä näkyy-tällä ei" -ilmiötä.  Tertsillä oli suurennoksia varten muutama lyhyempi 1.25" okulaari sekä 2x barlow, itse kokeilin pari kertaa TS:n 7-24mm zoomia, mutta pääasiassa kylmän raudan käsittelyn epämukavuuden takia jätimme enimmät zoomailut tulevaisuuteen.  Sekin vaikutti, ainakin omalta osaltani, etten yksinkertaisesti vielä "osaa nähdä" suurennetusta kuvasta yhtä paljon kuin pienen suurennoksen kontrastikkaammasta näkymästä.  Ja putkina siis GSO:n 10"/1200 (Tertsi) ja S-W:n 10"/1200.  Lähes kaikki havaintoyönä käytössä ollut kalusto on hankittu käytettynä foorumilaisilta!  

Pienestä suurennoksesta, suhteelisesta kokemattomuudestamme ja tietenkin myös rehellisestä hötkyilystä (emme viipyneet kohteissa muutamaa poikkeusta lukuunottamatta paria minuuttia kauemmin) johtuen emme havainneet yllä- tai allaolevissa galakseissa käytännöllisesti katsoen mitään yksityiskohtia, vaan metsästimme "tuhnuja".  Poikkeuksen tässä tekivät Sikarigalaksi (jonka katkaiseva juova oli kiistaton sivusilmällä katsottaessa), ja kenties Mustasilmägalaksin musta silmä.  Lisäksi sumuisuus jatkui M51:stä NGC 5195:een katkeamatta, mitä kai voi taustatietojen valossa pitää havaintona spiraalihaarasta.  Myös sumuisuuden "tiiviydessä" kyllä pystyi havaitsemaan eroja kohteiden välillä.

M51, M81 ja M82 olivat siis molemmille havaitsijoille illan ensimmäiset elikset.  Seuraava sessio aloitettiin lopuilla Otavan Messiereillä, henkisesti valmistautuneena siihen että tuuri loppuu, mutta:

- M81 ja M82 uudelleen, okulaarikokeiluja.  Lisäksi näin ympäristöä skannaillessani näitä himmeämmän mutta silti
  erittäin selvästi erottuvan sumun, todennäköisesti NGC 2976.  M82:n keskijuova.
- M97 ja M108 (helppoja!)
- M109 (ensin en nähnyt, mutta Tertsi spottasi ajettuaan Phecda-tähden kuva-alan
  ulkopuolelle, ja tällä ohjeella kohde näyttäytyi minullekin "vaivatta")
- M101 (odottamattoman himmeä)
- Orionista M78 (heijastussumun kirkkaimmat kohdat näkyivät udun keskellä kahtena hentona pisteenä)
- Leijonasta M65 ja M66

Tauon ja punaviinitilkan jälkeen galaksijahtia laajennettiin suoraviivaisemmaksi Messier-kirjaamiseksi, ja putket suunnattiin Ajomieheen:

- M36, M37 ja M38.  Nämä spotattiin alunperin "joku niistä"-mentaliteetilla,
  mutta havainnot tehtiin myöhemmin huolellisemmin liukumalla M37:sta ("tiivis")
  M36:n ("spiraali") kautta M38:een ("risti", "plussa").  Lisäksi tällä alueella
  näkyi kuvista ja taustatiedoista tuttuja pienempiä NGC-joukkoja.  Joukoista
  vaikuttavin (ja ehkäpä upein tähän mennessä näkemäni kaukoputki-avonainen)
  oli M37. Kokeiltiin myös erilaisia suurennoksia.
- Kaksosten M35.
- Aina ihastuttava M29
- M33
- Jokunen muu entuudestan tuttu kohde, tai uusia vierailuja illan aiemmissa kohteissa

Lämmittelytuokio (ja viinitilkka!) käytettiin illan huolellisimman suunnitelman laatimiseen.  Tarkoitus oli 1) paikallistaa Ajokoirat ja 2) Bereniken hiukset, ja sen jälkeen spotata 3) M94, M63, M3, M53, M64 ja 4) päätyä lopulta "leijonan persauksen" ja Arcturuksen väliin, Coma-Virgon galaksijoukkoa katsomaan.  Suunnitelma oli hyvä, ja toteutus onnistui loistavasti, eli havaitsimme

- Bereniken hiusten "hiukset" (himmeistä yksittäisistä tähdistä muodostuvaa
  "röpelöä" kuvion gamma-tähden eteläpuolella)
- Cor Caroli -kaksoistähti
- M94
- M63
- M3 (illan ensimmäinen pallomainen)
- M53 (toinen pallo)
- M64 (luulen että musta silmäkin vinkkasi)
- Vähintään puolen tusinaa Coma-Virgon tarkemmin määrittelemätöntä
  galaksia
 
Minulla kävi M53:sta M64:een siirtyessä tuuri, ja osuin ensi yrittämällä. Tertsin okulaaria kohde sen sijaan vältteli pidempään.  Lopulta, kun olin varmistunut siitä että löydän M64:n M53:sta alkaen muutenkin kuin tuurilla, päätimme kokeilla "kauko-ohjausta", eli kohdistimme putket M53:een, josta käsin sitten aloin lausumaan ajo-ohjeita ja näkymiä: "nosta putkea, näkyy kolmen tähden kaari, vedä putkea itseesi päin, näkyy toinen kaari, nosta putkea, näkyy pystysuuntainen "mato", ...", ja tämähän toimi, alle minuutissa M64 oli kummankin putken kuvakentässä.  Ja itse "kauko-ohjauksessa", eli kahden putken näkymien reaaliaikaisessa tarkistamisessa oli minusta jotain liki maagista!

Kello oli jo yli aamukolmen kun Leijonan alapuolelta bongattiin vielä M95, M96 ja M105, ja lämmittelemään lähdettiin aikomuksena palata vain keräämään ja peittelemään kamppeita.  "Spicakin on noussut", totesin, mutta sisällä tajusimme että eihän se mikään Spica ollut, vaan rengasplaneetta. Pakkohan sitä olisi vielä yrittää kuvata!  Olin kuitenkin juuri kantanut kameralaukun -20-asteisine sisältöineen sisätiloihin, ja peli oli menetetty huurteelle.  Tertsinkin kuvauskaluille planeetta oli vielä liian matalalla -- dobsonin tasapaino ei riittänyt, vaan putken päätä piti kannatella käsin. Hyvät visuaalihavainnot Saturnuksesta kuitenkin saatiin.

Jos joku on jaksanut tänne asti lukea niin huomasit varmaan että jätimme väliin monia helppoja tai sijainniltaan tässä listattujen suhteen "ilmeisiä" kohteita.  Tämä johtuu yksinkertaisesti siitä että alkuperäinen pointti oli vain päästä katselemaan pimeältä taivaalta ("Well let's go out -- and see what we see!"), ja vaikka Messier-metsästys toki oli ennakoitavissa, niin kaikki suunnitelmat tehtiin illan edetessä, ja jäällä katsottiin sitä mitä ehdittiin (ennen kuin alkoi palelemaan) tai muistettiin.  M51:n ja M81/M82:n löytyminen oli kummallekin varmaankin jonkinlainen käännekohta koko harrastuksessa -- "näitä *oikeasti* *voi* nähdä"!  :grin:  Huolellisemmalla suunnitelulla tuollaiselta paikalta ja yhtä hyvässä säässä voisi vaivatta havaita yhden yön aikana reilusti puolet Messier-katalogista -- tässä karttoja katsellessani kuvittelen että 60-70 vilahti taivaalla viime yönäkin, vaikka eikös varsinaiseen maraton-aikaan ole vielä kolme kuukautta?  Satunnaisia NGC:itä tai muuten tarkemmin tunnistamatta jääneitä kohteita osui okulaariin pitkin yötä.

Mahtava, uskomaton, ikimuistoinen havaintoyö!  Jälkikäteen mietittynä ja kerrottuna hieman huvittaakin että moisten mitättömien "tuhnujen" löytymisestä voi irrota moinen riemu, mutta pakko se on tunnustaa, vaikka sitten hulluksi leimattaisiin.

Edit: Saturnuksesta näyttäisi Stellariumin perusteella havaittun myös kuut Rhea, Titan ja ehkä Japetus (näytti okulaarissa turhan kirkkaalta ollakseen vain magnitudia ~12).

Edit: M36/M38 swapattu
jussi kantola / oulun arktos
CG-5 GOTO + KWIQ-guiding + SW80ED  // 10" dobson // canon eos 450d mod & 400d / ASI 120MM
http://astrobin.com/users/jussi_k_kojootti/
http://oulunarktos.fi/

Tertsi

Lainaus käyttäjältä: ketarax - 30.12.2010, 21:48:29

Mahtava, uskomaton, ikimuistoinen havaintoyö!  Jälkikäteen mietittynä ja kerrottuna hieman huvittaakin että moisten mitättömien "tuhnujen" löytymisestä voi irrota moinen riemu, mutta pakko se on tunnustaa, vaikka sitten hulluksi leimattaisiin.


Juuri näin! Aivan mahtava havaintoyö oli! Kiitokset Ketaraxille erittäin tarkasta raportista!  :cool:
Tero Hiekkalinna
GSO Dobson 250/1250, Celestron EdgeHD 8 + 0.7x reducer, Sky-Watcher 80ED 600mm/F7.5 + 0.85x reducer/corrector + ASI2600MC Pro + iOptron CEM60 + Orion ShortTube 80/ASI120MM Mini 
http://www.astrobin.com/users/Tertsi/

Meade-mad

Hieno tarina!

Itselleni ainakin omaan silmään suoraan taivaallisesta valonlähteestä saapunut fotoni on merkityksellinen kokemus. Dobson Newton on minimalismissaan jotenkin aito, luomu, tapa havaita.

jk
Sima (engl. mead) on käyttämällä valmistettava miedohko alkoholi- ja virvoitusjuoma, joka tehdään hunajasta, vedestä ja käytetään hiivalla (Wikipedia).

Terveisin  J armo   Kem pas

jussi_k_kojootti

Lainaus käyttäjältä: Meade-mad - 31.12.2010, 12:06:50
Itselleni ainakin omaan silmään suoraan taivaallisesta valonlähteestä saapunut fotoni on merkityksellinen kokemus. Dobson Newton on minimalismissaan jotenkin aito, luomu, tapa havaita.

Kyllä, "dobson vaan toimii"!  Omassani olisi tarvetta pienille säädöille laakeroinnissa, ja Scopoksen vajaan kilon painoiselle okulaarille tasapainotustakin sietäisi kohentaa.  Sen sijaan Tertsin GSO toimi melkein ajatuksella, näkymät vaihtui vähäisestä kosketuksesta todella pehmeästi liukuen, mutta kuitenkaan väline ei ollut liian herkkä, eli jos sen jätti johonkin asentoon niin siinä se myös pysyi (aivan horisontin rajaa lukuunottamatta).  Kohteet tuntui löytyvän huomattavasti helpommin tähtihyppelyllä tai "tästä tuonnepäin"-menetelmillä dobsonilla kuin konsanaan eq-jalustalla (nyt ei kuitenkaan puhuta gotosta ;)), joskin vertailua varmasti vaikeuttaa myös se että eq:ta en vielä (likimainkaan) yhtä pimeällä taivaalla ole päässyt käyttämään.

Varmaan aika jo kultaa muistikuvia, mutta olen alkanut epäilemään oliko ne yksityiskohdatkaan todella aivan niin näkymättömissä kuin kirjoitin.  Voisin tässä vaiheessa melkein vannoa että esim. Pöllösumussa vilahti pöllön silmät, ja juttuun kirjaamaton Liekkisumun havaintokin keskikohdan tummine juovineen tuntuu nyt jo oikealta eikä kuvitellulta ... Orionin sumusta näkyi yksityiskohtia niin paljon ettei voi kuin harmitella piirtotaidon ja havaintohetkellä myös -välineiden puuttumista (talvikalastajan sormiakin olisi tarvittu).

Visuaalihavainnoissa koko tieteenalan historia on jotenkin korostuneesti mukana, itsestä ainakin tuntuu vähän niin kuin Galilei, Messier ja kumppanit väijyisivät olan takana muistelemassa vanhoja havaintojaan ...  :cheesy:
jussi kantola / oulun arktos
CG-5 GOTO + KWIQ-guiding + SW80ED  // 10" dobson // canon eos 450d mod & 400d / ASI 120MM
http://astrobin.com/users/jussi_k_kojootti/
http://oulunarktos.fi/

Timpe

Lainaus käyttäjältä: ketarax - 30.12.2010, 21:48:29
...jäällä katsottiin sitä mitä ehdittiin (ennen kuin alkoi palelemaan) tai muistettiin.  M51:n ja M81/M82:n löytyminen oli kummallekin varmaankin jonkinlainen käännekohta koko harrastuksessa -- "näitä *oikeasti* *voi* nähdä"!

Hieno havaintokertomus! Tuota lukiessaan tällainen 1980-luvulla aloittanut veteraanihavaitsijakin elää uusiksi omia nuoruushavaintojaan pimeän yötaivaan alta! Näinhän teoria tulee todeksi ja joo, kyllä niitä deep sky kohteita oikeasti *voi nähdä*, kun asiaan perehtyy hiukan enemmän ja havainto-olosuhteet antavat myöten! :laugh:
- Timo Inkinen

einari

Nyt vasta tuli luettu Ketaraxin havaintokertomus.
Joskus jää nämä visuaalihavaintojutut liian vähälle huomiolle, mutta kertomus oli tosi hieno ja yön fiilikset voi hyvin tuntea.
Timpen lailla tulee mieleen omat visuaalihavainnot 80-luvulta (pakkasta oli -30 mutta ulos vain piti mennä katselemaan).
Olisipa silloin ollut edes 8-tuumainen dobson käytössä...
___
Tapio

Never

Tosiaan on itselläni vielä joulukuun havainnot käymättä läpi, mutta olin joka tapauksessa muutaman yön joulupyhinä katselemassa tähtösiä kohtalaisen pimeässä paikassa ja kiitettävässä -28 asteen pakkasessa. Ainoa mikä nyt on näin jälkeenpäin jäänyt havaintona mieleen on tuo täälläkin pitkään keskusteltu NGC 7000. Katselin kohdetta paljain silmin ja eri filtterien kanssa. Kohtalaisesta rajamagnitudista huolimatta, en pystynyt näkemään NGC 7000 ilman suodinta paljain silmin. Alueella näkyi kyllä tämä  nk. "NGC 7000 star cloud" mutta kohde on eri paikassa verrattuna oikeaan sumuun, jonka voi helposti varmistaa käyttämällä filtteriä. Filtterillä kohde tosiaan "ilmestyy" aivan eri kohtaan. Enää en uskalla sanoa että olisin kyllä kohteen ihan pelkillä silmillä nähnyt, O-III ja UHC filttereillä kylläkin. Täytyy kokeilla uudemman kerran pimeämmässä paikassa syksyllä. Mukavaa pientä pohdintaa kuitenkin  :cool:

/Jaakko