Digiscoping

[HL]

Vasta rekisteröityneenä esitän seuraavan minua jo jonkin aikaa askarruttaneen kysymyksen.

Onko kenelläkään kokemuksia planeettojen kuvaamisesta digiscoping -menetelmällä? Miten arvioisit menetelmän sopivuutta planeettojen kuvaamiseen verrattuna järjestelmäkameran videointimahdollisuuteen, ccd kameraan (mistä minulla ei ole mitään kokemuksta) tai web kameraan (mistä ei myöskään ole kokemusta)? Liitteeksi laitan viime talvena otetun kuvan Saturnuksesta. Video (yhdistetty registax:lla) on muistaakseni otettu seuraavalla "kalustolla": Skymax 127, Ixus 100, Baader hyperion zoom (polttoväli?), Baader Contrast Booster.
...


(meniköhän tämä nyt oikein)

[Lauri Kangas]

Oma näkemykseni noiden mainitsemiesi tapojen hyödyllisyysjärjestyksestä on seuraavanlainen (paremmasta huonompaan)

- dedikoitu planeettakamera (Imagingsource, QHY5 yms)
- webbikamera ilman linssiä
- Canon EOS 550D:n crop-video
- muiden järkkärien livekuvan kaappaaminen läppärillä
- Pokkarilla digiscopingia stillikuvilla
- Muiden järkkärien videomoodi
- Pokkarien videomoodi

Pokkarilla on ihan hyvä harjoitella, ja jos harjoittelee tarpeeksi niin voi saada erittäinkin hyviä kuvia. Vielä parempia tosin saa jos ratkaisevalla hetkellä siirtää harjoittelun painopisteen tuon listan yläpäähän.

[HL]

Kiitos mielipiteestä. Järkkärikamerani on EOS 500D ja oma kokemukseni on puolestaan se, että Ixus -pokkarin videosta tehty kuva on parempi kuin järkkärivideosta tehty. Olen kokeillut EOS:n kanssa okulaariprojektiota ja afokaalista kuvausta kaikilla yhdistelmillä. Ixus:essa on CHDK ja käytän mahdollisimman hyvää, muistikortin nopeuden rajoittamaa, videolaatua. Parasta jälkeä syntyy Baader ortho -okulaarin läpi.

Liitteenä ollut kuva, jos se tuli mukaan, on kuitenkin huono. Olen testaillut näitä eri kuvaustapoja yleensä päivällä kaukaisiin maakohteisiin, radiomastoon noin kolmen kilometrin päähän.

Mikä kamera olisi hyvä planeettojen kuvaamiseen?

[Timpe]

Testailin aikoinaan tätäkin digipokkarilla ja kirjoitin pari riviä foorumille tänne: http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=4121.msg33750#msg33750
Samassa ketjussa on myös digiskoopattuja kuvia Saturnuksesta.

[HL]

Tässä liitteenä olevan kuvan olen ottanut Jupiterista afokaalisesti huonoissa olosuhteissa ja tarkennuskaan tuskin oli kohdallaan.

Viitaten edellä olleeseen luetteloon.

Web kameraa en halua alkaa muokkaamaan planeettakameraksi. Kannattaisiko siten hankkia esimerkiksi 1) Meade Lunar & Planetary Imager (LPI) vai 2) Celestron NexImage? Kumpi näistä on parempi? Entä jos ostaisi vähän kalliimman planeettakameran - maksimi 500 euroa - mikä tällöin olisi hyvä valinta.

Vielä omasta tavastani kuvata ja käsitellä planeettakuvia: 1) Canon .mov videointi, 2) muunnos jpeg-kuviksi, noin 1000 kpl., 3) pinoaminen noin 200 kuvaa alusta lähtien parhaita kuvia erikseen valitsematta. Jos tästä on jollekin hyötyä.

[einari]

Mielestäni Meade LPI:stä tai Celestron Nexstarista ei kannata maksaa koska kuitenkin ovat pohjimmiltaan perusweb-kameroita.
Max 500,- budjetilla saa jo Laurin mainitseman QHY:n tai Imaging Sourcen kameran.

[Lauri Kangas]

Web kameraa en halua alkaa muokkaamaan planeettakameraksi.

Webbikameraa ei tarvitse sen kummemmin modailla kuin että purkaa kuoret ja ruuvaa linssin irti. Kaikissa käyttämissäni webbikameroissa se on ihan reversiibeli operaatio. Helppo nakki eikä vaaraa tuhota mitään. Yleensä modauksella web-kameroiden yhteydessä tarkoitetaan webbikameran muuttelemista pitkien valotusten ottoon, mutta se vaatii melkein mikromekaanikon juotostaitoja ja on muutenkin aika 2004-talven lumia. Jos budjetti on viisisataa niin suosittelen noita kunnon planeettakameroita milloin vain. Sillä saa melkein neljä QHY5:ttä.

Monella näköjään on tapana ottaa pokkarilla videota. Se ei ole aina ihan kannattavaa koska videokuvauksessa kennolta ei käytetä vierekkäisiä pikseleitä, vaan videota otetaan koko kennon alueelta mutta pienemmällä resoluutiolla. Silloin menee siis vähän suurennusta hukkaan. Tietysti jos suurennusta on valmiiksi liikaa, voi tuolla vähän kompensoida. Still-kuvia ottamalla saisi täyden hyödyn irti, mutta silloin taas haittana on ettei saada suurta määrää ruutuja läheskään yhtä helposti kuin videoidessa. Siksi 550D:n croppivideo on loistava juttu.

Tuohon listani perään voisi lisätä afokaalisen kuvauksen järkkärillä. Se on hölmöläisten hommaa.

Tosi hyvä Jupiter muuten, ja hyvä esimerkki siitä että ei mikään kuvaustyyli nyt absoluuttisen huono ole ja huolellisella harjoittelulla voi saada kelpo tuloksia.