Syksyinen geostationaaristen satelliittien kirkastumisjakso on nyt

[Antti Kuosmanen]

Taas on se aika vuodesta, jolloin kannattaa tähyillä taivaalle ja yrittää nähdä geostationaarisia satelliitteja. Nämä etäiset satelliitit sijaitsevat lähes 36 000 km korkeudessa päiväntasaajan yläpuolella ja näkyvät siten erittäin huonosti varsinkin paljain silmin. Kaukoputkien kuvakenttiin ne eksyvät silloin tällöin.

Kevät- ja syyspäiväntasauksien aikoihin Aurinko paistaa suoraan satelliitteja kohden tietyistä havaintopisteistä katsoen, ja tuona hetkenä hyvinkin himmeänä näkyvän geostationaarisen satelliitin kirkkaus voi kivuta yhtäkkiä jopa +4 magnitudiin. Otollisin aika 60. leveyspiirille on lokakuun 12. päivänä. Kirkastumisia voi nähdä jo muutamaa päivää ennen, ja tarkkailun voi aloittaa jo lokakuun 9. päivänä. Jakson pituus on muutamia päiviä. Geostationaariset satelliitit näkyvät parhaiten Etelä- Suomessa, jossa ne nousevat eteläiseen horisonttiin parhaimmillaan noin 20 asteen korkeudelle. Ne esiintyvät vyönä ja lokakuun 12. päivänä ne näkyvät illalla Pegasuksen tähdistön alapuolella Vesimiehen ja Valaskalan tähdistöissä. Jupiter opastaa reitin, joskin tästä tähdätään hieman alaspäin.

Tarkemmin sanottuna satelliitteja kannattaa katsoa valaskalan tähdistöstä, tähdestä Ioota Cet länteen muutama aste (satelliitit menevät maapallon varjoon noin tässä kohtaa) ja tähdestä Theeta Cet länteen muutama aste (tulevat varjosta täällä).

Satelliittien tunnistukseen tarvitaan tietokone ja esim. Heavensat-ohjelma (http://www.heavensat.ru/english/), joka kertoo satelliittien tarkan sijainnin. Havaintovälineeksi tarvitaan kiikari. Sitten vain odotellaan, kun ne vuorotellen tulevat esiin Maan varjosta tai katoavat sinne. Tuijottelu palkitaan varmasti. Jos ja kun ryhdytte tähän bongaamiseen, tekokuut- ja raketti-ilmiöt -jaosto ottaa ilomielin vastaan havaintokertomuksia. Negatiivisetkin havainnot ovat tervetulleita!

Alla on CCD:llä ja teleobjektiivilla kuvattu muutama geostationaarinen satelliitti 6.10. klo 1.32-40. Kirkas tähti kuvan oikeassa laidassa on 37 Cetus (5 mag), joka on muutama aste Theeta Cetuksesta länteen. Theta jää juuri kuvasta ulos vasemmalle. 2s valotuksissa näkyy kun satelliitit BADR 6 ja ARABSAT 5B sekä 4B tulevat kuvaan oikealta samalla kirkastuen. Myöhemmin myös EUROBIRD 2 tulee kuvaan. Animaation kirkkaus on säädetty noin samaksi mitä kiikarilla näkisi hyvissä olosuhteissa - himmeimmät tähdet ovat noin 10 mag.

[Antti Kuosmanen]

Geostationaarinen satelliitti GSAT 2 näkyi paljain silmin nyt tänä iltana klo 23.00 - 10. Kirkkaus oli parhaimmillaan mag 4, eli helposti paljain silmin havaittavissa.

Maapallon varjon "etupuoli" on nyt Valaskalan tähdistön tähtien Theeta ja Ioota puolivälissä (Valaskalan "V":n yläreunan puoliväli). Tästä kohtaa kannattaa yrittää bongata geoja. Varjon toinen puoli on Zeta Cet:n kohdalla, täällä voi myös näkyä. Mainittu GSAT 2 on tässä kohtaa taivasta klo 23.50:n jälkeen.

Aiempien kokemusten perusteella ASTRA 2 -satelliittikonstellaation on varsin kirkas. ASTRA 2:n satelliitit ovat Theeta ja Ioota Cet:n välissä klo 00.10 jälkeen.

[Julius]

Putkea kalibroidessa äkkäsin seuranta päällä kaksi hitaasti eri suuntiin liikkuvaa pistettä
15s valotuksella. Otin seurannan pois ja toinen pisteistä paljastui geostationaariseksi.
Kahden minuutin R-valotuksella tarttui kolmaskin satelliitti. SW80ED, 0,8FR, Atik 314L.