ilman modausta

Aloittaja prototype, 22.08.2010, 00:49:10

« edellinen - seuraava »

Kaizu

Joskus aikanaan ostin Sonyn pokkarin. Siinä oli valtava kahden megan SuperHad kenno. Sillä sai tulostettuna postikorttikoon (9x13cm) kuvia joissa irtopikselit eivät haitanneet. Sehän on siis lähes A5 koko, leikitään että on. Silloin A4 kokoon tarvitaan 4 Megaa, A3:een 8 Megaa, A2:een 16 Megaa ja A1:een 32Megaa jne. 32 Megan kennoja löytyy ainakin Leafin ja Hasselbladin kameroista. Harrastajan tähtikameroiksi ne eivät oikein käy koska kennot ovat fyysisesti niin isoja että kutakuinkin kaikki kaupan olevat harrastajakaukoputket vinjetoivat pahasti. Myös hinnat ovat köyhimpien harrastajien ulottumattomissa.

Kokeilin Canonin 300D:n kittiobjektiivia 5D:hen sillä seurauksella että 5D:n peili osui objektiivin sisäpäähän ja irtosi kiinnikkeestään. Sen sijaan viimeisten filmi EOSien linssit käyvät. Ostin juuri kirpputorilta EF35-70 Zoomin ja hyvin pelittää. Maksoi huimat 5 euroa. Nettiarvosteluissa tuo objektiivi oli moitittu pimeäksi.
Ominaisuuksiltaan vastaa täyskennokamerassa aika lailla 300D:n 18-55 kittilinssiä.

Kaizu
Kai Forssen

GaryP

Eli juuri kuten Lauri sanoi, EF-S linssejä ei saa laittaa mihin tahansa kameraan. Kemiläinen antaa suorastaan vaarallisen kalliita neuvoja.
Kaizun mainitsema tilanne on sattunut muillekin siltä osin että peili kopsahtaa linssin perään, varmasti on muitakin peilin kiinnityksiä hajonnut.

Kari
Kari Pulkkinen
Espoo, Finland

Harrastus uudelleen lämpiämässä...

Timpe

Täysikokoisen ja croppikennon eroista käytännön kuvauksessa löytyy yleisesti hyväksyttyä tietoa esim. täältä ja kennon resoluution suhteesta maksimitulostuskokoon täältä. Edellistä teknisempää tietoa kaipaavat lukenevat mielellään myös tämän sivun mittavan tietomäärän.
(Edellinen siis kompensoimaan epätiedon määrää, jota kemilainen on tässä ketjussa esittänyt :police:).
- Timo Inkinen

J-P

Hiukan aiheen vierestä...

Resoluutiovertailussa on syytä muistaa, että värikennon teoreettinen spatiaalinen resoluutio on 1/4 ilmoitetusta kaikille muiile värikanaville, paitsi Vihreälle 1/2,
johtuen RGGB Bayermatriisista.
Jokaisen "true color" pikselin tekemiseen tarvitaan siis neljä kennon kuvapistettä. Harmaasävy CCD tuottaa natiiviresoluutiokuvaa
kaikille kuvatuille kanaville.

Kemiläisen kannattaisi ryhtyä kuvaamaan niillä välineillä, jotka ovat käytössä ja ihan kiinteältä tripodilta, jotta saisi tuntumaa realiteetteihin, ennen kuin alkaa investoimaan ja modaamaan yhtään mitään.

J-P Metsavainio, http://astroanarchy.zenfolio.com/

Edit.
Tärkeämpää, kuin kennon koko, on resoluutio! Eli kunka monta kaarisekunttia per pikseli. Isolla kennolla ja pitkällä polttovälillä helposti
horjahdetaan tilanteeseen, jossa pikseleitä kyllä piisaa mutta informaatio katoaa seeingiin ja valon puutteeseen. Eli, jos resoluution lähellä 1"/pikseli, saadaan vielä lisää tarkkuutta, mutta jos resoluutio on esim. 0,3"/pikseli, on kyseessä "oversampling". Jälkimmäisessä tapauksessa valotusajat karkaavat käsistä ja siitä huolimatta kuvaan ei tule lisää informaatiota.




portsu73

Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 22.08.2010, 01:50:07
Noniin, tästä ollaan siis samaa mieltä (sillä erotuksella, että canonin kroppilaseja ei saa kiinni täysikennoisiin). Eli täysikennoisessa ei voi käyttää tiettyjä objektiiveja. Millä tavalla se on täysikennoisen etu? Puhumattakaan siitä, että "hintakin on muutaman kymmenen kertaa"?

Tähän voi vielä lisätä 10d:n. Siihenkään ei käy kun EF-lasit.
Vaasa, Finland

Konustart 60/700
Optica 15x70
Canon powershot a530

Lauri Kangas

Lainaus käyttäjältä: portsu73 - 27.08.2010, 11:14:58
Tähän voi vielä lisätä 10d:n. Siihenkään ei käy kun EF-lasit.

Joo, pitää paikkansa että 10D on poikkeus jonka aikaan ei vielä ollut kroppilaseja. Alkaa kuitenkin vähitellen olla niin vanha kamera ettei jaksa erikseen mainita. :) Ja tietysti D30 ja D60 myös.

jmantyla

#21
Palataanpa alkuperäiseen otsikkoon, eli onko digijärkkärin modaus välttämätöntä?
Minä päädyin sille kannalle, että ei ole. Nykyiset dslr:t ovat niin kehittyneitä, että niillä pääsee hyviin tuloksiin ilman modauksiakin.
Tässä pari testikuvaa modaamattomalla Pentax K-x:llä:

NGC7000 29 min 30, 60 ja 90 s. pätkissä ISO1600 200/2,8 kameraoptiikalla.
Alla Sadr-tähden aluetta Joutsenessa:

Samalla optiikalla vaivaiset 4 minuuttia 30 s. pätkissä ISO1600. Yllättävän hyvin tulivat esiin alueen punertavat sumut sekä jopa NGC6888 aivan kuvan oikeassa reunassa.

Modatulla digijärkkärillä saisi ehkä esiin Meksikonlahden öljynporauslautat, mutta maksaako vaivan, kun kameran käyttökelpoisuus muuhun kuvaukseen huononee? Ja onhan Ccd-kamerat keksitty, jos ne öljynporauslautat välttämättä haluaa esiin.

Jorma M.
Kangasala

Edit. 12.9. NGC7000 kuva editoitu uudelleen.

prototype

Kiitokset esimerkkikuvasta! kertoo enemmän kuin 1000 sanaa. Eli ainakin toistaiseksi en modauksia kaipaile.

naavis

Tässä on toinen esimerkki modaamattomalla kameralla otetusta PA-kuvasta: http://astro.galleria.fi/kuvat/Space/Deep+Sky/NGC7000.jpg

Lauri Kangas

En nyt näkisi modauksen tarpeellisuutta kysymyksenä, johon voi vastata joko että on tai ei ole. Niinkuin sanoin tuossa edellisellä sivulla, niin modatulla pärjää ihan hyvin kun 1) kuvaa kirkkaita sumuja 2) valottaa tosi pitkään tai 3) molempia. Juuri Joutsenen ja Orionin alueen vetysumut ovat hyviä kirkkaita kohteita aloittelijalle, jolla modaus on vasta edessä.

Ottamalla turhat filtterit välistä pois saa kuitenkin lyhennettyä valotusaikaa viidesosaan, tai sittenhän voi miettiä kuinka hyvältä sumut näyttäisivätkään, kun yhtä pitkällä valotusajalla onkin saanut viisi kertaa enemmän fotoneita talteen.

Tässä nyt kuitenkin multakin esimerkkikuva modaamattomalla, valotusta pari tuntia.



Sääli ettei tullut modatulla otettua vertailukuvaa. CCD-kameralla kuvattu versio kuitenkin on (kuvat ei aivan vertailukelpoiset muutenkaan):



jmantyla

Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 04.09.2010, 01:10:14
En nyt näkisi modauksen tarpeellisuutta kysymyksenä, johon voi vastata joko että on tai ei ole.

Niinpä, selkeää kyllä- tai ei-vastausta ei ole. Tietenkin modatulla kameralla pääsee tähtkuvauksessa lyhyempiin valotusaikoihin ja saa punertavat kohteet paremmin esiin.
Mutta sitten tulevat modauksen haitat. Jos ottaa "tavallisia" kuvia lapsista, mummosta jne., jokainen kuva on jälkikäsiteltävä ihmissilmän normaalin väritasapainon palauttamiseksi.
Käsittääkseni myös kameroiden automaattitarkennus alkaa kupruilla, kun puna/IR-suodin poistetaan. Se taas on kova sana esimerkiksi luontokuvauksessa, kun kohteena on nopeasti liikkuvia eläimiä tai lintuja.
En modaisi dslr-runkoa, jos se olisi ainoa kamerani. Sen sijaan voisin ostaa jostain käytetyn saman merkkisen rungon, joita liikkuu esim. Huuto.netissä 100-200 euron tietämillä.
Silloin sama optiikka ja lisälaitteet kävisivät molempiin runkoihin. Ja jos omistaa CCD-kameran, ei digijärkkärin modaamisessa ole oikein mieltä.

Jorma M.

VeijoT

Lainaus käyttäjältä: jmantyla - 05.09.2010, 10:59:06
Niinpä, selkeää kyllä- tai ei-vastausta ei ole. Tietenkin modatulla kameralla pääsee tähtkuvauksessa lyhyempiin valotusaikoihin ja saa punertavat kohteet paremmin esiin.
Mutta sitten tulevat modauksen haitat. Jos ottaa "tavallisia" kuvia lapsista, mummosta jne., jokainen kuva on jälkikäsiteltävä ihmissilmän normaalin väritasapainon palauttamiseksi.
Käsittääkseni myös kameroiden automaattitarkennus alkaa kupruilla, kun puna/IR-suodin poistetaan. Se taas on kova sana esimerkiksi luontokuvauksessa, kun kohteena on nopeasti liikkuvia eläimiä tai lintuja.
En modaisi dslr-runkoa, jos se olisi ainoa kamerani. Sen sijaan voisin ostaa jostain käytetyn saman merkkisen rungon, joita liikkuu esim. Huuto.netissä 100-200 euron tietämillä.
Silloin sama optiikka ja lisälaitteet kävisivät molempiin runkoihin. Ja jos omistaa CCD-kameran, ei digijärkkärin modaamisessa ole oikein mieltä.

Jorma M.


Minulla toimii Canon 550D modauksen jälkeen ihan niin kuin ennenkin ennen modausta. ( poistin infrapunaa leikaavan suotimen. mutta jätin alipäästösuotimen kiinni ) tähtikuvia en ole vielä ehtinyt ottamaan kyseisellä kameralla kun on parveke vielä remontissa jonkun aikaa, mutta ehkä DS-tapaamisessa Artjärvellä voi kokeilla ensi viikonloppuna.

Tuossa on pieni videon pätkä normaalikuvaa modatulla kameralla, siitä näkee että väritasapaino on varsin hyvin kohdallaan.
http://avaruus.kuvat.fi/kuvat/Canon550D_IRmod/MVI_0972.MOV

Tarkennus toimii kun siirtää kennoa objektiiviin päin modauksen jälkeen. Mukautetulla valkotasapainoasetuksella voi kameran valkotasapainon säätää tietyn valolähteen mukaan, säätö täytyy tehdä kyseisen valolahteen tuntumassa. ( tämän joutuu yleensä tekemään keinovalossa muutenkin. )

Veijo T

rintape

Baaderin nettisivuilta, www.baader-planetarium.com, löytyy erinomainen vertailu modatun ja modaamattoman kameran erosta. Sivut on ainakin mulle hiukan sekavat, mutta kyllä ne kuvat sieltä löytyy kun hetken malttaa etsiä.

Petri
Petri Rintala, Espoo
Panasonic DMC-GX8
Draco 80/500 APO
Celestron CGEM
QHY8L

einari

En pitäisi modatun kameran haittoja niin suurena että ne sinällään estäisivät kameran modauksen.
Modatulla kameralla saa ns 'normaalikuvia' helposti a) käyttämällä custom white balance-asetusta b) ostamalla suodattimen joka palauttaa normaalin värimaailman.
___
Tapio

Jorma Koski

Jorma Koski "Respondeo veritatem profunda"
Twitter
Facebook