Eli nyt on pakko kysyä:
Mitä pystyn kuvaamaan ilman modausta kun kyse on tähtijoukot sumut ja galaksit?
Eli jääkö modaamattomalla kameralla palon näkymiä pois vai näkyykö ollenkaan?
kamerana canon 1000D
Modaamattomuus ei periaatteessa vielä rajaa mitään kohteita pois, mutta sumujen kuvaaminen on haastavampaa. Itse olen tosin aloitellut tänä syksynä sumujen kuvaamista modaamattomalla kameralla ja olen yllättynyt positiivisesti. Esimerkiksi klassinen sumukohde NGC7000 tarttui näinkin hyvin Canon EOS 40D:llä: http://astro.galleria.fi/kuvat/Space/Deep+Sky/NGC7000.jpg Siitä vaan pelotta kuvaamaan, ja myöhemmin modaamaan jos siihen innostuu. :cheesy:
Tähtijoukot ja galaksit eivät kärsi, ei myöskään heijastussumut. Sen sijaan emissiosumuja ei kannata modaamattomalla kuvata, tai jos kuvaa niin valitsee tarpeeksi kirkkaita sumuja. Tai sitten valottaa ihan törkeän pitkään.
Kiitoksia! jos ei olisi sadepilvet taivaalla olisin jo yrittämässä :smiley:
Niin sitä piti vielä kysyä että vaatiiko mainitsemani kohteet välttämättä suotimia ja jos vaatii niin mitä?
pakko ottaa selvää kun on pakko alkaa säästölinjalle :undecided: perjantaina oli viimeinen työpäivä ja koulun penkki kutsuu seuraavat 4 vuotta.
Lainaus käyttäjältä: prototype - 22.08.2010, 01:09:52
Kiitoksia! jos ei olisi sadepilvet taivaalla olisin jo yrittämässä :smiley:
Niin sitä piti vielä kysyä että vaatiiko mainitsemani kohteet välttämättä suotimia ja jos vaatii niin mitä?
pakko ottaa selvää kun on pakko alkaa säästölinjalle :undecided: perjantaina oli viimeinen työpäivä ja koulun penkki kutsuu seuraavat 4 vuotta.
Eivät ne mitenkään äärimmäisen pakollisia ole, mutta olen ainakin Astronomikin CLS-valosaastesuotimen kokenut hyödylliseksi.
Nuo kamerat on varustettu pienellä eli S-kennolla. Parempi tilanne on kinokoonkennolla. Ongelma lienee ir-suodatin joka näissä kameroissa on vakiona. Täyden kennon kameroita on saatavissa moldattuna tähtikuvaukseen, mikä rajoittaa muuta käyttöä. Ohjeita llöytyy Canonin sivuilta. Ainakin amerikasta saa moldatun 5D:n.
Täysi kenno ei kyllä ole mikään välttämättömyys, ei aloittelijalle eikä kokeneellekaan. Itse vaihdoin juuri "S-kennon" (mikä se sitten lieneekään) kameraan, jossa on neljä kertaa filmiruutua kapeampi kenno ja hyvin toimii.
Mainitsemasi IR-suodatin on nimenomaan se ongelma.
Joo-o, ei se kennon koko kyllä mikään ongelma ole. Perusjärkkäreiden kroppikennot ovat aivan riittäviä niin päivä- kuin astrokuvaukseenkin.
Onhan se kennokoko ratkaiseva tekijä. Vaihdetaan postimerkin kokoisesta kinofilmikokoon. Hintakin on muutama kymmenen kertaa. Objektiivitkään ei käy. S:llä tulee musta rengas. Käyvät luonnollisesti kiinnitykseltään.
Olen kuvannut neljä vuotta taivasta kroppikennoisella järkkärillä ja ihan mukavia tuloksia tulee. Täyskennoisella olisi tullut ihan aavistuksen verran herkempien kameroiden takia joku ihan minimaalinen etu kohinan suhteen ja vähän laajempi kuvakulma, jos käyttäisin molemmissa samoja polttovälejä.
Noissa sun neuvoissa ei ole nyt mitään järkeä varsinkaan kysyjän murheiden kannalta.
Yritin nyt vielä toisen kerran lukea tuon vastauksesi siinä toivossa että siinä olisi jotain järkeä.
Mitä meinaat että objektiivitkaan eivät käy? Kroppikennoisiin kameroihinhan juuri käyvät kaikki mahdolliset objektiivit, kun taas täyden kennon kameroihin ei saa kiinni kroppilaseja (canonin tapauksessa) ja jos siihen jonkun sigman kroppilasin onnistuu pistämään, niin juuri täyden kennon kamerallahan sinne ympärille tulee musta rengas.
Objektiivit käyvät kyllä kameraan, mutta s-objektiivit aiheuttava mustan renkaan täyskennoisen kuvaan.
Noniin, tästä ollaan siis samaa mieltä (sillä erotuksella, että canonin kroppilaseja ei saa kiinni täysikennoisiin). Eli täysikennoisessa ei voi käyttää tiettyjä objektiiveja. Millä tavalla se on täysikennoisen etu? Puhumattakaan siitä, että "hintakin on muutaman kymmenen kertaa"?
Sitten vielä. Vajaa kennoisilla voi tulostaa korkeintaan A-4kuvia sitten alkaa pikselit näkyä. Täyskennoisilla saa A-1 kuvia joihin kennon informaatio riittää, siinä ero.
Nyt tulee ihan täyttä puuta heinää. A4:n ja A1:n kokoisten tulosteiden välillä on 16-kertainen ero pinta-alassa ja siten tarvittavien megapikselien määrässä! Ei täysikennoisten ja 1.6x-kroppikennojen välillä ole tällaisia eroja.
Kun ei vastakysymyksiin tule mitään reaktiota tai mikään muukaan näytä menevän perille niin en kyllä jaksa enää itse inttää aiheesta. Ulosantisi on yhtä älytöntä kuin viimekin kerralla. Kehotan aloittelijoita suhtautumaan varauksella vinkkeihisi.
Joskus aikanaan ostin Sonyn pokkarin. Siinä oli valtava kahden megan SuperHad kenno. Sillä sai tulostettuna postikorttikoon (9x13cm) kuvia joissa irtopikselit eivät haitanneet. Sehän on siis lähes A5 koko, leikitään että on. Silloin A4 kokoon tarvitaan 4 Megaa, A3:een 8 Megaa, A2:een 16 Megaa ja A1:een 32Megaa jne. 32 Megan kennoja löytyy ainakin Leafin ja Hasselbladin kameroista. Harrastajan tähtikameroiksi ne eivät oikein käy koska kennot ovat fyysisesti niin isoja että kutakuinkin kaikki kaupan olevat harrastajakaukoputket vinjetoivat pahasti. Myös hinnat ovat köyhimpien harrastajien ulottumattomissa.
Kokeilin Canonin 300D:n kittiobjektiivia 5D:hen sillä seurauksella että 5D:n peili osui objektiivin sisäpäähän ja irtosi kiinnikkeestään. Sen sijaan viimeisten filmi EOSien linssit käyvät. Ostin juuri kirpputorilta EF35-70 Zoomin ja hyvin pelittää. Maksoi huimat 5 euroa. Nettiarvosteluissa tuo objektiivi oli moitittu pimeäksi.
Ominaisuuksiltaan vastaa täyskennokamerassa aika lailla 300D:n 18-55 kittilinssiä.
Kaizu
Eli juuri kuten Lauri sanoi, EF-S linssejä ei saa laittaa mihin tahansa kameraan. Kemiläinen antaa suorastaan vaarallisen kalliita neuvoja.
Kaizun mainitsema tilanne on sattunut muillekin siltä osin että peili kopsahtaa linssin perään, varmasti on muitakin peilin kiinnityksiä hajonnut.
Kari
Täysikokoisen ja croppikennon eroista käytännön kuvauksessa löytyy yleisesti hyväksyttyä tietoa esim. täältä (http://www.cambridgeincolour.com/tutorials/digital-camera-sensor-size.htm) ja kennon resoluution suhteesta maksimitulostuskokoon täältä (http://www.design215.com/toolbox/megapixels.php). Edellistä teknisempää tietoa kaipaavat lukenevat mielellään myös tämän (http://www.clarkvision.com/imagedetail/digital.sensor.performance.summary/) sivun mittavan tietomäärän.
(Edellinen siis kompensoimaan epätiedon määrää, jota kemilainen on tässä ketjussa esittänyt :police:).
Hiukan aiheen vierestä...
Resoluutiovertailussa on syytä muistaa, että värikennon teoreettinen spatiaalinen resoluutio on 1/4 ilmoitetusta kaikille muiile värikanaville, paitsi Vihreälle 1/2,
johtuen RGGB Bayermatriisista.
Jokaisen "true color" pikselin tekemiseen tarvitaan siis neljä kennon kuvapistettä. Harmaasävy CCD tuottaa natiiviresoluutiokuvaa
kaikille kuvatuille kanaville.
Kemiläisen kannattaisi ryhtyä kuvaamaan niillä välineillä, jotka ovat käytössä ja ihan kiinteältä tripodilta, jotta saisi tuntumaa realiteetteihin, ennen kuin alkaa investoimaan ja modaamaan yhtään mitään.
J-P Metsavainio, http://astroanarchy.zenfolio.com/
Edit.
Tärkeämpää, kuin kennon koko, on resoluutio! Eli kunka monta kaarisekunttia per pikseli. Isolla kennolla ja pitkällä polttovälillä helposti
horjahdetaan tilanteeseen, jossa pikseleitä kyllä piisaa mutta informaatio katoaa seeingiin ja valon puutteeseen. Eli, jos resoluution lähellä 1"/pikseli, saadaan vielä lisää tarkkuutta, mutta jos resoluutio on esim. 0,3"/pikseli, on kyseessä "oversampling". Jälkimmäisessä tapauksessa valotusajat karkaavat käsistä ja siitä huolimatta kuvaan ei tule lisää informaatiota.
Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 22.08.2010, 01:50:07
Noniin, tästä ollaan siis samaa mieltä (sillä erotuksella, että canonin kroppilaseja ei saa kiinni täysikennoisiin). Eli täysikennoisessa ei voi käyttää tiettyjä objektiiveja. Millä tavalla se on täysikennoisen etu? Puhumattakaan siitä, että "hintakin on muutaman kymmenen kertaa"?
Tähän voi vielä lisätä 10d:n. Siihenkään ei käy kun EF-lasit.
Lainaus käyttäjältä: portsu73 - 27.08.2010, 11:14:58
Tähän voi vielä lisätä 10d:n. Siihenkään ei käy kun EF-lasit.
Joo, pitää paikkansa että 10D on poikkeus jonka aikaan ei vielä ollut kroppilaseja. Alkaa kuitenkin vähitellen olla niin vanha kamera ettei jaksa erikseen mainita. :) Ja tietysti D30 ja D60 myös.
Palataanpa alkuperäiseen otsikkoon, eli onko digijärkkärin modaus välttämätöntä?
Minä päädyin sille kannalle, että ei ole. Nykyiset dslr:t ovat niin kehittyneitä, että niillä pääsee hyviin tuloksiin ilman modauksiakin.
Tässä pari testikuvaa modaamattomalla Pentax K-x:llä:
(http://www.kaapeli.fi/~jmantyla/Tahti/NGC7000-020910.jpg)
NGC7000 29 min 30, 60 ja 90 s. pätkissä ISO1600 200/2,8 kameraoptiikalla.
Alla Sadr-tähden aluetta Joutsenessa:
(http://www.kaapeli.fi/~jmantyla/Tahti/Sadr010910.jpg)
Samalla optiikalla vaivaiset 4 minuuttia 30 s. pätkissä ISO1600. Yllättävän hyvin tulivat esiin alueen punertavat sumut sekä jopa NGC6888 aivan kuvan oikeassa reunassa.
Modatulla digijärkkärillä saisi ehkä esiin Meksikonlahden öljynporauslautat, mutta maksaako vaivan, kun kameran käyttökelpoisuus muuhun kuvaukseen huononee? Ja onhan Ccd-kamerat keksitty, jos ne öljynporauslautat välttämättä haluaa esiin.
Jorma M.
Kangasala
Edit. 12.9. NGC7000 kuva editoitu uudelleen.
Kiitokset esimerkkikuvasta! kertoo enemmän kuin 1000 sanaa. Eli ainakin toistaiseksi en modauksia kaipaile.
Tässä on toinen esimerkki modaamattomalla kameralla otetusta PA-kuvasta: http://astro.galleria.fi/kuvat/Space/Deep+Sky/NGC7000.jpg
En nyt näkisi modauksen tarpeellisuutta kysymyksenä, johon voi vastata joko että on tai ei ole. Niinkuin sanoin tuossa edellisellä sivulla, niin modatulla pärjää ihan hyvin kun 1) kuvaa kirkkaita sumuja 2) valottaa tosi pitkään tai 3) molempia. Juuri Joutsenen ja Orionin alueen vetysumut ovat hyviä kirkkaita kohteita aloittelijalle, jolla modaus on vasta edessä.
Ottamalla turhat filtterit välistä pois saa kuitenkin lyhennettyä valotusaikaa viidesosaan, tai sittenhän voi miettiä kuinka hyvältä sumut näyttäisivätkään, kun yhtä pitkällä valotusajalla onkin saanut viisi kertaa enemmän fotoneita talteen.
Tässä nyt kuitenkin multakin esimerkkikuva modaamattomalla, valotusta pari tuntia.
(http://www.ursa.fi/~lkangas/kuvat/071012_metsahovi/ic1813_grad_112x60s.jpg)
Sääli ettei tullut modatulla otettua vertailukuvaa. CCD-kameralla kuvattu versio kuitenkin on (kuvat ei aivan vertailukelpoiset muutenkaan):
(http://www.ursa.fi/~lkangas/kuvat/100414_komakallio/IC1318_10x10min_ha_3x10x1min_rgb_Ha(Ha+R)GB.jpg)
Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 04.09.2010, 01:10:14
En nyt näkisi modauksen tarpeellisuutta kysymyksenä, johon voi vastata joko että on tai ei ole.
Niinpä, selkeää kyllä- tai ei-vastausta ei ole. Tietenkin modatulla kameralla pääsee
tähtkuvauksessa lyhyempiin valotusaikoihin ja saa punertavat kohteet paremmin esiin.
Mutta sitten tulevat modauksen haitat. Jos ottaa "tavallisia" kuvia lapsista, mummosta jne., jokainen kuva on jälkikäsiteltävä ihmissilmän normaalin väritasapainon palauttamiseksi.
Käsittääkseni myös kameroiden automaattitarkennus alkaa kupruilla, kun puna/IR-suodin poistetaan. Se taas on kova sana esimerkiksi luontokuvauksessa, kun kohteena on nopeasti liikkuvia eläimiä tai lintuja.
En modaisi dslr-runkoa, jos se olisi ainoa kamerani. Sen sijaan voisin ostaa jostain käytetyn saman merkkisen rungon, joita liikkuu esim. Huuto.netissä 100-200 euron tietämillä.
Silloin sama optiikka ja lisälaitteet kävisivät molempiin runkoihin. Ja jos omistaa CCD-kameran, ei digijärkkärin modaamisessa ole oikein mieltä.
Jorma M.
Lainaus käyttäjältä: jmantyla - 05.09.2010, 10:59:06
Niinpä, selkeää kyllä- tai ei-vastausta ei ole. Tietenkin modatulla kameralla pääsee tähtkuvauksessa lyhyempiin valotusaikoihin ja saa punertavat kohteet paremmin esiin.
Mutta sitten tulevat modauksen haitat. Jos ottaa "tavallisia" kuvia lapsista, mummosta jne., jokainen kuva on jälkikäsiteltävä ihmissilmän normaalin väritasapainon palauttamiseksi.
Käsittääkseni myös kameroiden automaattitarkennus alkaa kupruilla, kun puna/IR-suodin poistetaan. Se taas on kova sana esimerkiksi luontokuvauksessa, kun kohteena on nopeasti liikkuvia eläimiä tai lintuja.
En modaisi dslr-runkoa, jos se olisi ainoa kamerani. Sen sijaan voisin ostaa jostain käytetyn saman merkkisen rungon, joita liikkuu esim. Huuto.netissä 100-200 euron tietämillä.
Silloin sama optiikka ja lisälaitteet kävisivät molempiin runkoihin. Ja jos omistaa CCD-kameran, ei digijärkkärin modaamisessa ole oikein mieltä.
Jorma M.
Minulla toimii Canon 550D modauksen jälkeen ihan niin kuin ennenkin ennen modausta. ( poistin infrapunaa leikaavan suotimen. mutta jätin alipäästösuotimen kiinni ) tähtikuvia en ole vielä ehtinyt ottamaan kyseisellä kameralla kun on parveke vielä remontissa jonkun aikaa, mutta ehkä DS-tapaamisessa Artjärvellä voi kokeilla ensi viikonloppuna.
Tuossa on pieni videon pätkä normaalikuvaa modatulla kameralla, siitä näkee että väritasapaino on varsin hyvin kohdallaan.
http://avaruus.kuvat.fi/kuvat/Canon550D_IRmod/MVI_0972.MOV (http://avaruus.kuvat.fi/kuvat/Canon550D_IRmod/MVI_0972.MOV)
Tarkennus toimii kun siirtää kennoa objektiiviin päin modauksen jälkeen. Mukautetulla valkotasapainoasetuksella voi kameran valkotasapainon säätää tietyn valolähteen mukaan, säätö täytyy tehdä kyseisen valolahteen tuntumassa. ( tämän joutuu yleensä tekemään keinovalossa muutenkin. )
Veijo T
Baaderin nettisivuilta, www.baader-planetarium.com, löytyy erinomainen vertailu modatun ja modaamattoman kameran erosta. Sivut on ainakin mulle hiukan sekavat, mutta kyllä ne kuvat sieltä löytyy kun hetken malttaa etsiä.
Petri
En pitäisi modatun kameran haittoja niin suurena että ne sinällään estäisivät kameran modauksen.
Modatulla kameralla saa ns 'normaalikuvia' helposti a) käyttämällä custom white balance-asetusta b) ostamalla suodattimen joka palauttaa normaalin värimaailman.
Baaderin kuvat:
http://www.baader-planetarium.de/sektion/s45/40D-40DbaaderBFC/eos-vergleich.htm
Lainaus käyttäjältä: einari - 06.09.2010, 10:20:12
En pitäisi modatun kameran haittoja niin suurena että ne sinällään estäisivät kameran modauksen.
Modatulla kameralla saa ns 'normaalikuvia' helposti a) käyttämällä custom white balance-asetusta b) ostamalla suodattimen joka palauttaa normaalin värimaailman.
Ei kannata kallista kameraa alkaa särkemään turhan takia, samaan lopputulokseen pääsee Phoshopilla :grin: Vääntelin aikani kuluksi Jorman antaman linkin takaa löytyvää modaamattomalla kameralla otettua kuvaa, ja lopputulos oli miltei samanlainen kuin modatulla otettu. Oikeastaan vain hieman väänsin väritasapainoa ja , avot, siinä se.
Vakavasti puhuen, olihan siinä modatussa muitakin hyviä puolia kuin pelkästää värit, esim. valotusajat modatulla ehkä "hieman" lyhempiä.
Lainaus käyttäjältä: AstroKuikka - 06.09.2010, 12:36:23
Ei kannata kallista kameraa alkaa särkemään turhan takia, samaan lopputulokseen pääsee Phoshopilla :grin: Vääntelin aikani kuluksi Jorman antaman linkin takaa löytyvää modaamattomalla kameralla otettua kuvaa, ja lopputulos oli miltei samanlainen kuin modatulla otettu.
Koko tähtikuvauksen idea onkin väännellä se sumuhöttö esiin siitä kuvasta niin että sumu on kirkas ja taustataivas on musta. Siksi modatulla ja modaamattomalla voi saada ihan saman näköiset kuvat, mutta juju onkin että modatulla kuvaan jää vähemmän kohinaa ja siten enemmän säätövaraa venytellä vielä himmeämpiä juttuja esiin. Ja niinkuin sanottu se kohina vähenee myös valottamalla pidempään, modatulla vaan riittää viisi kertaa lyhempi valotus.
Ketjun alkuperäiseen kysymykseen: kyllä modaamattomalla kannattaa kuvata kaikkea sitä mitä modatullakin. Emissiosumuja joutuu vain valottamaan monta kertaa pidempään samoihin kohina-arvoihin pääsemiseksi.
Kannattaa kuitenkin muistaa, että hyvin harva sumu on puhtaasti emissiosumu: esimerkiksi Pohjois-Amerikkasumua modaamattomalla kameralla kuvatessa erilaiset sinisen sävyt suorastaan hyppivät silmille.
Kuvasin kaksi kautta modaamattomalla 1000d:llä ja lopputuloksia löytyy Nurinniskan kuvagalleriasta http://nurinniska.scienceontheweb.net (http://nurinniska.scienceontheweb.net) (modatullakin otettuja kuvia on kunhan jaksan ladata niitä sinne).
edit: lisäsin modatulla otetun kuvan Gamma Cygnin alueelta.
Minulla on nyt eos 1000d modauksella ja ilman. Suunnitelmissa on ottaa tänne paikallis ry.n tarpeisiin
vertailukuvia, kunhan tännekin päin tasavaltaa saatais kelejä, millä kuvata.
Yritän ottaa jotain sen näkösiä, joita kehtaisi näyttää, ilman että joutuu vaihtaan toisen nimimerkin.
Jos siitä olisi sitten toisillekin ratkaisun pohjaksi. Tosin onhan niitä tuolla jo joitain vertailukuvia ollutkin.
Mutta loppupelissä, mielestäni se on aina joku kompromissi, tarpeen, tahdon ja budjetin välillä.
Hyvään lopputulokseen voi päästä niin monen sorttisilla laitteilla, niin kylläjoo kannataa ja voi kuvata
modauksen kanssa tai ilman.
t:Tiukkis :angel:
LainaaSuunnitelmissa on ottaa tänne paikallis ry.n tarpeisiin vertailukuvia, kunhan tännekin päin tasavaltaa saatais kelejä, millä kuvata.
Nyt on tehty kuntaliitoksia sen verran paljon että on jäänyt epäselväksi missä päin tasavaltaa on "tänne"?
jk
Jos ei halua peukaloida omaa kameraansa, niin tällainen vaihtoehto on tarjolla:
http://spencerscamera.com/default.aspx (http://spencerscamera.com/default.aspx)
Etusivulla vilkkuu tähtikuviakin. Firma on Utahissa USA:ssa. Modaavat lähes kaiken merkkisiä digijärkkäreitä. Ir-suotimen saa Canonin lisäksi pois myös Nikonista, Pentaxista, Olympuksesta, Sony-Minoltasta ja Panasonicista.
Hinnaston mukaan ei tämä ole ihan halpaa lystiä, mutta jos hiriveesti himottaa niin kamerarunko pakettiin ja matkalle Utahiin...
Lieköhän vastaavia firmoja nykyään Euroopassa, tai jopa Suomessa?
Pentax K-x:n kohdalla oli aikoinaan keskustelua onko kameran ir-kuvausmoodi aito. Ei se ole, vaan jäljitelmä, joka saadaan aikaan prosessoimalla kuvaa kamerassa. Tosin kameran ir-filtteri on heikompi kuin edellisissä malleissa, joten pidentämällä hiukan valotusaikaa saadaan melko lailla aidon tuntuisia "infrapunakuvia". Netistä löytyy erikoisia ja hauskoja tuloksia.
Spencerin kamerafirma lupaa poistaa K-x:stäkin ir-suotimen. Olen tosin päätynyt sille kannalle, että en lähetä kameraani Utahiin.
Firmalla on myynnissä sekä uusia että käytettyjä runkoja, joihin on tehty ir-modauksia. Canonin lisäksi löytyy ainakin Nikonia, Pentaxia ja Olympusta. Eivät ole kamalasti kalliimpia kuin Suomessa myytävät, ja dollarin kurssi rypee taas pohjamudissa.
Obama on laittanut Fedin painokoneet suoltamaan setelirahaa. D-vitamiini on tehokas lääke moniin vaivoihin.
Jorma M.
Kangasala
Lainaus käyttäjältä: jmantyla - 09.11.2010, 12:27:42
Lieköhän vastaavia firmoja nykyään Euroopassa, tai jopa Suomessa?
http://www.ylva-astronomia.fi/
Euroopassahan on pilvin pimein. Baader, astronomiser, jne. Canonille paras tarjonta, luonnollisesti.
Ylvan tiedänkin, itse asiassa kyselin sieltä aikoinaan hintojakin, kunnes päädyin Ccd-kameran vaihtamisen kannalle.
Olettaisin kuitenkin, että Ylva ei tee modauksia Suomessa, vaan lähettää kamerat jonnekin ulkomaille?
Jorma M.
Miten muistan kuulleeni että Suomessakin tehtäisiin noita modauksia (JAS-tekniikka ? ja peräti Tampereen Kamera-Service??).
Muistanko väärin vai tietääkö joku ?
Jep, JAS duunaa ylvan modaukset helsingissä.
Nyt on tehty kuntaliitoksia sen verran paljon että on jäänyt epäselväksi missä päin tasavaltaa on "tänne"?
Ihan hauska kysymys, linkki kuviin löytyy digikameran modaus-ketjusta.
Mutta sitten ihan vakaviin aiheisiin: modatun ja modaamattoman kameran kuvien pinoaminen, onko sitä kukaan kokeillut?
Siitäkin tietysti on linkki jossain aiemmassa viestissä!
t:Tiukkis :angel:
On se mahdollista. Itse kuvasin kerran harsosumua niin että otin modatulla kameralla H-alpha filsun läpi ja modaamattomalla UHC:n läpi. Otin sitten modatun kameran kuvasta punaiset ja modaamattomasta siniset ja vihreät pikselit. Tulos oli tämmöinen: http://www.ursa.fi/~lkangas/kuvat/090819_komakallio/harso_HaGB_3h_ha_2.5h_cls.jpg
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 23.08.2010, 20:56:58
Täysikokoisen ja croppikennon eroista käytännön kuvauksessa löytyy yleisesti hyväksyttyä tietoa esim. täältä (http://www.cambridgeincolour.com/tutorials/digital-camera-sensor-size.htm) ja kennon resoluution suhteesta maksimitulostuskokoon täältä (http://www.design215.com/toolbox/megapixels.php). Edellistä teknisempää tietoa kaipaavat lukenevat mielellään myös tämän (http://www.clarkvision.com/imagedetail/digital.sensor.performance.summary/) sivun mittavan tietomäärän.
(Edellinen siis kompensoimaan epätiedon määrää, jota kemilainen on tässä ketjussa esittänyt :police:).
Erästä toista foorumilaista lainatakseni: Veli todistaa väkevästi! :)
Ja kun joku oli huolestunut siitä että kroppikennolla ei saisi kuin A4 kokoisia tulosteita, lienee aiheellista kysyä itseltään kuinka usein hän on tähän astisen elämänsä aikana tulostanut tai tulostuttanut suurempana kuin A4? Aiempi käyttäytyminen peilaa tulevaa varmasti tässäkin asiassa.
Hyvä keskustelu. Omat 40D:n modauspohdinnot jouti takaraivosta romukoppaan.
Lainaus käyttäjältä: antra - 16.11.2010, 00:53:07
Ja kun joku oli huolestunut siitä että kroppikennolla ei saisi kuin A4 kokoisia tulosteita, lienee aiheellista kysyä itseltään kuinka usein hän on tähän astisen elämänsä aikana tulostanut tai tulostuttanut suurempana kuin A4? Aiempi käyttäytyminen peilaa tulevaa varmasti tässäkin asiassa.
Tuo tulostuskoko on yksi niitä ikuisuuskysymyksiä, kuten se mökäpikselien määrä yleensä, ja voisipa sanoa niiden olevan yhtä turhia, siis kysymysten. Hyvin usein unohdetaan se tosiasia, että A3:n kuvaa ei katsella aivan lähietäisyydeltä vaan muutaman metrin päästä, ja silloin niitä rastereita siinä kuvassa ei enää paljoa näy.
Joskus aikoinaan 70-luvulla seinälläni roikkui sellainen hieman epäsiveellinen kuva ja kolmen metrin päästä siitä oikeastaan näkyi kaikki ja hyvin selvästi Kuvalla oli korkeutta noin metri. Se oli tulostettu tavallisella sen aikaisella huippuvehkeellä, eli joku 9-neulainen matriisitulostin kai, ja tavalliselle ketjulomakkeelle eri merkkejä hyväksi käyttäen.
Pakko taas kerran todeta että ilmeisesti olen aika puusilmä kun olen ihan tyytyväinen seinälläni oleviin 20x30cm valokuvasuurennoksiin,
jotka on otettu 1.5 mpix ccd-kameralla...
Tässä kuvapari, josta näkee millainen ero on modaamattoman ja modatun EOS 1000d:n välillä. Kuvat ovat käsittelemättömiä pienennöksiä, 20cmf:6, 10min ISO400. Yksiselitteinen johtopäätös on (taas kerran) se, että modaamattomallakin pärjää, mutta modaaminen on hyvin suositeltavaa jos haluaa kuvata punaisia vetysumuja.
(http://img17.imageshack.us/img17/753/modunmod.jpg)
Hyvä kuvapari!
Toivottavasti et pahastu, mutta tein kuvallesi pikaisen musta-pisteen säädön (tasasin RGB-käyrät alkamaan samasta kohtaa levels-säädöillä) ja tein tämän jälkeen vielä molemmille kuville kaikkiin värikanaviin samanlaisen curves-säädön, jolla nostin vain kuvan keskisävyjen kirkkaustasoa. Itseäni kiinnosti näet enemmänkin nähdä, kuinka paljon eroa kameran "loppukuvien" yksityiskohdissa on, kun modatun kuvan väritasapainoa on väännetty hiukan takaisin neutraalimman suuntaan (edes pikkuisen enemmän "kohdalleen" allekirjoittaneen mielestä). Ja täytyy myöntää: onhan se tosi, että modatulla rungolla pääsee helpommalla kuvan käyrien vääntelyssä, kun sitä kuvasignaalia on monin verroin taustakohinaan nähden, mutten silti mene modaamaan omaa Seiskaani tämän takia... :angel:
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 18.01.2011, 19:41:26
Hyvä kuvapari!
Toivottavasti et pahastu, mutta tein kuvallesi pikaisen musta-pisteen säädön
Heh, ihan vapaasti saa säädellä :cheesy:
Paljon havainnollisempi tuo säädetty versio.
Kiitoksia hyvistä vertailuista NO ja Timpe.
Olen ollut kahden vaiheilla alkaako modaamaan omaa 550D:tä vai ei. Ja juuri kun ajattelin, että miksipä ei, niin vertailun nähtyäni en olekaan enää niin varma :azn:
t. Jyrki H
Höh... anna palaa vaan, nyt meisseli käteen! Ja Timpe myös! :cool:
Joo, mä näen nyt tämän niin että aivopesu on vielä vähän vaiheessa ja tulokset saavutetaan vasta pitkän työn jälkeen. Hauholla suoritetaan rynnäkkö taustajoukkojen kanssa ja 7D on taas pykälän verran heikommilla jäillä.
Kun kuvasin ensimmäistä kertaa modatulla kameralla ja UHC-filtterillä ja kaiken maailman barnardin luupit ja kaliforniasumut vain pomppivat näkyviin lyhyillä valotuksilla, vieressä ihmetelleeltä visuaalihavaitsijalta irtosi kommentti "ai mikä sulla siellä kamerassa on, internetti vai?"
Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 19.01.2011, 01:30:17
Joo, mä näen nyt tämän niin että aivopesu on vielä vähän vaiheessa ja tulokset saavutetaan vasta pitkän työn jälkeen. Hauholla suoritetaan rynnäkkö taustajoukkojen kanssa ja 7D on taas pykälän verran heikommilla jäillä.
:grin:
Jonkin kakkosrungon modaamiseen saattaisinkin suostua, mutten 7D:n... Enkä viitsisi nyt kuluttaa rahaa rungon hankintaan, kun kohtuullinen vinkuna on kuulunut lompakon tienoilta tuota OAG:tä väsätessä ja varustaessa. Tehdäänpä ensin vanhat asiat kunnolla kuntoon ennen uusien suuntien avaamista... :angel: