Kysymys liittyen tähdenlentoparviin

[Potnapekka]

Lampurin logiikalla mietin seuraavaa:

Kun tähdenlentoparveen kuuluvaksi lasketaan ne meteoriitit jotka näyttävät tulevan ko. parven säteilypisteestä, ne ilmeisesti tulevat suht. suoraan avaruudesta siitä suunnasta mihin maa on tuolloin menossa.

Maan luulisi gravitaatiollaan poikkeuttavan myös lukuisten muiden hiekanjyvästen rataa ja osan niistä luulisi joutuvan maan vetovoimakentän vangiksi.

Eikö tämän perusteella pitäisi sporadisten tähdenlentojen määrän kasvaa välittömästi itse tähdenlentoparven jälkeen ja laskea sitten pikkuhiljaa normaalitasolle? Tapahtuuko näin?

Pähkäilee ja kyselee Pekka

[Jarmo Moilanen]

Hiukan lampurin logiikka perustuu nyt erikoiseen käsitykseen meteoriparvista.

Meteoriparvet ovat emokappaleen (yleensä komeetan) radalleen jättämää ainesta (pölystä - kivenmurikoihin) joka kiertää aurinkoa samaa rataa kuin emokappale. Nämä parven vanat ovat ihan fyysisesti olemassa olevia materiavanoja ja niitä on jopa onnistuttu havaitsemaan infrapunalla. Huomattavimpien meteoriparvien emokappaleet tunnetaan ja eräät niistä, kuten Halleyn komeetta, ovat hyvinkin tunnettuja kohteita.

Kun Maapallo leikkaa radallaan tällaisen komeetan jälkeensä jättämän materiavanan näemme meteorien tulevan tämän vanan suunnasta jota kutsutaan radiantiksi eli säteilypisteeksi. Ne eivät siis tule siitä suunnasta mihin maa on menossa vaan säteilypisteen suunta riippuu materian jälkeensä jättämän emokappaleen radan suunnasta maapalloon rataan nähden. Eräät meteoriparvet osuvat maahan jopa maan menosuuntaan nähden takaapäin.

Toisin sanoen tiettyyn parveen kuuluvat meteorit eivät vain näytä tulevan ko säteilypisteestä vaan ne todella tulevat samasta suunnasta ja kuuluvat samaan fyysiseen materiavanaan ja ovat lähtöisin samasta emokappaleesta. Säteilypisteenhän aiheuttaa optinen ilmiö nimeltä perspektiivi. Samansuuntaiset linjat näyttävät leikkaavan kaukaisuudessa samassa pisteessä.

Sporadisiksi lasketut meteorit taas eivät kuulu enää mihinkään tunnettuun materiavanaan. Osa niistä voi tosin kuulua johonkin hyvin köyhään, harvakseltaan kappaleita sisältävään vanaa jota vain ei ole tilastollisesti tutkimallakaan tunnistettu. Sporadisten määrä pysyy aikalailla vakiona ennen meteoriparvea, sen aikana ja jälkeenkin. Sporadisien meteorien esiintymisessä on tosin vuorokautista ja vuotuista vaihtelua maan kiertoliikkeen ja radan muodon vuoksi. Lisäksi on olemassa eräitä sporadisien meteorien "säteilypisteitä" joista joku niihin perehtynyt voisi kertoa enemmän.

Myös meteoriparven aiheuttamat vanat hajoavat aikojen kuluessa planeettojen ja auringon vetovoiman sekä auringon säteilypaineen johdosta. Näin johonkin parveen aluksi kuuluneesta kappaleesta tulee lopulta sporadinen. Tästä johtuu myös se että meteoriparvet voivat aikojen kuluessa kadota kokonaan.

Maapallon painovoimakenttä kyllä kaartaa näitä pieniä kappaleita. Erityisesti se vaikuttaa sellaisiin jotka olisivat juuri ja juuri menossa ohi maapallosta. Siksi on mahdollista nähdä meteoreja parvesta jonka radiantti ei ole vielä noussut havaintopaikan horisontin yläpuolelle.

[Potnapekka]

Ok! Kiitos selvennyksestä. Ilmeisesti hiukkasvanan kappaleiden nopeus on sitten selvästi suurempi kuin maan nopeus omalla radallaan auringon ympäri. Lampurin logiikka lähti siitä että hiukkaset suurin piirtein lilluu avaruudessa siinä paikassa johon ne komeetan kyydistä jäivät mutta näinhän ei tietenkään ole vaan ne jatkavat matkaansa likim. samalla nopeudella kuin alkuperäinen komeettakin.

Ajatus tuli siitä kun vaimo aamulla kertoi nähneensä yöllä kaksi tähdenlentoa lyhyen ajan sisällä ja mietimme olisiko niillä jotain tekemistä Perseidien kanssa.

Pekka

[Jarmo Moilanen]

Näin juuri. Nopeus on hyvin lähellä emokappaleen nopeutta.

Vaimosi on melko varmasti nähnyt juuri perseidejä. Ne ovat nyt aktiivisia.

[vesa k]

Hei

Voiko esim Perseidien meteoriparvi joskus kulua loppuun ?
Joka vuosi maapallo "polttaa" niitä paljon. Eihän niitä kuitenkaan ole rajattomasti.

vesa_k

[jussi_k_kojootti]

Voiko esim Perseidien meteoriparvi joskus kulua loppuun ?
Joka vuosi maapallo "polttaa" niitä paljon. Eihän niitä kuitenkaan ole rajattomasti.

Juuri Perseideistä en ala arvailemaan, mutta yleisesti ottaen meteoriparvet voivat hiipua käytännöllisesti katsoen olemattomiin (ts. niitä ei enää voi erottaa sporadisista meteoreista).   Gravitaatiovuorovaikutus Maan kanssa sekä Auringon säteilypaine diffusoivat eli levittävät ja sitä kautta harventavat meteorivanaa.  En tiedä kauanko tähän menee, varmaan vähintään kymmeniä tuhansia vuosia, luultavasti paljon kauemmin.

[Esko Lyytinen]

Voiko esim Perseidien meteoriparvi joskus kulua loppuun ?
Joka vuosi maapallo "polttaa" niitä paljon. Eihän niitä kuitenkaan ole rajattomasti.

Yritän vielä täydentää ketaraxin vastausta.
Ne eivät lopu sen takia että osuisivat pääosin maahan tai muihin planeettoihin. Yleisesti ottaen planeettojen häiriövaikutus voi muuttaa sekä parven rataa systemaattisesti johonkin suuntaan (sekulaainen mutos) että ykistyisten meteoroidien ratoja enempi sattuman kaltaisesti. Jälkimmäinen vaikutus hajottaa parvea niin että se käy entistä harvemmaksi ellei emokomeetasta täydenny lisää. Edellinen vaikutus voi saada aikaseksi sen että parvi ei enää kohtaa maapallon rataa. Myös emokomeetan rata voi muuttua niin että siitä mahdollisesti lähtevät uudet meteoroidit eivät kohtaa maan rataa.
Edellisten lisäksi itse meteteorodit törmäilevtä mikrometeoroideihin ja hajoavat pienemmiksi. Tästä syystä himmeämpiä tuottavien ikä ei ole varsin suuri, kenties suuruus-luokkaa tuhat kierrosta auringon ympäri, josko sitäkään.
Perseidien parvi on jo sen verran hajonnut että ainakaan sitä harvempien osien osalta ei juuri uhkaa siirtyminen kokonaan ohittamaan maapallon rataa. Mutta esimerkiksi Geminideillä taitaa näin käydä että loppuisi sen takia.
Lyhyempijaksoiset tyypillsesti muuttuvat nopeammin ja sellaisten ikä sattaa olla lyhimmillään ehkä vain yksi kunnon esiintymä. Kun taas Halley-tyyppisten ja/tai pitkäjaksoisten kohdalla kyse voi olla tuhansista vuosista ja kymmenistä tuhansistakin ja enemmästäkin ilmeisesti.
Eli ovat tässä suhteessa varsin yksilöllisiä.

Esko

[Potnapekka]

Aika paksu tuon Perseidien parvenkin täytyy olla jos vaimoni 16.8. näkemät olivat Perseidejä. Maa ehti kulkea putkess keskeltä eli maksimista 4 vrk eli 4*2*3,14*150/365 miljoonaa kilometriä ja yhä oltiin putkessa. No eihän siitä välttämättä menty kohtisuoraan läpi mutta kuitenkin. Eikös tuosta tule rapiat 10 miljoonaa kilometriä.

[Esko Lyytinen]

Aika paksu tuon Perseidien parvenkin täytyy olla jos vaimoni 16.8. näkemät olivat Perseidejä. Maa ehti kulkea putkess keskeltä eli maksimista 4 vrk eli 4*2*3,14*150/365 miljoonaa kilometriä ja yhä oltiin putkessa. No eihän siitä välttämättä menty kohtisuoraan läpi mutta kuitenkin. Eikös tuosta tule rapiat 10 miljoonaa kilometriä.

Juu, niitä voi näkyä useamman viikon aikana kaiken kaikkiaan. Ja ei nyt ihan kohtisouraan, mutta melko jyrkästi maa menee parvesta läpi.
Esko