Asteroidi 472 Roma peittää kirkkaan tähden

[VeikkoM]

Jaostouutisista:
http://www.ursa.fi/blogit/jaostot/index.php?title=asteroidi_peittaa_kirkkaan_tahden

30.06.2010
Asteroidi peittää kirkkaan tähden
kirjoittaja Matti SUHONEN


Asteroidi 472 Roma (13,5 mag) peittää paljain silmin näkyvän tähden Delta Ophiuchi (2,7 mag) yöllä 8./9.7.2010 noin klo 1.

Tapahtuma alkaa Barentsin mereltä Kuolan niemimaan itäpuolelta. Asteroidin varjo kulkee Suomessa Lieksasta Jyväskylän kautta Turkuun. Ruotsissa mm. Lund kuuluu peittymisalueeseen. Muualla Euroopassa tapahtuma on nähtävissä Hampurissa, Düsseldorfissa, Reimsissä, Bilbaossa ja Lissabonissa. Euroopan jälkeen asteroidin varjo kulkee Teneriffan yli Brasiliaan. Peittyminen päättyy Boliviassa Perun ja Chilen rajan lähellä.

Asteroidin 472 Roma halkaisija on 51 kilometriä, joka näkyy Maahan 0,035 kaarisekunnin suuruisessa kulmassa. Asteroidin täysvarjo kulkee Kuopiosta Jyväskylään, Tampereelle ja Turkuun. Havaintoja kannattaa yrittää sata kilometriä keskiviivan molemmin puolin.

Tähti Delta Ophiuchi on peittymisen aikana lounaassa noin 20 asteen korkeudessa. Lähimmät kirkkaat tähdet ovat Arkturus luoteessa 36 asteen etäisyydellä ja Altair itäkoillisessa noin 55 asteen etäisyydessä. Delta Ophiuchin voi sekoittaa 1,4 asteen etäisyydellä olevaan Epsilon Ophiuchiin (3,22 mag).

Tapahtuman aikana Aurinko on pohjoisessa runsaan kuuden asteen syvyydessä. Nauttinen hämärä kestää Turussa pari tuntia ja Tampereella puolisen tuntia. Valoisuuden puolesta havainnoille on siis hyvät mahdollisuudet.

Peittymistä voi seurata paljain silmin, kiikarilla tai pienellä kaukoputkella. Videokameroiden käyttäjät voivat havaita tapahtumaa kuvaamalla. Kaikissa tapauksissa tapahtuman ajankohdan ja keston taltiointi on tärkeää. Kameroiden kello ja kalenteri tulee asettaa mahdollisimman tarkasti oikeaan aikaan. Myös havaintopaikan sijainti tulee merkitä muistiin.

Peittyminen alkaa Itä-Suomessa kello 00.56.18 ja Turun seudulla klo 00.56.45.

Havaintojen jälkeen tulokset tulee raportoida. Tarvittavat havaintolomakkeet ja -ohjeet löytyvät eurooppalaisten tähdenpeittojen havaitsijoiden yhdistyksen sivuilta.

Englanninkielinen havaintotiedote:
http://www.iota-es.de/roma2010/roma_eng.html

Havaintolomake:
http://www.iota-es.de/roma2010/report-form.txt

Saksankielinen havaintotiedote sekä havaintolomakkeen täyttöohjeita:
http://www.iota-es.de/roma2010/roma_ger.html

[mistral]

Sääennusteen mukaan Turussa päin on hyvät mahdollisuudet nähdä tähdenpimennys. Aika tarkkaan tuntevat asteroidin radan jos joidenkin kilometrien tarkkuudella tietävät mistä varjo pyyhkäisee. Se vaan mietityttä jos asteroidi on 50km kokoinen, kuinka varjon leveys voi olla jopa 200km? Vai onko tämä 200km vain todennäköinen alue?

[timokarhula]

Se vaan mietityttä jos asteroidi on 50km kokoinen, kuinka varjon leveys voi olla jopa 200km? Vai onko tämä 200km vain todennäköinen alue?

Pimennysvyöhyke oli todella n 50 km leveä.  Tämä 200 km leveys merkitsee yhden standardideviaation virheen radalle.

Ruotsissa oli pilvistä Tukholmasta Skooneen.  Kuulemma yksi positiivinen havainto on saatu Saksasta ja Belgiasta jossa havaittiin n 4 sekunnin pimennys 40 ja 25 km keskuslinjan pohjoispuolelta.  Himmeneminen ei tapahtunut silmänräpäyksessä mutta kesti jopa sekunnin verran.

/Timo Karhula